Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Sienet tunnetaan niin huonosti, ettei kannattaisi tuollaista uutista julkaista ollenkaan.
Tehomaksun tarkoitus on tasata kulutushuippuja. Kätevä rahastuskeino ja varmasti alan toimijat ovat halukkaita lobbaamaan savupiippuveroa.
Itsekään en ole kiinnostunut tiloista, joihin tieyhteys on epävarma. Eräässäkin tapauksessa tila sijaitsi naapurin pellon takana eli kulku olisi ollut mahdollista vain talvella ja täällä etelässä silloinkaan ei edes joka talvi. Tuollaista ei oikein voi korjata edes hinnoittelulla.
Kaupan päälle tulee tarve sopia puiden sijoittamista naapurin puolelle. Risujen osalta tuskin kannattaa edes yrittää.
”Paljonko kannattaa teidän mielestä kannattaa tarjota?”
Toimin eri alueella, jossa hintataso poikkeaa tuosta merkittävästi, joten en ala euroja laskea. Muutama periaate kuitenkin:
Jokainen laskee hinnan oman tuottovaatimuksen tai muun tekijän perusteella. Mhyn summa-arvomenetelmä on vain yksi tapa arvioida tilan hintaa, eikä se edusta ostajan näkökulmaa.
Mitä pienemmällä korkoprosentilla diskonttaat, sitä enemmän voit tilasta maksaa. 2% korolla voit tarjota, toki puustosta riippuen, huomattavasti enemmän kuin 3% korolla laskettuna.
4 ha palstan ylläpitokulut on herkästi suuret ja kiinnostavien leimikoiden muodostaminen vaikeaa. Kertymää pitäisi tulla, jotta kohde on ostajalle kannattava. Se tietysti syö kannattavuutta eli alentaa tilan hintaa. Mutta saahan tuolta polttopuut ja pääsee metsästysseuraan jäseneksi.
Tuosa ohjelmassa ei kulutuksen määrästä ja hakkuiden juurisyistä puhuttu sanaakaan. Ainoastaan viitattiin metsänomistajien elinkeinoon. Minusta se on omituista. Aivan kuin hakkuut olisivat jokin tupakoinnin kaltainen juttu, jonka voi lopettaa ilman, että asiasta aiheutuu muita ongelmia. Tupakan tai bensan kohdalla taas puhutaan käytön, ei tuotannon vähentämisestä. Ymmärretään, että öljyn tuotannon vähennys näkyy kuluttajan, myös vihreän sellaisen kukkarossa.
Sain kuunneltua ohjelman loppuun saakka. Muutama havainto:
Asiantuntijavierailla oli selvästi harkitumpaa kommentointi kuin toimittajilla. Ovat todennäköisesti joutuneet pohtimaan, miten hyökkäävällä ja tuomitsevalla suhtautumisella saa asioita huonosti edistettyä.
Ohjelmassa tietysti ihannoitiin luonnon koskemattomuutta, mutta varsin itsekkäästi jätettiin muut kuluttajan tarpeet huomiotta. Eräskin soittaja oli hypännyt oravanpyörästä pois, ostanut (oravanpyörässä tienaamillaan rahoilla?) vanhan talon maalta ja alkanut elää ”luonnon ehdoilla”. Harmi, ettei kaverin elinkeinosta kerrottu mitään. Olisi ollut hyvä pohtia, miten hänkin todennäköisesti metsätaloudesta hyötyy.
Joku ihaili, miten oli hakannut tukkikokoiset männyt tien varteen ja jäljelle oli jäänyt nätti kuusikko. Sitten alkoi ylistyspuheet jk:sta… Harmi, ettei kukaan älynnyt ennustaa kuusimetsikön kehitystä tuosta eteenpäin.
”Onko tässä vähän ristiriitaa. Tuolla yhdessä ketjussa tuomitaan jk -kasvatus isoon ääneen ja täällä ollaan sitä mieltä että jaksottainen päätehakkuineen tuhoaa monimuotoisuuden. Ehkä ei pitäisikään suhtautua niin kiihkottomasti jk hakkuihin monimuotoisuuden nimissä.”
En ole trollien valtaamaa jk-keskustelua jaksanut seurata pitkään aikaan, joten ihan varma en ole siellä vallitsevasta näkökulmasta.
Itse en pidä jk:ta ratkaisuna monimuotoisuuteen, hyvin hoidetussa jaksollisessakin metsässä voi olla luontoarvoja. Toki ne kärsii avohakkuussa, mutta parempi silti on ylläpitää vuosikymmenien ajan mahdollisimman hyvää monimuotoisuutta kuin kasvattaa monokulttuuria ja selitella miten avohakkuu parantaa tilannetta.
