Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Viimeksi minulla ei kuidun ja energiapuun hintaero ollut merkittävä. Tulevaisuuden hintasuhteita en tiedä, joten kasvatan kaikkea mikä mahtuu kasvamaan.
Haapa on erinomainen puu maaperän laadun kannalta, joten niitä kannattaa suosia.
20 vuodessa suokasvillisuus ei ollut elpynyt tämän tutkimuksen mukaan.
Luken mukaan ”Useimmilla soilla fosforihuuhtoutuma on palannut ennallistamista edeltäneelle lähtötasolle noin 10 vuodessa, luonnonhuuhtoutuman taso on saavutettu vajaassa 20 vuodessa.
Näissä aikaraameissa on kuitenkin merkittävää vaihtelua. Mikäli ennallistettavan alueen vettyminen jää vajaaksi tai alueen valtaa tiheä ja kasvuisa, voimakkaasti haihduttava hieskoivikko, ravinnekuormitus ei pitkällä aikavälilläkään välttämättä palaudu luonnonhuuhtoutuman tasolle.”
Jos kuormitus palautuu 10 vuodessa, sen jälkeen kestää vielä pitkään, että aiheutettu kuormitus kompensoituu päästöjen vähenemänä.
Soiden osalta hiilitaselaskelmat ovat täysin epävarmalla pohjalla. Vain asenteellisesti suhtautuvat voivat julistaa aiheesta totuuksia.
Aalto-yliopiston tiedote:
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/satelliittikuvat-paljastavat-ennallistamisen-vaikutukset-turvemailla
Yle:
Tutkimus: Ennallistetut suot alkavat muistuttaa osittain luonnontilaisia noin kymmenessä vuodessaEnnallistettujen turvemaiden lämpötila ja heijastavuus alkavat muistuttaa luonnontilaisia soita noin kymmenessä vuodessa, kertoo Aalto-yliopisto.
Yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä analysoi ennallistettujen soiden tilaa yli 20 vuoden ajalta satelliittikuvien pohjalta.
Ennallistamisella on myönteisiä vaikutuksia esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja vesistöjen tilaan.
Suomen pinta-alasta soita on noin kolmasosa. Niistä on ojitettu metsänkasvatusta varten noin puolet.
Yle jätti Aalto-yliopiston tiedotteesta joitain asioita pois:
– Kasvillisuuden palautumisessa kestää pidempään, ja erot alueiden välillä ovat suurempia.
– Tutkijat tarkastelivat turvemaiden tärkeitä ilmastomuuttujia: lämpötilaa, kasvillisuutta sekä säteilyn heijastumista eli albedoa.
– Tutkimuksessa oli mukana 72 aluetta Suomesta, Virosta, Latviasta, Liettuasta, Iso-Britanniasta, Kanadasta ja Yhdysvalloista.
Tutkimus ei selvittänyt ennallistamisen vaikutuksia ilmastonmuutokseen, luonnon monimuotoisuuteen tai vesistöjen tilaan. Mtv julkaisikin aiheen yhteydessä seuraavan kommentin:
Lyhyellä tähtäimellä soiden ennallistaminen käytännössä kiihdyttää ilmastonmuutosta, koska metaani lähtee maaperästä nousemaan. Kuitenkin pitkällä aikavälillä suot ovat hiilinielu, jonne hiili varastoituu tuhansien vuosien ajan ja on siten pois ilmakehästä, [Anne] Tolvanen sanoo.
Ennallistamisen yhteydessä havaittua ravinnekuormituksen kasvua ei käsitelty.
Inhoan aukkopaikkoja, joten mitä vaan saa kasvaa. Eräässä taimikossani oli raivauksenkin jäljiltä puolet haapaa ja pihlajaa yms. lehtipuuta, mutta vähitellen siitä on polttopuuharvennusten myötä kehittynyt ihan kelvollinen koivikko. Seuraavaksi voisi jo periaatteessa tehdä koneellisen harvennuksen, vaikka energiakäyttöön päätyvän sekapuun osuus on vieläkin turhan suuri. Ehkä teen vielä kerran polttopuita, kun sijainti on hyvä kahdelta sivulta tien varressa.
En minä ainakaan noin tee. Satunnaiset haavat eivät ole minulla mäntyjä kurittaneet, joita tuoreen tai jopa lehtomaisen kankaan kuvioillani on.
Kuivalla kankaalla ei yleensä kasva sellaisia haapoja, joilla olisi säästöpuina merkitystä. Mahtaako vesakkokaan kovin kova kilpailija olla. Tuskin uhraisin asialle enempää ajatusta, jos kuivan kankaan mäntytaimikkoa kasvattaisin. Yhden puulajin taimikko se muutenkin olisi.
