Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Sonera ja Fortum saavat syyttää itseään väärin pelatuista korteista.
Itsehän aamulla tutkimuksen virheitä käsittelit, joten vastauksesi on kyllä.
Kun puhutaan nykyajasta, miten aiheeseen liittyy se, mitä joskus ennen on tapahtunut. Oikeuttaako se luontoväkeä nykyään samoihin virheisiin, mitä joku on joskus ennen tehnyt vai mitä noilla kommenteillasi haluat sanoa?
Onko myös esim. Saksa epäluotettava kumppani Suomelle, kun historiassa on tapahtunut ikäviä asioita?
Maavara riippuu automallista, osattiin 80-luvullakin jo tehdä matalia. Hondat esimerkiksi. Silloinhan alkoi kilpailu ilmanvastuksesta kulutuksen alentamiseksi.
Nykyään ehkä suurin osa on koriltaan 20 cm entisaikojen henkilöautoja korkeampia katumaastureita, joissa maavaraa on 5 cm enemmän kuin tavallisissa. Suuren auton olemus on kulutusta tärkeämpää, kun myyntiä ja auton myyntihintaa arvioidaan. Mutta kun rengaskokokin on matalaa henkilöautoa suurempi, tokihan niillä paremmin huonoilla teillä selviää.
Jos ennen isohkon auton rengaskoko oli 185/70-14 ja nyt henkilöauton perusmallin koko on 195/65-15, uudessa halkaisija on 2 cm vanhaa suurempi. Keskiluokan autojen rengaskoko oli 155-13…165-13. Niiden halkaisija on viitisen senttiä pienempi. Ei vanhoilla 13-14″ renkailla mahdottomia maavaroja saanut aikaan.
Jos 80-luvun auto, jolla on ikää siis n. 40 vuotta, on vielä luotettavassa kunnossa, ei voida puhua käyttöesineestä. Omassa käytössäni sillä olisi mittarissa 1,5 miljoonaa kilsaa. Varaosien saantikin voi vaatia harrastuneisuutta, mikä museokalustosta puhuttaessa on ihan normaalia.
Toisilla on harrastuksena autot, jolla tavoitellaan selviytymistä niinkin vaativissa olosuhteissa kuin metsäautotie. Siis siellä, missä 30 vuotta sitten selvittiin Ford Taunuksella. Nyt pitää olla Porsche tai kiinalainen maasturi, eihän hommassa ole Corollan tai Octavian kanssa tekemisen tuntua.
Toiset ajaa sillä mikä pihalla sattuu olemaan ja keskittyy autojen sijaan metsätalouteen. Vai onko jollain jäänyt metsätalouden työt kesken auton takia, taimikot rästissä kun ei ole hankittuna maasturi-Porschea.
”Siinäkään ei ole mitään uutta, että tutkimustulokset valjastetaan palvelemaan haluttua päämäärää. Luonnonsuojelubiologia on varsin uusi ilmiö. Huomattavasti pitemmät, vuosikymmenien mittaiset, perinteet näin toimimisestä on esim. metsäntutkimuksella.”
Anna kaksi esimerkkiä nykyään käytössä olevista metsäntutkimuksen tuloksista, jossa näin toimitaan.
Hyvältä näyttää. Öljyn kulutus ei vähene, ylikulutusta ei saa leikata, mutta hakkuut vähenee Suomessa kilpailukyvyn rapautumisen takia. Voidaan siis jatkossakin lukea Ylen taivastelua luonto-uutisista, kun ympäristön tila ei parane. Rahatkaan ei riitä, kun ne menee velan korkojen maksuun ja rapakuntoisten suomalaisten sote-kuluihin.
