Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Reva-Leenan tapa kirjoittaa voi hämmentää uusia kasvoja, mutta tällä kertaa olen samaa mieltä. Laatikossa on n. 100 kpl, joten jos tarve on n. 100-200 kpl, siirtoistutuksen saa unohtaa. Nolla pois perästä, niin voisi harkita.
Itse olen tuollaisia määriä ottanut metsänhoitoyhdistykseltä täydennysistutukseen ja yleensä saanut ne joko heti tai seuraavan tilauserän myötä. Ei kaikkia taimia tarvitse talvella tilata. Hyvin asiansa hoitava mhy toimittaa tällaisiin tarpeisiinkin.
Pellon metsityksessä kannattaa varautua heinäämiseen. Nyt näyttää kivalta, mutta juhannukseen mennessä heinä tukahduttaa taimet. Pari kertaa kesässä siis pitää heinätä, ellei käytä glyfosaattia. Ja koivut maistuu sorkkaeläimille eli ne pitää käsitellä ensimmäisen kerran Tricolla jo taimilaatikossa, toisen kerran kun ovat päässeet kasvuun ja kolmannen kerran syyskuussa. Jatkossa kaksi kertaa kesässä, kunnes ovat vähintään viisimetrisiä. Tricoa saat Riistakeskuksesta n. 50 €/10 l. Se riittää tuolle taimimäärälle pitkäksi aikaa.
Istutukseen kannattaa hankkia pottiputki, mutta heinikon juurimattoon se ei pysty. Siispä pistolapiolla istutuskihdan muokkaus.
Mutta ei kannata säikähtää, pieni ala on hoidettavissa.
Suorittava: ”Ja Gla:lle. Oleellista ei ole taimikoiden määrä ,vaan missä kunnossa ne taimikot ovat. Sinne hirvet pakkautuvat ,missä on runsaasti syötävää. Suorittavat pelkän ohimarssin , jos vatsa ei rupea täyttymään.”
Eli syöntipaineen jakautumisella laajemmalle alueelle ei siis olekaan merkitystä. Tämä selvä, pidetään mielessä.
Narisija: ”Narisijan kokemuksen mukaan lehtipuuvesakon poisraivauksella ei ole mitään vaikutusta.”
Minä puolestani en osaa verrata, kun itselläni taimikot on raivattu. Yksi tien varressa oleva hieskoivun valtaama männikkö (ei siis minun) näyttää autosta katsottuna säästyneen, tosin männyt ovat jo kärsineet varjostuksesta. Omista taimikoista kokemukset sanoo, että trico on ainoa keino estää syönti.
Suorittava: ”No hoitakaapa homma ,kun osaatte paremmin. Ei se tilanne pelkästään valittamalla parane. Itse olen koettanut runsaat 50 vuotta pitää hirvikantaa hallinnassa vaihtelevalla menestyksellä monen muun ohella.”
Veikkaan, ettet ole kertaakaan äänestänyt sidosryhmäkuulemisessa maanomistajien tavoitekannan puolesta eli tavoitellut alempaa kantaa kuin nyt.
Minulla on edustajat arn:ssä, joten yritystä on ollut. Metsässä sitten toteutetaan tätä päätöstä. Metsästys ei nyt ole kiinnostava asia, täällä ainakin luvat käytetään tehokkaasti, joten sieltä ei kehityskohdetta löydy. Tästä olen jankuttanut jo vuosia, silti yhä uudestaan keskustelu yritetään ohjata sivuraiteelle puhumalla makkaranuotioista. Ja hoitorästeistä.
Suorittava: ”Toimiva koira on paljon varmempi apukeino hirvien löytämiseen ja se toimittaa saaliin ammuttavaksi. Siksi olen huolissani siitä ,että tätä keinoa ei voi käyttää täysimääräisesti petouhan takia. Seuraukset näkyvät esim Gla:n kotikonnuilla ,jolla hirvivahinkoja ei ole saatu kaikkien toivomalle tasolle.”
Väärin. Täällä hirvikanta on tavoitteen mukainen. Ongelmana on vain se, että tavoite on turhan suuri.
Kysyin edellisellä sivulla, miksi alat puhua väärin hoidetuista taimikoista, kun käsitellään taimikoiden määrää. Vastauksessa aloit puhua väärin hoidetuista taimikoista…
Miksi jälleen vaihdat puheenaihetta, kun kyse oli mäntytaimikoiden määrästä, ei hoitorästeistä.
Työsuhdepyörällä ei tarvitse työmatkaa ajaa metriäkään.
En ole kuunnellut vielä ohjelmaa loppuun saakka. Vähän yli tunnin kohdalla saha kuuluu.
Luonto-Suomen Katso ja kuuntele kevättä-lähetyksessä Asko ja Pirkka-Pekka kosteikon ääressä lintuja ihailemassa. Kunnes maisemassa kuuluu moottorisahan ääni.
Kun on kyse siitä, että runsas määrä mäntytaimikkoa houkuttelee alueelle hirviä, jolloin tuhot pahenevat, eikä päinvastoin kuten tähän saakka on oletettu, mikä luo silloin tarpeen alkaa puhua väärin raivaamisesta? Onko jotain näyttöä, että taimikoisen määrä korreloisi huonon hoidon kanssa? Vai onko tämä vaan tahallista vedätystä pois kiusallisista aiheista.
Enpä ole ennen kuullut, että adblueta pitäisi vaihtaa.
Mikä on takuuhuolto?
Jos haetaan T-Rocin spekseihin sopivaa autoa, mikä Kian malli tarjoaa 2 v huoltovälin?
Hilux voi olla hyvä metsässä, mutta kun itselleni metsäverotukseen kelpaavaa ajoa tulee vuodessa 1000 km ja sekin lähes kokonaan maantieajoa eli metsä- ja tilusteitä vain hyvin pieni osuus tuosta, aika järeä ratkaisu Hilux olisi. Samalla autolla hoidan myös kaikki siviiliajot, joten kustannustehokkaampia ratkaisuja on paljon.
Itse kun en parin vuoden välein autoa vaihda, Daciaan en vilkaisekaan. Nissan Qashqai on luotettavuustilastojen häntäpään autoja, joten sen halpisversio ei herätä luottamusta.