Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Susien paimentama hirvikanta keskittyy lajin tyypillisille ydinhabitaateille eli pensaikkoisille soille, jolloin niitä, kuten susiakaan, ei löydy edes joka läänistä.
Tätähän tuo holtiton sorkkaeläinlaiduntajien kiilusilmäinen sakki eniten pelkää. Ja valveutuneimmat puuntuottajat odottavat.VMI 10:n tietojen keruun aikana (2004-2008) hirvien talvikanta vaihteli välillä 90000-120000. Siis karvan verran enemmän kuin nyt. Siitä huolimatta VMI:n mukaan näkyvissä oli eriasteisia TUOREITA hirvituhoja miljoona (1000000) hehtaaria, lähes seitsemän (7) vuoden uudistusalat.
TÄMÄ EI VOI JATKUA.
Tuolla lupien leikkauksella tuhotaso pysyy vähintään samana.
Tuo vastustus versoo tietämättömyydestä ja osaamattomuudesta, jota on eniten kolmen ämmän alistamissa (siis metsästäjäjärjestöjen soluttamissa) laitoksissa ja organisaatioissa, joihin yhtenä pahimmista kuuluu tämänkin foorumin ylläpitäjä metsälehti.
Vuosikaudet olen yrittänyt luupääorganisaatiota valistaa.
Ainoastaan ympäristöministeriöstä löytyy muutama viranhaltija, jotka ovat syvästi huolissaan tästä tilanteesta (en tiedä ovatko vihreitä).
Kolmen ämmän ministeriöhän on täysin metsästäjäjärjestöjen soluttama. Riistahallintohan on kolmen ämmän alainen. Se sakki on täysin sorkkaeläinlaiduntajien (1,85% väestöstä) tiukassa ohjauksessa.
Kyllähän puuntuottajia on enemmän kuin tuota kiilusilmäistä rupasakkia. Nuo muulit on ruoskittava pilttuuseensa.
Miten ne bakteerit jollakin kuurillä häviäsivät niistä reservuaareista, kun ne eivät niiden (myyrät, hirvet, valkohäntäpeurat) tahtia edes haittaa. Sitäpaitsi nehän väistävät immuunijärjestelmän tunkeutumalla hermo- ja hermotukisolujen sisään ja sitoutuvat komplementtien säätelijöihin.
Selvennykseksi: reservuaari on ikäänkuin varasto, josta verenimijät käyvät noutamassa sen borrelia-bakteerin.
Jos se reservuaari sattuu olemaan myyrä, niin sillä samalla reissulla voi saada mukaansa myös jänisruttobakteerin ja puutiaisaivokuumeviruksen. Ja monia muita.Kyllähän se perimmäinen tarkoitus on suojella tätä kauas ekologisesta lokerostaan eksynyttä lähes karvatonta melanoomamaisesti käyttäytyvää trooppista päiväeläintä.
Ympäristön tuhoaminen tosin on ehkä edennyt liian pitkälle. Pahin on puulajisuhteiden vääristäminen, johon ovat syyllistyneet aivottomat, holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat, joilla ei ole harmainta aavistusta tolkuttomuutensa tuottamista syy-seuraus-ketjuista.
