Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Velkarahalla ostettu palsta tuokin on ja vieressä päätehakkuuta odottavaa kuusikkoa. Vettäkin virtaa vieressä, palstan yläpuolella oleva pelto ja sen yläpuolella olevat metsät kuivattaa vetensä kaivettua ojaa pitkin. 60-luvun kartassa oja näkyy, 50-luvun kartassa ei näy. Tosin silloin kartat muuttuvat aika epätarkoiksi, joten varmuutta ojan kaivamisen ajankohdasta ei ole.
Leppien kuvio on koivuvaltaista, jossa kuusia alikasvoksena. Jostain syystä leppien alle ei kuusta ole juurikaan tullut. Jos tuo puupelto päätyy hakkuurajoituksiin, kutsun iltapäivälehden toimittajat paikalle.
”Leppäkin kelpaa klapeiksi.”
Toki, leppää onkin mukava pilkkoa. Halkeaa kevyesti, kun vähän näyttää kirvestä ja on tuoreena kauniin värinen. Silti suosin leppää sekapuuna. Jos vaan mahdollista, annan kasvaa. Yhden kuvion nurkalla on parin tuhannen neliön alue lähes pelkästään leppää. Minulla on varaa nämä säästää, vaikka seuraavassa harvennuksessa niitäkin harvennetaan. Saavat järeytyä.
”Nykyajan luonnonsuojelu on 90% ihmisille suunnattua. Kuinka paljon esim. kansallispuistoilla on tekemistä varsinaisen luonnonsuojelun kanssa?”
Jokaista kansallispuistoa varten on laadittu oma lakinsa. Heti lain alussa kerrotaan perusteet kansallispuiston perustamiselle. Suojelu ja virkistyskäyttö ovat molemmat mukana. Jälkimmäisellä haetaan puistolle hyväksyntä, koska sillä saadaan bensaa polttavaa autoliikennettä puiston seudulle ja lisää muutakin kulutusta piristämään liike-elämää.
Luonnonpuiston perustamiseen kunnat ei varmastikaan yhtä halukkaita ole. Kansallispuistoistahan suorastaan kilpaillaan.
Iltasanomien jutussa on video Laukansuun tulipalosta. Lopussa drone lentää alueen yli ja itkk yrittää siihen osua. Tuli vaan mieleen, että kun ollaan tuollaisella alueella, miten kauas luodit mahtaa lentää ja mitä ne tekee osuessaan. Suomessa puhutaan, miten joku on ampunut latvalintua ja yläviistoon ammuttu luoti osunut ihmiseen 5 km päässä. Kk:n luotimäärä on vähän toista luokkaa kuin metsästyksessä.
