Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Minä olisin voinut kertoa tuon itsestäänselvyyden saatuani hyväksytyn arvosanan peruskoulun biologiasta. Samasta syystä suosin talousmetsässä monimuotoisuutta.
Minun on vaikea tietää, tavoitteleeko Kalle tietoisesti väärää lopputulosta hyvään asiaan verhoten vai onko kyseessä täydellinen ymmärtämättömyys.
Ihan viisasta.
Helsingin Vanhankaupunginlahden kaloissa on todettu merkittäviä pitoisuuksia PFAS-yhdisteitä. Helsingin kaupunki suosittelee, että erityisesti riskiryhmät eli raskaana ja hedelmällisessä iässä olevat sekä lapset ja nuoret eivät syö alueelta kalastettuja haukia ja isoja ahvenia. Suositus on voimassa toistaiseksi.
Jos syö helsinkiläisessä a la carte-ravintolassa kotimaista lähiruokaa, mitäköhän lautaselle tulee.
Helsingin kaupallisesta kalastuksesta ja vapaa-ajan virkistyskalastuksesta suuri osa kohdistuu Vanhankaupunginlahden alueeseen.
Antaa väittää vaan. Metsätaloutta on haukuttu pikavoittojen hakemisesta ja nyt kun haetaan pitkäjänteisyyttä, haukutaan siitäkin.
Pelloksi raivaamalla kassavirta kääntyy paljon nopeammin.
Pyörä on erinomainen kulkuneuvo moneen tarpeeseen. Ei silti kannata yrittää pyörällä asioita, joihin pyörä ei sovellu. Löytyyhän netistä video, jossa pyörällä vedetään peräkärryssä kajakkiakin.
Raivauskelit taitaa olla jo loppuneet koko Suomessa, jatkuu syystalvella. Ja silloin hiestä märkänä pyörän selkään hyppääminen, vaikka vaihtaisikin kuivat vaatteet, on enemmän suorittamista suorittamisen vuoksi kuin metsänhoitoa.
Pyörällä voi ottaa mukaan raivausveitsen ja tehdä sillä täsmäraivausta, esim. poistaa lehtipuustoa tai vatukkoa taimien vierrstä
Samanlainen ote suoluontoa koskevassa jutussa:
Ne olivat myös joutomaata, joka piti saada taloudelliseen tuotantoon, muistaa Yli-Vainio.
– Se lähti koulukasvatuksesta. Oppikirjoissa kerrottiin, että suot pitäisi saada metsänkasvatukseen tai lainehtiviksi laihopelloiksi, hän kertoo.
Metsästyksen ja marjastuksen taloudellista merkitystä ei pidetty riittävänä, jotta suot olisi niiden takia säilytetty.
– Suot haluttiin kasvamaan metsää, mutta kyllä siinä myös epäonnistuttiin, muistuttaa Pekka Hippi.
Nykyään, kun valkarahalla eletään, on helppo kritisoida aikoja, jolloin oltiin ihan rehellisesti köyhiä.
Ja kyllä, osa yrityksistä soiden hyödyntämisessä epäonnistui. Tällaisten kohteiden ennallistamista harva vastustaa, vaikka toimenpide aiheuttaakin pitkäaikaisen vesistökuormituksen.
Jälleen kerran metsätalous on vain yksi muun yhteiskunnan toiminnasta irrallaan oleva osa, jonka vaikutukset liittyvät tavallisiin ihmisiin vain oikeutena taivastella luontoa kuormittavia asioita. Lainaus raakkutuhouutisesta:
Suomessa suhtaudutaan metsiin ja luonnonvaroihin taloudellisena hyödykkeenä, ja ajatuksia on Sysivedestä vaikea muuttaa, koska ne ovat peruja sotien jälkeiseltä ajalta.
Edelleen jään odottamaan näkemystä vaihtoehdosta ja sen seurauksista. Kevytnimimerkeille tiedoksi, kun ovat tässä vaiheessa jo lähettämistä vaille valmiin viisastelukommentin luonnostelleet, raakkujoen ylitys oli väärin.
Katsoin 15 sekuntia alusta. Ihan normaali rästikohde, jonka mo voisi kunnostaa itse raivaussahalla. Lopputuloksena siisti kaksijaksoinen sekametsä. Toki viivästynyt kehitys, mutta muuten hyvä siitä tulisi.
Millä kaupalla sinne mahdetaan olla moto saatu.
Ilman teleskooppirakennetta saadaan varmaan painoa alas. Fiskars tuntuu aika raskaalta. Teräs kiinnityskin kaipaa teippiä lukituksen varmistamiseen. Mutta terä on helppo irrottaa tai kääntää ja pituus lyhenee melkein puoli metriä.
Kuinka pitkä varsi siinä on? Itselläni on kaksi oksasahaa, toinen harjanvarressa, toinen Fiskarsin teleskooppi. Pituus ehkä reilut 2 m. Lyhyempi on mukavan kevyt, kun karsitaan ensimmäisiä kertoja alhaalta.