Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 90)
  • derHorst

    Metsäkeskuksesta kysäisemällä tuo varmasti selviää. Saattaa olla lain tai asetuksen valmisteluteksteissäkin jotakin mainintaa, tai sitten on puhtaasti kyse viranomaistulkinnasta.

    Oli miten oli, niin eihän tuommoisella suolla ole mitään taloudellista merkitystä. Pystykauppana kukaan ei osta, hankintana korjuukulut tulojen luokkaa eikä ojittamallakaan saisi tuottoa nousemaan kulujen suuruiseksi. Ympäristötukikohde, jos siihen sattuisi kelpaamaan.

    derHorst

    Kyllähän Kemin tehdas luvan saa, jos sitä haetaan. Tuo korvaisi vanhan tehtaan ja sen takia päästöt eivät muodostu luvan esteeksi. Eri tilanne kuin Kuopiossa.

    Nythän on alettu oikeuskäytännössä pikku hiljaa siirtyä aluepolitiikasta ympäristön suojeluun, mikä on hyvä asia. Vaikka se ei tällä palstalla kehuja kerääkään. Kun on kannattava hanke, niin silloin nuo ympäristöasiatkin pystytään laittamaan kuntoon. Huonoilla / kannattamattomilla hankkeilla eri juttu, kuten Talvivaarassa.

    Vanhoille sellutehtaille muodostuu ihan uutta arvoa, kun katsotaan asiaa vähän pelkkää tuotantoa laajemmalti. Vanhan luvan (ympäristön kannalta surkeat ja toimijan kannalta hyvät) ehdot muodostunevat tulevaisuudessa kullan arvoisiksi. Sen takia kaikkea vähän heikoimmin kannattavaa tuotantoa ei ehkä kannata ajaa puritaanisesti alas, jos se kytkeytyy isomman kombinaatin toimintaan. Sisämaan laitoksia ei ehkä enempää ajetakaan alas ja tuo kääntyy suomalaisen metsänomistajan eduksi pitkällä aikavälillä.

    Eli ennen kuin teilaa lupamääräyksiä tai oikeuden päätöksiä huoltoaseman pöydissä, niin kannattaa pohdiskella asioita vähän laajemmissa asiayhteyksissä.

    derHorst

    Ei kuitupuun hinta nouse lähitulevaisuudessa. Veikkaisin tasaista noin inflaation kokoista reaalihinnan laskua pitkälle tulevaisuuteen. Kuitupuumarkkina on niin keskittynyt, että hinta on helppo pitää kurissa. Sahat ovat aika riippuvaisia hakkeen ja latvakuitujen menekistä, joten se hillitsee menohaluja. Myös jokunen mhy on tehnyt isoja toimitussopimuksia mm. ruotsalaistaustaisen sellujätin kanssa, joten heidänkin ”edunvalvontaa” sen vähän heikentää. Täysi kartellihan tuossa kuitupuumarkkinassa on kyseessä.

    Polttohakkeen kautta on ainut toivo pienpuun paikallisesta hinnanlisäyksestä, mutta tuontipuu vie siitäkin siivunsa. Toisaalta metsäfirmoilla on niin vahva edunvalvonta, että he osaavat pitää hintapaineet kurissa, vaikka sitten tukkimarkkinan kautta. Puun keskihinta ei nouse kuin kovassa sahasyklissä harvakseltaan.

    Eli ei toivoa kuitupuun hinnankorotuksista. Sitä pitää vain yksittäisen metsänomistajan tuottaa mahdollisimman vähän.

    derHorst

    Itänaapurin puolella Kannaksella metsäiset alueet johtuvat mm. siitä, että niitä ei aikanaan vuosituhannen vaihteeseen saakka ja ilmeisesti tuon satelliittikuvan mukaan sen jälkeenkään saanut hakata aukeaksi tietyillä alueilla. Lähinnähän nuo tarkoittivat pääteiden varsia varsin laajalla pensselillä piirrettynä Pietarin ja Laatokan ympäristössä. Syyn voi jokainen armeijan käynyt arvailla, pohdiskelee asiaa ilmasuojan ja joukkojen naamioitumisen kautta.

    Eli legenda Venäjän tolkuttomista avohakkuista ei nyt ihan Suomen rajan pinnassa pidä paikkaansa. Jossakin syrjemmässä ehkä.

    derHorst

    Tämäkin herättää mielenkiintoisa reaktioita. Kuitenkaan kovin montaa tuota paperin sopimus ei henkilökohtaisesti koske, ei minuakaan.

    Jos ajatellaan, että tuossa metsäteollisuuden ja paperiliiton kiistassa on kyse noin parin prosentin korotuksesta, niin suuntaa antava laskelma voisi mennä seuraavasti: paperimiehen vuosipalkka sivukuluineen noin 80000 euroa / vuosi, 35000 paperiliittolaista, niin puhutaan noin 60 miljoonan korotuksesta toimialalla. Työnantaja saa vastineeksi jotakin samassa yhteydessä sovittavaa tuottavuutta nostavaa, joka kuittaa osan tuosta kustannuksesta.

    Eli nettovaikutus aika pieni jakaantuen pääasiassa kolmelle suurimmalle firmalle. Vertailun vuoksi nuo ostavat puuta noin parilla miljardilla vuodessa, noin 60 miljoonaa kuutiota.

    Jos siis tuottavuus kuittaisi puolet korotuksesta, niin vain 30 miljoonaa pitäisi nitistää esim. puunhankintakustannuksista. 0,5 e / m3 kuittaa tuon. Oligopolin hyöty puunhankinnassa lienee kuitenkin satoja miljoonia vuodessa, joten en kadehtisi paperimiehiä, vaan miettisin, missä meni metsänomistajien edunvalvonnalla pieleen.

    Suurelta osin teatteria tuo neuvotteluhässäkkä ja hyvin tuntuu yleisöön uppoavan. Varsinkin siellä huoltoaseman lippisjengissä. Ja muuten, paperikoneita Suomessa suljetaan tulevaisuudessa, vaikka palkat ja puun hinta laskisi reilusti. Kun paperin kysyntä tippuu ja sellun hinta nousee, niin eipä siinä loputtomiin voi kärvistellä.

    derHorst

    Visakallo viittasi vähän edellä kunnan omistamaan metsään, jota ei saa hyödyntää suojelualueen läheisyyden takia. Minkälainen kohde on kyseessä? Kai siihen hyödyntämättömyyteen joku muu syy on kuin suojelualueen läheisyys??

    derHorst

    Tässähän on palstan ehtymätön asiantuntemus pikkuisen harhateillä. Kun on viitattu Kuopion sellutehdashankkeeseen ja Oulunjärven saarihakkuisiin, niin tarkalleen ottaen KHO on ottanut kantaa edeltäviin viranomaispäätöksiin. Siis lupaviranomainen ennen KHOta on tulkinnut lakeja väärin, siitähän tuossa on kyse. Jos vaikka sellutehdashanketta muutetaan ympäristöystävällisemmäksi tai esim. Oulun tapauksessa selvityksillä osoitetaan, ettei haitallisia vaikutuksia ole, niin hommahan voisi ehkä jatkua. Ei KHO tarkalleen ottaen niitä kiellä, vaan vaatii viranomaisia toimimaan toisin. Eli aika kovaa on KHOta syyttää hankkeen kariutumisesta, kyllä virhearviot ovat tapahtuneet jo aikaisemmin.

    derHorst

    Uskon kyllä, että markkinat hoitavat tuon asian tavalla tai toisella. Eli metsätalous sopeutuu tulevaan, mutta lopputulos voi olla yllättävä ja kivuliaskin. Aika näyttää.

    Jos ajatellaan, että elämme 2040-luvulla normaalissa korkoympäristössä (ei nollakoroissa) ja syrjäseuduilla on pulaa metsäalan työvoimasta ja omistus on liki täysin kaupunkilaistunut, niin onhan tilanne aika erilainen kuin tänä päivänä. Metsätalous voi näyttää houkuttelevuudeltaan aika erilaiselta sijoituskohteelta tuossa skenaariossa.

    Tulevaisuuden metsänomistajuutta pitäisi osata katsoa ehkä nyt (pää)kaupunkiseudulle peruskouluaan käyvän silmin. Hänellä ei ehkä kaikki metsäalan ”lainalaisuudet” näyttäydy samalla tavalla kuin agraariympäristössä kasvaneella tämän päivä eläkeläisellä. Tulevaisuuden metsänomistajaan pystyy vaikuttamaan ja häntä pystyy valmentamaan, mutta arvomaailma voi olla ihan toinen, eikä se muutu helposti. Tässä olisi se metsäpolitiikan sauma ja hetki on nyt eikä vasta 20 vuoden päästä.

    derHorst

    Kyllä se Helsinkikin aikanaan hiilestä luopuu, eipä taida sen suhteen vaihtoehtoja olla. Tietysti vanha voimala kannattaa kuitenkin ajaa aika käyttöikänsä loppuun, ellei ole järkevästi muokattavissa muulle polttoaineelle. Samahan se on turvetuotannossa: alas sekin ajetaan, mutta kannattaahan sitä niin pitkään jatkaa, kun voimaloilla on käyttöikää jäljellä.

    Jos ajatellaan, että kaukolämpöä tuotettaisiin Helsingissä puupolttoaineella, niin osa tuosta tulisi merenrantakaupunkiin ulkomailta. Sellutehdas ei ehkä olisi hulluin ajatus. Tai Loviisan voimalan lauhdevesi, nythän sillä lämmitetään Suomenlahtea.

    derHorst

    Asiaa pitää tosiaan katsoa pitkällä aikavälillä. Jos ei ole työvoimaa syrjäseudulla, niin sitä ei ole mhy:llä tai firmoillakaan. Jos omistajat vieraantuvat, kuka ne metsät hoitaa hoitaa?? Tämä näkyy jo nyt koillis-suomessa, mutta pahin on edessä. Tuo vaikuttaa sitten koko metsäsektoriin.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 90)