Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Ville kuitenkin laskun jo kuittasi. Nyt vain katsotaan, pitääkö puheet eu:n kiitollisuudenvelasta paikkaansa. Vai kuuluuko se samaan sarjaan kuin Hautalan toiminta mm. kotinsa remontissa ja suhtautumisessa Greeenpeacen rikolliseen toimintan.
On ihan sama, mitä puulajia kasvattaa, jos toimenpiteitä ei hoideta ryhdikkäästi. Kuuseen tuota on turha kytkeä. Niissä epäonnistuneet tapaukset vain herättää huomiota, kun kuuselle niin iso osa uudistetaan ja koivulle vain vähän.
Katsohan lukijoiden kuvista 5-vuotiasta pienaukkoa. Ne harvat koivut, joita siellä on, hädin tuskin heinikon ylitse pilkistävät.
Katsotaan nyt, oliko ne huumeita vai lääkkeitä. Epäilemättä venäläisillä on kova paine löytää lisää syytekohtia. Ja ala-arvoista, mutta perivenäläistä suhtautumista asiaan osoittaa tiettyjen hollantilaisten tuotteiden kaavailtu maahantuontikielto.
Mutta Leevin jutustelua Hautalasta en ymmärrä. Virallisessa tiedotteessa sanotaan Hautalan olleen tietoinen asiasta ja hyväksyneen sen. Eli Hautala on laittomien mielenosoitusten puolella, mikä on täysin käsittämätön veto ministeriltä.
Hirvikolareiden vuoden 2012 tilastointitavan muutoksesta löytyi tieto Liikenneviraston tilastojulkaisusta Hirvieläinonnettomuudet maanteillä 2012.
Suora lainaus julkaisusta:
”Aikaisempina vuosina huomattava osa poliisin tietoon tulleista hirvieläinonnettomuuksista jäi onnettomuusrekistereiden ja siten tämän tilastonkin ulkopuolelle siksi, että niiden tiedot on merkitty vajavaisesti poliisin tietokantaan. Poliisi ja Tilastokeskus uudistivat menettelytapojaan tämän ongelman korjaamiseksi syksystä 2012 alkaen. Tämä uudistus näyttää kasvattaneen omaisuusvahinkoon johtaneiden peurakolareiden määrää tässä tilastossa huomattavasti, ehkä jopa tuhannella onnettomuudella. Tämän tilastointiuudistuksen vuoksi vuoden 2012 onnettomuusmäärätiedot eivät ole vertailukelpoisia aiempiin tietoihin.”
Oletettavasti hirvien osalta ei siis isompaa virhettä ole. Täysin vertailukelpoista tietoa saadaan siis tästä hetkestä eteenpäin, kun uudistus on tehty syksyllä 2012.
http://www2.liikennevirasto.fi/
julkaisut/pdf3/lti_2013-05_hirvi
elainonnettomuudet_maan
teilla_2012_web.pdfPaljastuksesta saattaa tulla hyväkin juttu. Esimakua tässä:
http://www.iltalehti.fi/uutiset
/2013100917583301_uu.shtmlHarmaa talous ja muut Suomen edun vastaiset toimet ei kyllä lisää ymmärrystä siihen, millaisilla meriiteillä meillä pääsee ministeriksi.
Metsuri motokuski: ”Lähtökohtana on kuitenkin geneettisesti puhtaan ja terveen hirvikannan ylläpitäminen. Se vaatii tietyn kannan koon. Mitään perusteita sille että hirvikanta hävitetään tai geneettinen perusta tuhotaan suomesta jonkin puuntuottajan pyynnöstä ei ole perusteltua. Täällä puuntuotattajien ajama kantakoko ei takaa elinvoimaista ja tervettä hirvkantaa jatkossa. Sen vuoksi laaditaan koko suomea kattava hirvienhoitosuunnitelma jossa määritetään pohja terveelle kannalle.”
Olen samaa mieltä siitä, että nämä 10 000 – 20 000 tavoitteet eivät ole käytännössä realistisia, siksi en itsekään sellaisia huutele. Sen sijaan ihmettelen sitä, miksi 50 000 on liian vähän, kun se on väitöskirjassa todettu riittäväksi. Nykyiseen n. 75 000 suuruiseen kantaan verrattuna kuitenkin vähennystä olisi 1/3, joten vahinkojen määrää saataisiin pudotettua ilman, että hirvikannalle aiheutuisi vahinkoa. Koska hirvi kuuluu luontoon, kaikkia vahinkoja ei voida estää. Tuon suuruisen kannan myötä voitaisiin kuitenkin puhua pääsääntöisesti vahinkojen kohtuullisuudesta, kuten metsästyslaki edellyttää.
Metsuri motokuski: ”Liikennevahinkoja tulee ja niitä tulee muistakin syistä mm peurakolareissta ja jne. Nämä ei tunnu kiinnostavan kovinkaan paljoa foorumin kirjoittajia.”
Jos aletaan puhua liikenneturvallisuudesta, löytyy paljon suurempiakin ongelmia kuin hirvikolarit. Mutta nyt puhutaan hirvikannasta, joten peurakolarit kovin etäisesti liittyy aiheeseen.
Luulen, että juridisesti ei liene merkitystä sillä, onko ohjelman sisältöä vastaavaa tietoa mahdollista saada muulla tavoin, esim. netistä, hankittua. Koska käynti paikan päällä on usein antoisaa, ainakin näyttöä opintomatkan tarpeettomuudeta voi tällä perusteella olla vaikea saada. Vaikka tuonkin näkemyksen voi tuoda esiin, mielestäni kannattaa keskittyä siihen, vastasiko retken tavoitteet (muistioon kirjatut) osakaskunnan sääntöjä.
Jos huhut ohjelmasta vastaa muistiota, aika tiivis retki on ollut. Jos muistion sisältöä on syytä epäillä, ainahan osallistujilta sen voi tarkistaa. Sisältyikö mainitut asiat ohjelmaan, kuinka laaja niiden todellinen sisältö oli jne. Omassa jutussani vastapuoli oli saanut kolmannelta osapuolelta lausunnon, jossa minun oli kerrottu olevan syyllinen tiettyihin asioihin. Kutsuimme tämän lausunnon antajan todistajaksi, koska lausunto oli perusteeton. Muistutimme lausunnon antajaa häntä koskevista velvoitteista, ettei käy kuten parille hiihtäjälle. Tässä vaiheessa kaveri hoksasi pelin hengen, eikä suostunut saapumaan paikalle. Tosin samalla hän veti lausuntonsa takaisin, joten vastapuolikaan ei voinut käyttää sitä oikeudessa.
Jessen kommentti voi pitää paikkaansa, jos varhaisperkaus laiminlyödään. Asiallisella hoidolla 10 vuotias taimikko puulajista riippumatta ehkä pohjoisinta ja karuinta kasvupaikkaa lukuunottamatta alkaa jo muistuttaa metsää.
Tarjonnan vähenemistä en pitäisi yksinomaan hyvänä asiana puuntuottajan kannalta. Teollisuus arvostaa sitä, että aina on raaka-ainetta saatavilla. Jos leväperäinen toiminta yleistyy, voi se vaikuttaa esim. investointeihin ja siten myös puun kysyntään. Suomen nykytilanteessa on tietysti pitkä matka siihen, että uudistamisvelvollisuuden laiminlyönti aiheuttaisi ongelmia, mutta pitkäjänteisessä toiminnassa ei löysää pitäisi antaa. Vaikka vahinkojen syntynminen on hidasta, niin on myös vahinkojen korjaaminenkin. Lisäksi se on kallista.
Lisäys. Tarkennusta tuohon taimikon aikaan tulikin samalla kun viestiä kirjoitin. Itse en näe kuusen kasvatusta noin pessimistisesti. Pääsääntö hakkuusta uudistamiseen ei mielestäni ole 3-4 vuotta.
Pärjäähän pienelläkin. Isommassa on vaan kehänopeus isompi, joten kun isojen puiden kaato on muutenkin hidasta, isolla ja tehokkaalla koneella työ nopeutuu. Näin siis kun puhutaan jostain ranteen vahvuisista rungoista. Ja nehän ovat ihan peruskauraa raivurihommissa. Mutta tosiaan suurin mahdollinen runkokoko, jonka raivurilla saa kaadettua, ei ole mikään kriteeri sahan valinnassa.
