Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Paremmuus riippuu siitä, mitä arvostaa. Minäkin ajan manuaalilla, valinta on täysin harkittu, eikä pääpaino ole halvemmalla hinnalla.
Ja kun tuodaan mukaan kaupallisuutta, silloin tarvitaan saalisvarmuutta. Sopii huonosti yhteen hirvikannan leikkauksen kanssa.
Täällä on jo rhy-tason yhteislupa, joten pinta-alaa ja pankkireserviä riittää. En usko, että hirvitalousalueelle laajentaminen toisi mitään lisäarvoa. Maanomistajatkin arvostavat paikallisuutta toiminnassa.
Lennokin käytön soveltuvuudesta metsästykseen tuskin on näyttöä. Lisäksi metsästys perustuu hyväksyttävyyteen. Jo nyt moni paheksuu sitä, että metsästäjät katsovat puhelimen ruudulta koiran sijaintia, mikä olisi julkinen reaktio drone-metsästykseen. Mielikuvat Ukrainaan olisi liian vahvat. En minäkään ole halukas kehittämään metsästyskulttuuria tuohon suuntaan. Mistä drone edes hirven peitteisessä maastossa tunnistaisi, kun metsä on peuroja väärällään.
Harkki taisi olla esikuntakomppaniassa, kaima oli etulinjassa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sini_Saarela
Mitkä ovat ne konkreettiset ongelmat tai pullonkaulat, joihin AJ ehdotuksesi vastaa?
Metrin männikkö on vasta tulossa vaiheeseen, jossa sen kiinnostavuus hirvien mielestä alkaa kasvaa. Harmi, koska tuon kokoisen taimikon täydentäminen alkaa olla turhaa.
Pienet männiköt kiinnostaa lähinnä peuroja.
Taitaa olla paras keino käsitellä reppuruiskulla koko alue, kuten Metsälehti teki ja jonka joku julisti laittomaksi. Koivikko 2xvuodessa.
Puhdasta savea se on.
En tiedä, millainen rakenne Turussa lumenkaatopaikalla on, kerätäänkö saasteet talteen. Paikka on savimaalla pienen Aurajokeen laskevan Vähäjoen rannalla, joten oletettavasti veteen liuennut lika valuu vesistöön. Vain sepeli ja muu isompi kiintoaines jää kentälle.
Toisaalta hulevesiviemärien kautta kaupungin vedet mereen päätyy joka tapauksessa.
Aikanaan yliopiston ympäristönsuojelun kurssilla kerrottiin, että puolet öljypäästöistä tulee onnettomuuksista, kuten tankkerien karille ajoista ja muista isommista päästöistä. Toinen puoli kertyy pienpäästöistä.
Jostain syystä vastaava ajattelutapa ei yllä öljyn tuotantoon. Jos OPEC vähentää tuotantoa nostaakseen hintoja, aiheesta nousee kova huoli. Jokainen luontoharrastajakin tuntee asian vaikutuksen tankatessaan autonsa työmatkallaan. Oma asia on tärkeämpi kuin tuotannon määrä. Ja sama juttu sähkön tuotannossa. Ydinsähkö kelpaa markkinoille, pääasia on halpa hinta. Vaikka sitten itse olisikin tehnyt sopimuksen uusiutuvasta sähköstä, jonka hintaa ydinsähkö painaa alas.
Puuperäisten tuotteiden kohdalla edelleen tuotanto palvelee vain metsänomistajaa ja teollisuutta. Kaikki kuluttajan saama hyöty tipahtaa taivaaasta itsestäänselvyytenä kuin tutti vauvan suuhun.