Käyttäjän derHorst kirjoittamat vastaukset
-
Tässä on ollut hyviä näkökulmia, vaikka välillä on vähän harhauduttukin.
Kannattavuuden käsite ehkä vaatisi täsmennystä. Mutta lähtökohtaisesti kysymys on sijoitetulle pääomalle vaaditun korkotason jälkeen jäävästä tuotosta. Eli 90-luvulla sijoitettua rahaa ei pidä suoraan rinnastaa tämän päivän puunmyyntituloihin ilman korkotekijää.
Joku on tehnyt tiliä ja joku ei.
Omilla laskemillamini olen nykyään päätynyt sijoitetun pääoman minimointiin eli luontaiseen uudistukseen. Metsänhoitoyhdistyksille tämä on vaikea pala. Ei tuota, jos tonnin hehtaarille sijoittaa uudistuskuluihin.
Itse olen asettanut metsätaloudelle – sekä hoitotöiden investoinneille (lähinnä uudistus) ja metsäpalstojen hankinnalle noin 5 prosentin tuottotavoitteen. Jos laskemalla ei tuohon mene, niin investointi jää tekemättä. Tuokin edellyttää valtavasti omaa työpanosta, jolle ei vähän itseä pettäen tule laskettua hintaa. Lasken kuitenkin kannattavuutta mm. joka uudistuksen yhteydessä tyyliin istutus vai luontainen.
Metsäpalstoja ei nykyhinnoilla ja oheisella kriteerillä tarvitse paljon ostella, ellei arvioissa ole perustavaa laatua olevaa virhettä. Istutus kannattaa rehevillä paikoilla, jos itse tekee kaiken.
On niin monta vaihtoehtoista, paremmin tuottavaa ja helpommalla työmäärällä tuottavaa sijoituskohdetta, että taidan pysytellä nykyisissä pinta-aloissa. Ehkä jotakin myyn poiskin.
Monesti puhutaan ylisukupolvisesta perhemetsätaloudesta, mutta mitä sekin on? Kiinnostaako tulevaa kaupunkilaissukupolvea metsässä möyryäminen pienellä vaivan palkalla. Vähän epäilen ainakin omalla kohdallani.
Tässä täytyy muistaa rahastojen ansaintalogiikka, oli sitten kyseessä metsä- tai asuntorahasto. Pääasia rahastolle on osuuksien myynti, ei varsinaisesti esimerkiksi metsän tuotto. Rahasto nappaa merkintäpalkkion, hallinnointipalkkion ja myyntipalkkion ja tekee sillä tuottonsa, joten tärkeintä on lähinnä löytää sijoittajia. Jos metsärahasto vetää, niin ostetaan sitten metsiä. Aina voi muutaman vuoden näyttää paperilla hyvää tulosta vaikka ylihakkuilla, arvonkorotuksilla tms.
Jos ajatellaan metsän tuotoksi vaikka 3-4 % ja hallinnointipalkkio on 2 %, niin puolethan siihen menee vuosituotosta. Siihen päälle merkintäpalkkio ja myyntipalkkio tulostuksesta, niin saahan tuota aika monta vuotta pitää, että pääsee edes nollille. Tämä vain tupataan unohtaa kertoa selkokielisesti osuuksia myydessä.
Tässä tapauksessa ei merkitystä kun kuusikko, mutta konemiesten tietotoimiston mukaan Äänekoski on alkanut näkyä mäntyleimikoilla. Ja ei tukkiprosenttia kasvattavasti…
B vaikuttaisi paremmalta. Noissa lyhyissä tukkilaaduissa on se ongelma, ettei varmuudella tiedä, katkotaanko niitä oikeasti. Joskus puukaupoilla kyselin asiaa ja ostomies myönsi, ettei lyhyttä laatua saa sillä hetkellä tulla kuin max. 5-7 % tukkisumasta. Eli aika merkityksetön juttu tuolloin. Toinen juttu, jos siellä on esim. lyhyitä sorvimittoja tai jotakin pientä haluttua tukkilaatua. Pikkutukilla ja parrulla pystytään sitten tarvittaessa pudottamaan varsinaista tukkisaantoa.
Mutta pyydä runkohintatarjous seuraavalla kerralla, niin ei tarvii arvuutella.