Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Sanna taisikin olla Hesarin mukaan työvuorossa tuolla ravintolan tanssilattialla tuhannen päissään. Tai pääministerillä ei ainakaan ollut nimettyä sijaista tuolla hetkellä. Olisi saattanut olla hauska olla kärpäsenä katossa, jos pmi olisi hälytetty hätäistuntoon. Olisi kai ollut kunnon dialogia..
Siinähän vaan ravisteltiin pääministeri-instituutiota – jopa sheikattiin. Ehkä kunnia meni, mutta maine sentään kasvoi.
Mutta ei entisajan politikot tainneet olla yhtään puhtoisempia, niillä ei vaan ollut kännykameraa käytössä.
Minusta ydinkysymys kemeran osalta on se, että mitä metsissä jäisi tekemättä, jos se poistettaisiin, vai ei mitään? Eli mikä on tuen vaikuttavuus?
Jos ajatellaan, että se edistää jotakin, vaikka taimikonhoitoa, niin jättäisikö aktiivinen metsäomistaja taimikkonsa raivaamatta ilman tukea? Tai montaako passiivista tuo aktivoi vai tekisikö hänkin muulla kannustimella saman työn metsissään?
Kemeran on todettu aikanaan mm. viivästyttäneen taimikonhoitoja. Ehkä se vaikuttaa jossakin kohtaa positiivisesti, mutta jossain saattaa esim. hidastaa energiapuun käytön menetelmäkehitystä, joka markkinaehtoisesti saattaisi tapahtua.
Se ei ole peruste kemeralle, että jostakin joutuu maksamaan veroa. Yhteiskunnassa näin tuppaa olemaan. Onko kyseessä kuitenkin puhdas julkinen tuki jostakin menneisyyden kammareista?
Anneli vertaa suomalaisia puun hintoja unohtaen rahan aika-arvon muutoksen. Vertailu pitää tehdä aidosti kilpailluille markkinoille. Baltia on siitä ihan hyvä esimerkki. Suomessa kolme suurta määrää hinnan ilman, että todellista kilpailutilannetta pääsee syntymään.
Se on totta, ettei Baltiassa saa laskusuhdanteessa kuitupuuta ollenkaan kaupaksi, mutta jos on aikaa odotella, niin myynnit voi siellä keskitellä muutaman vuoden välein. Ei kai sitä pakko ole joka vuosi olla kauppaa vääntämässä sielläkään.
Olisko jäänyt taimikko raivaamatta ilman kemeraa? Itse raivailin vain 2,5 ha, mutta ei edes tullut mieleen hakea kemeraa. Tietyistä periaatteista on vain pidettävä kiinni.
Minkä takia on huono juttu, jos kemera-varoja on käytetty vähemmän? Sehän vain kertoo siitä, että:
A. Valtion varoja säästyy tarkoituksenmukaisempiin kohteisiin
B. Metsänomistajat ovat alkaneet maksaa harrastuksestaan itse tai kokevat kemeran hakemisen jotenkin muuten epätarkoituksenmukaiseksi.
C. Markkinamekanismi alkaa toimia siihen suuntaan, että hyvistä tulevista harvennusleimikoista maksetaan ehkä joskus korjuuolosuhteiden mukaan.
On aika maalaisliittolainen ajatuksenkulku, että esim. taimikot jäävät hoitamatta, jos niihin ei saa kemeraa. Aktiiviset hoitavat ja passiiviset jättävät hoitamatta kemerasta riippumatta. Pois koko kemera ja hoidon / hoitamattomuuden vaikutus puun hinnan kautta markkinoilta, niin sen markkinataloudessa pitäisi mennä. Jos puun hinta on niin alhainen, ettei taimikonhoito ole taloudellisesti perusteltavissa, niin se ei ole. Sitten pitää metsäyhtiöiden katsoa peiliin, että tulikohan pudotettua hinta liian alas.
Sellufirmojen puunhankinnan näkökulmasta tukkipuun hinnoittelu on sellainen, että tukista noin puolet vilahtaa sellukattilaan. Latvat muut kuitupuuta tietysti myös. Eli päätehakkuuleimikosta puolet ainakin sinne kattilaan menee, ehkä vähän ylikin, kun sahan asetuksia voi muutella pintahaketta suosivaksi. Ja sahailla vain ne tuottavimmat mitat. Maksavat siis kuidusta päätehakkuulla viitisen kymppiä, mutta vähän piilotetusti. Tuon pystyisivät maksamaan harvennuskuidustakin helposti.
Nuo isot toimijat kuten Tornator eivät listahinnalla myy puuta. Todennäköisesti aika reilu marginaali ylöspäin, mutta toki pystyvät myymään isosta pinta-alasta lajikkeita juuri tarpeeseen. Ei ne 130 euroa kuidusta saa, mutta veikkaan että ihan eri hinnat kuin tavan metsänomistaja.
Metsähallituksen ongelma on se että valtio lyö julkisesti tulostavoitteet lukkoon ja se sitten tehdään. Halvalla kuitupuulla. Kyllä ostajat sen verran yhteistyötä tekevät. Ei metsähallitus pääse kunnolla bisnestä tekemään, vaan heitä viedään narussa, kuten itse kutakin meistä puumarkkinoilla.
Tuossa huutokaupassa taitaa toteutua markkinatalous oikeasti. Eikä kukaan 130 euron kuivukuidun ostaja sitä tappiokseen osta. Suomessa ollaan satanen perässä, mutta kauppa käy. Ehkä peiliin katsomisen paikka itse kullakin.
Tuli tuosta polttoaineen hinnasta vielä mieleen, että käväisin alkuviikosta pääkaupungissa työasioissa. Diiseli 2, 00x euroa litralta, tankkasin. Taisivat Hartolan kohdalla pyytää toistakymmentä senttiä litralta enemmän. Mutta olisihan siitä saanut bonusta pari senttiä.