Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En vielä tuosta kuvasta osaa sanoa mitään kuusikon tilanteesta. Mutta tiheän kuusikon harvennukseen tekisin alaharvennuksena. Jos ottaa päältä isompia pois, jäljelle jää varjossa kasvaneet hoikat kuuset. Ne kestää huonosti kovia tuulia ja lumikuormaa ja niiden harvennusreaktio eli kyky kiihdyttää kasvuaan harvennuksen jälkeen on heikko.
Linnunpesäkeskustelu meni erikoiselle tasolle. Vaikka joku lintu tekeekin pesän avoimelle paikalle, silti moni lintu viihtyy tiheiköissä. Ei tämä niin vaikeaa pitäisi olla.
1. Mahdollisuudet jatkokasvatukseen riippuu siitä, kuinka tiheässä ja minkä kokoista puusto on. Jos oksisto on supistunut liikaa ja rungot kasvaneet hoikiksi, harvennukseen sisältyy suuri riski jäävän puuston tuhoutumisesta. Toisaalta tiheässäkin kuiva kesä sressaa niitä.
2. Samaa mieltä kuin Rane. Kaikki lajit ei tiheää metsää kaipaa, joten ei voi yleistää lintujen viihtyvän tiheissä metsissä. Linnut hakee usein tiheiköstä suojaa, vaikka muuten kaipaa väljyyttä. Toisaalta tiheä kuusikko on monimuotoisuudeltaan yksipuolinen elinympäristö, mikä ei useimmille lajeille ole eduksi.
Petkeleellä taisi lukiossa olla mielessä ihan muut asiat kuin biologian opinnot.
Ohjeita käsittelystä voi tosiaan antaa, mutta kun lopputulosta tarkastellaan 20-40 vuoden kuluttua, vastuuta ohjeen antajalla ei ole. Jäljelle jää vain epäonnistunut lopputulos.
Millaisen jk-metsän sinä Perko näet noissa kuvissa 20-40 vuoden kuluttua?
En ymmärtänyt kommentistasi muuta kuin että täällä ei joka vuosi ole 20 asteen pakkasia. Isompi ongelma kuin pakkaset on saada talvikohteisiin tarpeeksi routaa.
Kuvistani kuitenkin näkee puuston kasvun rytmin. Tasarakenteisesta koivikosta on kehittynyt kaksijaksoinen puusto. Kuusikossa on jonkin verran erirakenteisuutta, mutta se tasoittuu ensimmäisessä harvennuksessa. Enää kuusikkoon ei uutta alikasvosta tule ja alikasvos on lähes 100% kuusta, joten rytmi vie kohti kuusikon päätehakkuuta. Näin luonto sen on ajatellut.
”vie ainakin 20- 40 vuotta kun kasvut ovat asettuneet oikeaan rytmiin.”
Mikä on oikea rytmi? Metsässä ei ole tilannetta, jossa jokin tilanne säilyisi. Silloin ei ole rytmiäkään. Se onkin jk-liturgian suuri ongelma. Luodaan avoimesta vaiheesta saadun puuston avulla kiva erirakenteinen (seka)metsä ja aletaan kertoa, miten hieno menetelmä tämä jk on.
Ei tämän tunnistamiseen tarvita erikoisasiantuntijoita. Ihan oppivelvollisuuteen kuuluvat pakolliset biologian kurssit riittää.
Minulle talous on vierasta. Inflaation kasvun aikana palkankorotusta ei ole tullut, mutta lainan korko päivittyy tänään 12 kk euriborin mukaiseksi. Kun ostokset maksaa enemmän kuin ennen, en oikein ymmärrä, miten inflaatio lainaa keventää. Oliko virhe tehdä puukauppatuloilla ylimääräinen lyhennys.
Jälleen hyviä uutisia Ylen sivuilla:
Valosaaste voi olla yksi syy hyönteiskatoon – himmeätkin katuvalot saattavat pilata perhosen talvehtimisen
Toivottavasti tiheään asutuilla alueilla ymmärretään sammuttaa valot, jotta hyönteiskadon seurauksia voidaan lieventää. Vai onko kyse sittenkin vain vanhojen metsien hakkuista kaupunkilaisten raaka-aineiksi ja lahopuun määrästä.
