Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Suorittava porras: ”Mitä on tehnyt puolestaan 98,15 % porukasta ? Istunut kädet ristissä valittamassa ja viimeaikoina jopa tarpeettomasti. Jos hirvet vaivaavat maanomistajaa , on mahdollista käyttää oikeuttaan liittyä metsästysseuraan ja hoitaa ongelma (jos sitä edes on ) kuntoon. Vähintä mitä voi tehdä , on saattaa taimikot sellaiseen tilaan , että hirvien kiinnostus niitä kohtaan vähenee .
…pitäisikö teiltä vielä nenäkin niistää…”
Mistä päättelet, että 98,15% on istunut kädet ristissä valittamassa? Vuonna 2010 on hoidettu 230000 hehtaaria taimikoita ja nuorta metsää.
Sen sijaan yhtään kaatolupaa ei tule lisää, vaikka seuraan liittyisinkin.
Taneli: ”Metsälain uudistuksessa oli hirveä haloo, että pitää saada vapaus hoitaa metsää niinkuin haluaa. Nyt kun urbaaniharsinta on tulossa hyväsytyksi, loppui vapaudenkaipuu kuin seinään. Nyt mesotaan avohakkuukiellosta ja kohta kai harvennuskin on kieltolistalla.
Että tälläisiä vapauden apostoleja. ”Eiköhän tuossa ollut kaksi koulukuntaa yhtenä rintamana. Tuottavuudesta jotain ymmärtävät olivat omanaan ja vihreät omanaan. Noista toiset odottavat tyytyväisinä muutosta ja toiset jatkavat mesoamistaan.
Kiinnostavaa tulkinnoissa on lähinnä se, miten ympäristöministeriö suhtautuu kaupalliseen toimintaan. MTK:n sivuilla kohdassa Metsien virkistyskäyttö todetaan seuraavasti:
”Jokamiehenoikeus tarkoittaa jokaisen kansalaisen mahdollisuutta nauttia luonnosta muun muassa marjastaen ja sienestäen siitä riippumatta, kuka alueen omistaa. Maanomistajat tarjoavat tämän mahdollisuuden korvauksetta kaikkien käyttöön. Jokamiehenoikeudella on kaksi perusedellytystä: sen tulee olla tilapäistä tai satunnaista ja haitatonta.
Jokamiehenoikeus on ns. väistyvä oikeus. Sen perusteella ei voi vaatia maanomistajaa rajoittamaan lainmukaista toimintaa kuten hakkuita ja metsänhoitotöitä metsissä. Jos maanomistaja ottaa jonkin alueen erityiseen käyttöön, jokamiehenoikeuden käyttömahdollisuus väistyy. Erityinen käyttö metsäalueilla tarkoittaa esimerkiksi hakkuualueita ja niille istutettavia taimikoita. Jokamiehenoikeuden nojalla ei liioin voi harjoittaa liiketoimintaa toisen maalla ilman maanomistajan suostumusta.
Sivu päivitetty: 14.6.2012 ”
Kaupallinen marjojen poiminta on ollut viime aikoina esillä. Ymmärrän MTK:n tulkinnan kieltävän sen myyntiä varten, varsinkin palkallista työvoimaa käyttäen. Mutta missä menee raja. Jos toimitan korillisen sieniä ravintolaan tms. jalostajalle, onko sekin kaupallista toimintaa. Lisäksi tietysti rajanvetoa joudutaan tekemään esim. hevosten tai retkeilijöiden suhteen.
Mielenkiintoista nähdä, millaisen kannan julkaistava ohjeistus asiaan ottaa ja mikä on sen juridinen merkitys.
MTK:n sivuilla on asiasta lisätietoa. Lainaus kohdasta Kansainvälinen metsäpolitiikka:
”EU:n metsästrategia
Vuodelta 1998 peräisin oleva strategia luo viitekehyksen EU:n metsäpoliittisille päätöksille.
…
Koska EU:lla ei ole päätäntävaltaa metsäpolitiikassa, perustuu metsästrategian ja metsätoimintaohjelman toteutus jäsenmaiden vapaaehtoisuuteen.
…
Komissio käynnisti keväällä 2011 metsästrategian uudistustyön, jonka tavoitteena on laatia EU:lle uusi metsätyökalu nykyisen metsästrategian ja – toimintaohjelman jatkoksi.
…Euroopan metsäsopimus
Forest Europe on 46 eurooppalaisen maan ja EU:n korkean tason metsäprosessi, jonka tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Euroopassa.
…
Kuudes metsäministerikonferenssi järjestettiin Oslossa kesäkuussa 2011. Kokouksessa metsäministerit päättivät käynnistää neuvottelut Euroopan metsäsopimuksesta. Neuvottelujen tavoitteena on laatia Euroopalle laillisesti sitova metsäsopimus, jonka tavoitteena on edistää metsien kestävää hoitoa ja käyttöä Euroopassa.
…
Sopimusneuvottelujen valmistelut käynnistyvät välittömästi.
…
Sopimusneuvotteluista ennustetaan vaikeita. Toteutuessaan sopimus tulee todennäköisesti olemaan melko väljä kehyssopimus, ja siinä tullaan korostamaan maiden oikeutta metsiinsä ja niihin liittyviin päätöksiin. Suomen ja suomalaisten metsänomistajien näkökulmasta tämä tarkoittaa, että mitään merkittäviä vaatimuksia suomalaiselle metsätaloudelle tuskin tulee.”Tiedossa on yksi naapurin rajalle jätetystä suojavyöhykkeestä. Joku arvokas luontokohde siinä taisi olla. Ihan hyvä niin kauan kun vain toinen puoli oli hakattu. Nyt sitten on hakattu aukko molemmin ja paljon on kuusta maassa tuholaisia odottamassa. Luontokohteestakaan ei ole enää tietoa, kun aurinko paistaa kuusikon läpi. Ehkä tilanne ennallistuu 20 vuoden kuluessa, kun taimikot kasvaa ja alkaa taas varjostaa.
MTK:n Tiirola hiljattain kyllä kirjoitti, ettei avohakkuukieltoa ole tulossa. Mikäs nyt EU:ssa mielen on muuttanut?
Metsästyslaki 26§:
”Liikenne-, maatalous- ja metsävahinkojen huomioon ottamiseksi Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain kuulla alueellisia sidosryhmiä.”
Laki ei siis edellytä, että metsäalan sidosryhmien edut huomioitaisiin riittävästi päätöksenteossa. Riittää, kun heitä kuullaan. Mutta tosiaan olisi kiinnostavaa tietää, mitä tuossa lain vaatimassa kuulemistilaisuudessa on puuntuottajien edustajat (MTK?) todenneet. Vai onko puuntuottajilla ollut lainkaan edustusta, monestihan luonnonsuojelijat ja teollisuus on paljon kattavammin edustettuna.
Jos MTK ei itse asiasta tiedota, voisiko Metsälehti kysäistä sitä?
Lasse: ”Eikös Raivuuveitsen käytössä ollut suuri loukkaantumisen riski?
Monelta joka on veistä kokeillut niin on jokin lihas tai jänne katkennut? Varmaan joku muistaa asian tarkemmin.??? ”Kyllähän siinä riski on olemassa. Kun itseä kohti terää vedetään, saattaa vahinko sattua. Ja kun päivän on seurustellut aukon lämmössä paarmojen kanssa, ei riski ole enää teoreettinen. Jos kuitenkin malttaa työskennellä hosumatta, määrätietoisesti ja itsestään huolehtien (etenkin lämpimässä tauot ja juotava), ei vahinko pitäisi kovin todennäköinen olla. Kannattaa silti työtekniikkaa pohtia turvallisuudenkin suhteen.
Venähdyksiä tai muita vastaavia tapauksia tietenkin voi myös sattua, mutta tuskin raivaus on mitenkään erityisen riskialtista sen suhteen.
Hienoa, että Metsälehdessä oli artikkeli aiheesta. Nostetaan viestiketju sen kunniaksi ylös.
Itse myöhästyin perkuulta noin kuukauden tätä systeemiä ajatellen, mutta josko ensi vuonna tekisi uuden perkuun ennen juhannusta. Jos oikein muistan, ihan hukkaan heitettyä työtä ei sekään tutkimuksen mukaan ole.
