Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 266)
  • derHorst

    <p>Kelirikkoleimikolle varteenotettavat kokorunkohinnat vaihtelivat 71-74 eurossa, kun tarjouksia pyytelin. Matalimmat tarjoukset jäivät tosin aika paljon. Kuusi jokaisella hieman mäntyä kalliimpaa. Risuilla sitten näytettäisiin haettavan eroa noihin loppusummiin. Niiden hintaero on satasia hehtaarilla.</p><p>Kyllä noilla kauppa tulee. Itse leimikko ei kuitenkaan se paras kautta aikain myymäni, mutta taitaa sille kovin keskimääräinen kuutiohinta tulla. </p>

    derHorst

    Kyllä vapaan tiedonvälityksen nimissä varmasti olisi paikallaan tuoda metsänomistajien mielipiteet esiin myös Ylellä. Mielipiteitä on yhtä paljon kuin omistajiakin. Riittävä kattaus toisi esiin eri näkökulmia. Nykyään vähän unohtuu julkisessa keskustelussa, että yksityisestä omistuksesta puhuttaessa pitäisi unohtaa yleistykset. Kukin taaplaa tyylillään ja oman arvomaailmansa mukaan, ja kyllä omistajalla on aika pitkälti oikeus niin tehdä. Metsäkeskusteluun kaipaisi sosiaalipsylokologeja selittämään näitä näkökulmia nykyistä enemmän. Ehkä sitä kautta eri maailmankatsomukset voisivat ymmärtää toisiaan paremmin.

    derHorst

    Kyllä klapit ja rangat taitavat tässä kohtaa olla irtaimistoa. Kauppakirjalta voi sitten lukea, mitä irtaimistosta on sovittu vai ei mitään. Tilanne on hankala, jos polttopuut ovat edellisen omistajan tai jonkun muun eikä hänen kanssaan pääse sopimukseen asiasta. Tai sitten klapit uuniin vähin äänin.

    derHorst

    <p>Tammikuun toteutuneeksi keskihinnaksi näytti tulleen 12,58 c/kWh. Helmikuu alkoi varsin käyttäjäystävällisenä, mutta taitaa olla nousujohteinen kehitys näistä lukemista. </p>

    derHorst

    Tuo 5.1. keskihinta oli täällä 80,03 c/kWh. Tammikuu tällä hetkellä 16,59 c/kWh, joten yksittäinen kallis päivä ei kokonaisuuteen isosti vaikuta. Pitkä ja kallis pätkä vaikuttaisi.

    derHorst

    Rööriroopen ratkaisu on hyvä, jos siihen on tyytyväinen. Taloudellisessa mielessä lopputuloksen voi laskea sopimuskauden päätteeksi. Tällä hetkellä varmaan plussalla tuo ratkaisu, kesä vaikuttanee toiseen suuntaan.

    Tolopaiselle sanoisin, että moni sähköyhtiö taitaa suojata noita heilahteluja johdannaismarkkinoilla, joten kyllä näillä hintapiikeillä on vaikutusta kiinteiden hintojen tarjouksiin, jos niitä paljon on. Yksittäisillä tunneilla ei mitään merkitystä.

    derHorst

    Kuten tuossa aikaisemmin laitoin, koko viime vuoden toteutunut keskihinta itselläni oli sen 7,31 c/kWh. Tuohan muodostuu joka tunnin kulutuksen ja hinnan kautta. Laskuina kuukausitasolla se tarkoittaa, että kesällä laskut ovat mitättömiä ja talvella isompia, mutta keskihinta oli itselläni tuo. Itselleni ei niin ole merkitystä, minkä kokoinen lasku kuukausittain tipahtaa, vaan enemmän kiinnostaa niiden summa vuositasolla. Viime vuonna pääsin halvemmalla pörssisähköllä, kun ei ollut halvalla tehtyä kiinteää pohjilla. Tämä vuosi on alkanut kalliimpana, mutta lopputuloksen näkee vasta vuoden lopulla. Jos saan 5-6 c/kWh kiinteän määräaikaisen sopparin kesäkauden jälkeen, niin sellaiseen toki vaihdan. Aika näyttää.

    derHorst

    Tässä jotakin toteutuneita pörssisähköhintoja. Taustaksi se, että kiinteähintainen määräaikainen meni umpeen alkuvuodesta 2022 (oli halpa) ja uuden tekeminen jäi muiden kiireiden varjoon. Sähkön hintahan lähti tasaiseen nousuun 2022. Kun Helen tarjosi listahinnaksi noin 40 c/kWh loppuvuodesta 2022, niin vaihdoin pörssisähköön.

    Vuoden 2023 toteutunut pörssihinta 7,31 c/kWh. Joulukuu 2023 9,9 c, marraskuu 8,48, lokakuu 4,71 c ja sitä rataa. Tammikuun alku ollut kalliimpaa ja se yksi päivä tolkuttoman kallis, silti tällä hetkellä keskihinta 16,59 c ja laskenee loppukuuta kohti ainakin vähän.

    Teoriassa pörssisähkön pitäisi siis olla halvin pitkällä aikavälillä, mutta kiinteän ottaisin noin 5-6 c/kWh haarukkaan. Nyt tuohon hintaan vaan ei tunnu uusia saavan.

    derHorst

    <p>Aloitus on ilmeisesti lainaus jostakin tekstistä (jota en ole lukenut). Mutta jos on olemassa yksittäinen hakamaakohde tms., ja joka on hankala uudistettava ns. teollisuuspuulajille (tässä kuusi tai koivu), niin miksi ei kannattaisi harkita kohteelle luontaisesti tulevaa lepikkoa hyödynnettävänä voimavarana? Energiapuun hinta on monin paikoin kohtuullinen ja leppä kasvaa havupuuhun nähden nopeasti, vaivattomasti ja ilman uudistuskuluja uudistusikään. Itse hyödyntäisin todennäköisesti tuon hankalilla kuvioilla. </p>

    derHorst

    Puun hintaan on vaikuttanut se, että ensimmäistä kertaa eläessään suomalainen metsäteollisuus on edes vähän joutunut kilpailemaan puun hinnasta. Toivottavasti jatkossakin joutuu.

    MTKhan on ollut aika hiljaa tästä edunvalvonnasta.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 266)