Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Vmi-tilastot, jotka laitoin edellisen sivun viestiin, koski etelää. Väite kuului, että etelän vanhat metsät vähenee. Faktat kertoo lisääntymisestä.
Lopetan kuluttajien syyllistämisen, kun
a. Öljyntuottajia painostetaan vähentämään tuotantoa
b. Ylikulutuspäivä siirtyy nykyistä myöhäisempään ajankohtaan
c. Hakkuiden vähentämisvaatimusuutisten yhteydessä huomioidaan kysyntä.
Ylen otsikko:
Suomen helmipöllöllä on oma murre, joka katoaa etelästä vanhojen metsien mukana
Vanhojen metsien määritelmää kritisoitiin liian tiukaksi. Mitä sanoo vmi-tilastot viimeisen 10 vuoden ajalta etelästä?
Ikäluokat 121+
Vmi 12: 411 000 ha
Vmi 13: 464 000 ha
Vmi 13/14: 478 000 ha
Aika selvä trendi, mutta edelleen puhutaan vanhojen metsien häviämisestä.
Yle helmipöllöjen ahdingosta: Syykin on selvä: vanhojen metsien hävittäminen.
Ei sanaakaan vanhojen metsien määrän kasvusta.
Yle: Voi, kun tuohon saisi sanoa kyllä, Rosti vastaa kysymykseen, onko helmipöllöä vielä mahdollista pelastaa Suomessa.
Hänen mukaansa se vaatisi myös muutosta suhtautumiseen eli siihen, kuinka paljon metsiä hakataan.
Ei sanaakaan puuperäisten materiaalien kulutuksesta.
Yle: Rosti korostaa tutkimuksen merkitystä.
– Tällä pystytään todistamaan, mikä oikea tilanne on. Ei tarvitse arvella.
Tutkijalle tärkeimpään seikkaan on hyvä päättää juttu.
Sähköpostiin tuli Luken tiedote:
Kainuun metsäpeurakanta jatkaa laskuaan – kehitys alkaa olla kriittistä
Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan Kainuussa talvehti kuluvana talvena vajaa 600 metsäpeuraa. Vuosina 2015–2019 talvehtivan kannan koko on vaihdellut 700–750 metsäpeuran välillä, kun 2021–2023 kanta vaihteli 800–900 yksilön välillä. Viime vuonna Kainuun kannan kooksi arvioitiin noin 700 yksilöä. Kolmen viimeisimmän vuoden aikana Kainuun peurakanta on heikentynyt keskimäärin 15 prosentin vuosivauhtia.
”Metsäpeurakannan vähenemisen taustalla on poikkeuksellisen heikko vasatuotto syksyllä 2024 ja 2025. Pitkäaikaisten pantaseurantojen perusteella heikko vasatuotto johtuu pääosin suurpetojen saalistuksesta.”
Luontoväki varmaan miettii korvat punaisena suhtautumistaan suurpetoihin.
En tiedä, miten aiot kutsua koirien punkkirokotteita ja mitä merkitystä suhteellasi kemikaalien nimitykseen on. Kävihän jo ilmi, että suhteesi asiaan riippuu asenteestasi aihetta kohtaan ja kärryillä pysymiseen tarvitaan nainen-Suomi-sanakirja.
Kemikaalien käytön määrä ei voi olla vaikuttamatta luontoon. Se on minua kiinnostava asia.
Metsätaloudessa kenties kerran kiertoajassa tehty glyfosaattikäsittely on pientä siihen verrattuna, miten kemikaaleja yleisesti ottaen yhteiskunnassa käytetään ja miten ne leviää ympäristöön. Toki jos istutuskoivut saisivat kasvaa rauhassa, ei heinää tarvitsisi torjua, eikä ruiskuttaa syönninestoainetta.
Uusimmassa luontoradiossa kiinnostava tieto. Koirien punkkilääkitys on sellaista myrkkyä, että 3 kk kuurin jälkeenkin jätöksiä syövien hyönteisten kohtalo on karu.
Vahvistaa käsitystäni siitä, että kemikalisoitumisen rooli luonnon muutoksissa on paljon suurempi kuin yleisesti tunnustetaan tai tunnistetaan.
Peurakannan lasku pysähtyi, peuroja 3,5% enemmän.
