Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Upea lopputulos… ainoa mitä vielä kaipaisi lisää niin palju terassille.”
En ole ohjelmaa katsonut, mutta paljua voisin äänestää vuoden turhakkeeksi.
Lisäys: Uteliaisuus voitti, loikin ohjelman Areenasta läpi. Siis 25 m pitkä kapea käytävä, mallia junan vaunuista. En tuota upeaksi voi sanoa. Räystäätkin vajaamittaiset.
Hiukan luin alkuun Ylen suometsäjutun perässä olevia kommentteja. Suurin osa niistä vastustaa avohakkuukieltoa, mitä joku meni esittämään. Mutta sitten: Artikkelin kommentointi on suljettu ennenaikaisesti moderoinnin ruuhkautumisen vuoksi.
Jutussa tosiaan luodaan mielikuvaa ahneesta metsänomistajasta. Sitä ei kerrota, että avohakkuulla saadaan kuluttajien tarpeisiin paljon puuta markkinoille.
Sekin täytyy muistaa, että haastattelija ja haastateltava juttelee paljon aiheesta, mutta uutiseen päätyy vain sopivat kommentit.
Juttu koirasusien kasvattajasta:
Mitä salpausselän pohjaveteen on sekoitettu, kun yksi kasvattaa kuusipeuroja, toinen koirasusia.
Sudeksi epäilty eläin hyökkäsi metsästyskoiran ja ihmisen kimppuun Lopella
Konflikteja alkaa olla jo ihmisilläkin, ei vain koirilla ja tuotantoeläimillä.
Emme tiedä, onko kyseessä puhdas susiyksilö vai jokin hybridi,
Jutun alussa jää miettimään, joko ihmisten villitys on levinnyt eläinmaailmaankin, kun puhutaan susi-oletetusta. Mutta vielä hämmästyttävämpää tulee vastaan, kun lukee oidemmälle:
Noin viiden kilometrin päässä tapahtumapaikalta sijaitsee tila, jossa on kasvatettu koirasusia.
Miten tämä on mahdollista?
Yle korottaa panoksia.
Juttu: Näitä metsiä ei pitäisi avohakata – silti niin tehdään
Osa metsänomistajista on joko rahan tai ilmaston takia lopettanut avohakkuut runsasravinteisissa suometsissä.
Puhutaan siis runsasravinteisista suotyypeistä. Pidetään tämä mielessä.
Tilastojen mukaan suurin osa silti hakkaa nämäkin metsät surutta.
Minkään tilaston mukaan soita ei hakata surutta.
Ylen keräämät tiedot kuitenkin osoittavat, että silti niissä tehdään todella paljon avohakkuita – enemmän kuin metsissä keskimäärin.
Asialla on iso merkitys, koska suometsiä on Suomessa paljon – noin neljäsosa metsien puustosta on suometsissä.
Ja näin saatiin dramatiikkaa mukaan, kun otettiin tarkastelun kaikki suometsät, vaikka piti käsitellä runsasravinteisia.
Suomen turvemetsien päästöjen on arvioitu olevan lähes yhtä suuria kuin liikenteen.
Pitikö puhua runsasravinteisista vai mistä?
Asiantuntijat näkevät monta syytä sille, miksi avohakkuut ovat niin suosittuja myös siellä, missä niistä on eniten haittaa.
Mitkä ne ovat?
Metsänomistaja ei kuitenkaan joudu vastuuseen aiheuttamistaan päästöistä, vaan negatiiviset vaikutukset jäävät yhteiskunnan maksettaviksi, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Raisa Mäkipää.
Joutuuko autoilija tai lentomatkailija? Tai vessapaperin kuluttaja ja metsän teollisuusalueen tai asuinalueen tieltä hävittävä. Helsingin tavoite on kasvattaa väkilukua 250 000 asukkaalla. Varmaan ilman päästöjä.
Avohakkuun merkittävä etu metsänomistajalle on, että siitä saa nopeasti paljon rahaa.
Nopeasti? 80 vuoden kasvatuksen jälkeen. Mitä muut asiantuntijoiden näkemät syyt avohakkuiden suosiolle ovat? Entä metsänomistajien syyt.
Kauankohan tässä maassa sallitaan näin asenteellinen uutisointi verorahoilla?
Kotiahon juttuun oma kommenttini:
KU: ”Metsäesseen” lopuksi esitetään väite, että hakkuiden vähentäminen Suomessa lisäisi niitä muualla. Tämä on Kotiahon mukaan aito ilmiö ja koskee kaikenlaista käytön rajoittamista.
– Vuoto ei kuitenkaan ole täydellistä, vaan tutkimusten mukaan puu korvautuu osin uusilla materiaaleilla ja teknologialla.
Osin? Mitä ovat nämä uudet materiaalit/teknologiat, missä ne tuotetaan ja mikä on niiden ympäristökuorma? Ovatko ratkaisut uusiutuvia?
”Mitä Kotiaho itse toivoisi enemmän tai vähemmän metsäkeskusteluun?
– Toivoisin, että tahallinen vastakkainasettelu ja perusteeton edunvalvontapelottelu lopetettaisiin. Meidän pitäisi tunnustaa tosiasiat ja löytää yhteinen, näyttöön perustuva, oikea tilannekuva, ja ryhtyä toimenpiteisiin sen mukaisesti.”
Loppuhuipennus. Ei sanaakaan Kotiaholta vaihtoehtojen seurausten hallinnasta. Näin se vastakkainasettelu loppuu.
AJ: ”Tästä voimme olla samaa mieltä.”
Minäkin olen samaa mieltä. Enää tarvitaan osapuolten halu toimia toiveidensa mukaan. Tilanne muistuttaa eduskunnan talouskeskustelua, jossa kaikki haluavat laittaa Suomen talouden kuntoon. Yhden mielestä se hoituu ottamalla velkaa, toisen mielestä säästämällä.
Lehdessä nro 15 koneurakoitsija-mo esitteli rivi-istutusta. En minäkään tuon tason maan mylläystä kaipaa kuin siinä oli. Rivissä olevat puut tuskin kuitenkaan luontoarvoja heikentää. Ja jos antaa koivikkoon kasvaa alikasvoskuusikon, rivivaikutelma häviää nopeasti. Rivitkin näyttää riveltä vain, kun katsoo rivien suuntaan.
