Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Sitäkin voisi miettiä, onko asiat ok, kun mo:lle tulee mieleen poistaa luontoväkeä kiinnostavat kohteet. Kieltämättä itsekin muutaman ojan kohdalla olen miettinyt, mitä on odotettavissa, kun joku ne joskus hoksaa. Se, että lopputulos on seurausta tehometsätalouden harjoittamisesta, ei taas ole silloin kiinnostava asia. Rusinat kelpaa muille, kasvattajalle riittää kiitokseksi rangaistus.
Ei varmasti löydykään uhanalaista lajia, joka olisi riippuvainen kannoista. Tai jos löytyy, uhanalaisuuden syy on joku muu kuin sopivien elinympäristöjen puute. Kannot tarjoavatkin runsaasti elinympäristöjä monille lajeille, mutta jostain syystä tämä huomioidaan metsäkeskusteluissa vain silloin, kun joku haluaa kannot maasta nostaa. Minusta se on kummallista.
Monimuotoisuudessa ainoa kiinnostava asia ei pitäisi olla uhanalaisuus, vaan myös luonnon hyvinvointi. Luontoväki on opettanut kansan keskittymään ongelmiin, hyvät saavutukset ei palvele luontoväen intressejä, mikä kansalta saattaa unohtua.
”Takaisin lahopuukysymykseeni, eli mikä kaikki puuaines lasketaan Suomen metsissä lahopuuksi?”
Tätä samaa on tullut mietittyä nuoren metsän kunnostuskohteessa. Rangat raivurilla maahan. Määrää on vaikea arvioida, mutta kai tuollaisessa herkästi yli 10 m3 löytyy. Ehkä jopa tuplat, en tiedä. Niinkin luotettavan täsmällisestä lähteestä kuin ”jostain joskus muistaakseni” olen saanut käsityksen, että rungon pitäisi olla vähintään 10 cm, jotta se laskettaisiin lahopuuksi. Mikä määritelmä onkaan, melkoinen leikkuri siitä niin nmk-kohteen, kuin muidenkin kuvioiden lahopuumäärään tulisi, jos osa puusta jätetään laskuista ulos.
Kannot on toinen mielenkiintoinen asia, koska maaperän mikrobitoiminnalla on ratkaiseva merkitys sekä monimuotoisuuteen, että talousmetsän puuston kasvuun. Kannot on merkittävä eloperäisen materiaalin lähde maaperässä, jonka merkitys tunnustetaan monimuotoisuuskeskustelussa ehkä vain silloin, kun aletaan suunnitella kantojen nostoa. Muuten kannot ovat itsestäänselvyys, jota ei kuitenkaan talousmetsän ansioksi lasketa. Minulle tämä antaa viestin siitä, että joillain on tavoitteena saada asiat näyttämään mahdollisimman huonolta. Se palvelee omia intressejä parhaiten. Silloin kannoissa metsän maaperään tuotettu eloperäinen materiaali mikrobien ja muiden eliöiden ravinnoksi ja elinympäristöksi on toissijainen asia. Ymmärrän asiaan liittyvät vaikeudet keskustelussa, koska jos puuston kasvua heikennettäisiin luontoväen pyrkimysten mukaisesti, kannoista kertyisi entistä vähemmän monimuotoisuutta palvelevia elinympäristöjä.
<p>Leena: ”Kyllä, vessa paperia tarvitaan ja kyllä, e-kapinan hipit on pahoja ja rikkovat t-liikenne-lakija”</p><p>Kysyin, miten Leena asemoit itsesi ilmeisen hyvin toimeen tulevana ja maailman asioita seuraavana ympäristön suhteen, onko kulutuskäyttäytymisesi kestävää. Alan huolestua sinusta. Tyylisi kiertää asiat lyömällä kaikki leikiksi on jo liian kulunut. Joskus mukana oli nokkeluutta, mikä antoi aihetta kritisoida jopa Visakallon kommentteja. Nyt jäljellä ei ole mitään. Joudun päättelemään, että edustat wannabevihreitä. Kulutat kestämättömällä tavalla luontoa, mutta moitit siitä muita.</p><p> </p>
<p><p>Anneli: ”Kyllä luonnontilainen metsä näyttäisi hyvin erilaiselta kuin nykyiset nuorehkot jaksolliset talousmetsämme. Erirakenteisuutta ja kaikenlaista vaihtelua olisi paljon enemmän…”</p><p>Kyllä, luontaisessa metsässä nimenomaan erirakenteisuutta olisi enemmän. Metsätalousinsinöörillä voisi olla vaikeuksia piirtää kuviokarttoja puustoarvioon. Mutta silti vastineessa puhutaan jaksollisesta metsän uudistumisesta, jos luontaisen metsän yhteydessä sellaista termiä voidaan käyttää. Erirakenteisuushan ei tarkoita jatkuvaa kasvatusta. Sen sijaan jk-keskusteluissa olen kyllästymiseen saakka toistanut sitä, miten kuusi uudistuu valopuiden alle, mutta kuusen alle ei enää mikään puulaji tahdo uudistua. Toki luontaisessa metsässä tämän merkitys hämärtyy, talousmetsässä ajalla on merkitystä, luontaisessa ei. Puilla on aikaa kasvaa miten hitaasti tahansa muiden varjostuksessa.</p><p>Sukkessio on määriteltu kuvaamaan luontaista metsää, vaikka termiä voidaan talousmetsässäkin käyttää. Ja nythän vastineessa nimenomaan puhuttiin eri sukkessiovaiheiden mosaiikista, josta monimuotoisuus muodostuu. Toki muutkin asiat vaikuttaa, ei mosaiikki ole itseisarvo. Mutta Vuokko ei ole väärässä puhuessaan mosaiikista.</p><p> </p></p>
<p>Reva-Leena: ”Nyt tämä menee pelleilyksi, kukaan ei vastaa. Totuus on, että alan ymmärtää miltä vassista, kessistä, assista ja ressistä tuntuu tuijjottaa ruutua puol´pv p-kuopassa ja odottaa ihmiskontaktia.”</p><p>Älä muuta sano. Jätit meidän keskustelun kesken muutama päivä sitten, aihe taisi mennä liian vaikeaksi</p>
<p>Goofy: ”Meillä hakataan metsät niin nuorina, ettei siellä ennätä muodostua lahopuuta.”</p><p>En ymmärrä. Talousmetsässä on tarkoituskin hakata puut ennen luontaista poistumaa. Mikä talousmetsä sellainen olisi, jossa ensin kasvatetaan 100 m3 puuta ja sitten se lahotetaan. Vai mikä ajatus tuon viisauden takana oli?</p><p>Kun sinulla on kommentteja taloudesta, kiinnostaa edelleen kuulla maksuvalmudestasi ehdotuksen totetukseen liittyen. Vai onko ratkaisuna maksattaa lysti metsänomistajilla.</p>
<p>”Käyn muutaman kerran vuodessa pienellä suojelualueella istuskelemassa ja ihailemassa vanhaa metsää. En ole sen lahopuuvarantoja mitannut, mutta arvioisin, että lähempänä sataa kuin viittäkymmentä mottia.”</p><p>Sama juttu. Yhdessä notkopaikassa on ehkä yli 200 m3 maassa ja pystyssä. Lisää on tulossa, kun kuusiporat näyttää pitävän tilanteesta. Mutta muualla on vain yksittäisiä tuulenkaatoja eli määrällisesti normaalia talousmetsätasoa. Runsaampi kohta on alle puoli hehtaaria, se ei paljon muita alueita kannattele. Koko suojelualue on vanhaa kuusikkoa.</p><p> </p>
