Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Tietysti yhteisluvassa saadaan riitoja aikaiseksi, jos ei sovita pelisäännöistä ja on vain yhteinen potti, jota nopeimmat käyttää. Mutta oliko Metsuri motokuskin tilanteessa nyt tarkoitus näin yrittää ratkaista ongelmaa vai miksi suorittava tuollaisen kärjistyksen esitit?
Eikö puoluekanta ole metsästyksessä vähiten kiinnostava asia, näin on ainakin annettu ymmärtää. Kaikki ovat tasaveroisia, eikä kenenkään puoluekantaa kysytä. Ainakaan Reiman provoiluun ei ole syytä tarttua.
Metsurimotokuski: ”Eipä ole tuokaan [yhteislupa] ratkaisu. Me emme ole heidän kanssa yhtrisluvassa mutta niilläkin on vastaavat kiintiöt suhteessa kaatolupamäärään.”
Minusta se helpottaa tilanteen hallintaa. Jos teille tulee vasta loppukaudesta hirviä ja nekin sarvensa pudottaneita sonneja, jonka sukupuolta ei laukaisupäätöstä tehtäessä välttämättä tunnista, voitte sopia joustavammasta lupajaosta.
Metsuri motokuskin seuran kannattaa mennä yhteislupaan sen alueen kanssa, josta hirvet teille vaeltaa. Silloin voitte jakaa luvat kuten haluatte.
Metsuri motokuskin tilanne on taatusti poikkeuksellinen. Sekin korjaantuu seuraavana vuonna, koska alueen jäävä kanta on suunniteltua suurempi eli seuraavalla kerralla on lupia jaossa enemmän. Silloin tuskin yhtä huono tuuri kaatojen kanssa käy. Ja jos noin toistuvasti käy, teidän muutaman tuhannen hehtarin alue on joka tapauksessa marginaalinen ilmiö metsätaloudessa.
Kun huono saalisvarmuus on suorittavan kommenteissa mainittu kiinnostuksen puutteen syyksi, nyt on hirviporukkaan tulijoita varmaan jonossa.
En tiedä tulevaisuudesta. Nykytilanteessa metsästysalan organisaatiot eivät ole pyytäneet apua hirvilupien käyttämiseen. Päinvastoin, enemmän kuulee miten vaikeata on mukaan päästä. Toki tämä on yleistys, esim. minua on pyydetty mukaan. Taitaa olla poikkeava tilanne, joten ei siitä sen enempää.
Asiasta jotain ymmärtävät metsätalouden harjoittajat eivät kritisoi metsästäjiä, vaan politiikkaa eli tavoitteiden asetantaa. Miksi tavoitekanta on korkeampi kuin liikenneturvallisuus ja metsätalous toivoo.
Vaikeaksi menee, jos tilatasolle viedään neuvottelut.
Käsite ”metsänomistaja” on täysin tyhjä sisällöltään. Metsää voi omistaa, kun tarjoaa tarpeeksi korkean hinnan myytävänä olevasta tilasta tai saa perinnön. Muuta se ei intresseistä kerro. En tiedä, miksi tällaisissa yhteyksissä puhutaan metsänomistajista. Luonnonperintösäätiökin on metsänomistaja.
Google kertoo maapinta-alaksi n. 300 000 km2 ja hirvikannaksi 87 000 kpl. Tuosta voi jokainen laskea ihan itse.
Miten toteuttaisit vaatimuksen? Vuokraaja eli metsästysseura hakee lupia, joita myönnetään verotussuunnittelun perusteella. Alueen tavoitekannat päätetään ihan muualla kuin metsästysseurassa.
Minkkejä ja supikoiria pyydetään, mutta mikä on tarpeeksi?
Entä jos toiveesi ei toteudu. Jätätkö vuokraamatta ja edistääkö se tavoitteitasi?
Ei ole pulaa yliopistoilla rahoituksesta, kun oravien pulmanratkaisua selvitetään: