Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Reikiin istutetut taimet kasvaa hitaasti. Päätehakkuun jälkeen kuviolla on hiukan parimetrisiä aliasvoskuusia, joista ei saa uutta puusukupolvea. Sen sijaan pitää pohtia, miten ala uudistetaan. Kuuset ainakin vaikeuttavat muokkausta ja haittaavat uusien taimien kasvua. Etenkin mänty kaipaa valoa, eikä etukasvuiset taimet ole hyvä juttu. Mäntyä kannattaa tuolla kuviolla suosia, kestää kuusta paremmin tuulta ja kuivia kesiä.
Varsinais-Suomessa yksittäisiä puita jokunen siellä täällä. Pahimmalla kuviolla noin kymmenen runkoa nurin. Vieressä naapurin tuore aukko. Samalta kuviolta kaatui muutama vuosi sitten n. 20 runkoa. Alkaa olla melko aukkoista puustoa.
Kaikki varttuneissa kuusikoissa ja kaatuneet puut kuusia moreenia hienojakoisemmalla maalla.
Liian kova homma alkaa perata vuosien takaisia juttuja. Itse olen jo pitkään pitänyt peuraa taimituholaisena. En tiedä, tunnustetaanko sitä vieläkään ns. virallisissa puheissa hirven tavoin taimikkoa tuhoavaksi tekijäksi. Ainakin jokunen aika sitten vielä asialla spekuloitiin ja korkeintaan peuran rooli oli mahdollinen tuhojen aiheuttaja. Ja edelleen metsien yhteydessä puhutaan hirvituhoista.
Sen muistan, että vuosia sitten kerroin yhden palstan tuntumasta ammutun useita peuroja ilman vaikutusta peurakantaan (silmämääräinen arvio). Tuolloin oli tavallista, että metsästäjät kehottivat liittymään metsästysseuraan ja alkaa tehdä asialle jotain. Nyt on peuroja tuolla tehostetun metsästyksen myötä ammuttu, mutta tuhot vaan jatkuu. Aukon poikki menee muutama polkukin, satunnaisia kulkijoita ei ole ollut asialla.
Peuraa pidän todennäköisimpänä syyllisenä.
Voi olla, että laimennetun aineen ruiskutus pieneen taimikkoon ei toimi, kun heinikkoa on paljon. Vaikka taimet eivät olisikaan hukkuneet heinikkoon, ehkä se vähentää sumun pääsyä taimiin. Muut käsitellyt taimikot ovat isompia ja vähemmän peuraa kiinnostavia, mutta hirvi ei niitä ole syönyt. Poikkeuksena yksi koivikko, jossa haapoja on katkottu.
Suorittava joskus mainitsi, että pitäisi ampua ongelmapeurat tuolta pois. Sain tietää kaatotilastot, viime vuosina on yhteensä kymmeniä peuroja ammuttu tuolta alueelta. Ei vaikutusta. Paljonkohan niitä pitäisi ampua.
Syksyllä laimennetun Tricon ruiskutus, nyt käytännössä kaikki 2 vuotta sitten istutetut männyn taimet syöty. Todennäköisesti peurat asialla. Onneksi kuviolla on hiukan istutettua ja luontaistakin kuusta, ihan koko alaa ei tarvitse istuttaa. Alkaa vaan heinikko olla melkoista, kaikki taimen pituus olisi kelvannut, vaikka useimmat mättäät vielä erottuukin. Ehkä osa taimista elpyy kasvuun, kun vahva juuristo sitä tukee. Tuon kokoisessa ei edes runkoon jää mutkaa, jos joku oksa tai silmu ottaa latvan paikan.
Ei ole peurakanta tarpeeksi vielä pudonnut.
Oletetaan, että tulos on 290 vs 60 m€.
Mitä sitten? Voidaanko metsäteollisuus julistaa merkityksettömäksi vai mikä oli asetelman alkuperäinen tarkoitus. Jo näin, miten metsäteollisuuden verot ja työpaikat voisi kompensoida, jos ne merkityksettömänä voisi vaikka lakkauttaa matkailulle haitallisena. Voisiko silloin vaikka lanata seuraavan tunturin kivikot tasaiseksi laskettelijoita varten ja rakentaa Lappiin uusia kylpylöitä, joiden kuormitus kirjataan enegiatuotannon, liikenteen ja muun kuin matkailun aiheuttaman kuormituksen piikkiin. Puuperäisiä materiaaleja matkailun tarpeisiin saa kaupasta, ei siihen metsätaloutta tarvita.
Nostokoukku: ”Kyse ei ollut Lapin matkailun liikevaihdosta vaan sen maksamista veroista, 290 miljoonaa. Epäilen, että matkailu työllistää kausiluontoisuudesta huolimatta kaksinkertaisen määrän metsäteollisuuteen verrattuna. En ole matkailuihmisiä, en lähde kotoani mihinkään, jos ei ole pakko. Mutta numeroita on joskus hyvä vertailla.”
No mihin numeroiden vertailu johti?
