Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Mikä on takuuhuolto? Takuukorjauksesta olen kuullut, mutten takuuhuollosta.
Vähävikaisten kärjessä on muuten komeasti nimetty Mersu. Taisipa sitä joku joskus minulle ehdotellakin. Kuulostaa vaan kovin kalliilta, mutta ehkä noin hienosta mallimerkinnästä kannattaa maksaa.
Jantura: ”Hakkuiden tavoite on nimenomaisesti tuottaa tietty määrä puuta. Vaan mikä tuo tietty määrä on? Jos maan metsäteollisuus ja käsittelytavat on mitoitettu väärin ja luonnon monimuotoisuutta halveksuen, onko todellakin niin, että näitä asioita ei voida enää arvioida uudestaan?”
Onko maan metsäteollisuus ja käsittelytavat mitoitettu väärin ja luonnon monimuotoisuutta halveksuen? Jos on, tietysti niitä voidaan arvioida uudestaan. Mikä sinun mielipiteesi tuosta on?
Minua harmittaa julkisessa keskustelussa eniten se, että uusiutuvien raaka-aineiden käytön maksimoinnista ei ole kiinnostunut kuin MTK ja metsäteollisuus. Muut työntää päänsä pensaaseen olettaen, että fossiilisten varassa voidaan jatkaa kuten tähänkin saakka. Jos muut hakisivat vastuullista ratkaisua, he eivät esittäisi hakkuiden vähentämistä, vaan keinoja kasvattaa kestävää hakkuu määrää.
Hyvä olisi sekin, jos kauriin kevätmetsästyksen sääntöjä laajennettaisiin myös valkohäntiin. Tärkeintä kuitenkin olisi, että valtiovalta eli eduskunta ja hallitus ottaisivat asiaan kantaa ja ottaisivat tavoitteeksi hirvieläinten määrän pitämisen kestävällä tasolla. Ns. kannustimia kyllä löytyy, jos näin halutaan. Tällä hetkellä homma keskittyy keskusteluun siitä, kuka on syyllinen, vaikka pitäisi keskittyä tekemään asialle jotain.
Suorittava: ”Turha eritellä metsästäjiä ja maanomistajiakaan eri kastiin , kun riistaa ruokitaan avokätisimmin juuri metsästävien maanomistajien tiluksilla ja seuroihin pääsevät vain maanomistajat.”
Tuo on totta. Metsänomistuksen tavoitteet on tunnetusti monimuotoiset, joten metsän omistaminen on huono indikaattori. Kyse on lähinnä kai jaosta metsästyksen harrastajat ja muut. Lisäksi vaikuttaa osaaminen. Ei kaikille metsätalouden harjoittajillekaan ole selvää edes biologian perusasiat, joten metsästyksen edunvalvonnan propaganda uppoaa tehokkaaasti.
”Tuo uho ,että pakastimet alkaisivat täyttyä ,jos metsästys vapautettaisiin joutaa ajatuksena kuolleitten joukkoon. Jolla on todellista halua ja kykyä ottaa elukka hengiltä ,on metsästysseurassa. Muut ovat niitä renkaanpotkijota.”
Minäkään en ole vakuttuuttunut siitä, että metsästyksen vapauttaminen olisi mikään taikatemppu, jolla ongelmat ratkeaisivat. Kauriin kohdalla nähtiin, että seurat rajoittavat tarvittaessa metsästystä omilla säännöillä ja koska suurin osa hirvieläinten metsästäjistä kuuluu seuraan, seuraan kuulumattomat eivät tilannetta voi paikata. Lisäksi kun toisten mailla ei kuitenkaan saisi metsästää, käytännössä tarvitaan seuran vuokraama laaja alue. Vaikka omistaisi 1000 ha maata, se ei kuitenkaan ole yhtenäinen ala. Rajat tulee nopeasti vastaan. Täälläkin on puolet pinta-alasta peltoa, joille metsätalouden harjoittajalla ole mitään asiaa. Metsästyksen kannalta pellot kuitenkin ovat tärkeitä eli vuokrasopimukset tarvitaan.
Ongelma on siinä, että metsästäjät ovat tavoitteellisesti kasvattaneet kantoja mahdollisimman suureksi. Siksi en oikein osaa päättää, miten suhtautuisin puheisiin renkaanpotkijoista.
Sipilän hallitus olisi voinut asiaan vaikuttaa, mutta ei biotalouden kärkihankkeesta huolimatta laittanut biotalouden perusasioita kuntoon. Ministeri Lepän liian tiiviit suhteet metsästykseen sitoo toimintaa aivan kuten sama syy kahlitsee suorittavan ajattelun näissä kirjoituksissa. Kansalle voidaan silti uskotella, että metsästyksessä on kyse eläinten määrän vähentämisestä, kun eläimiä ammutaan. On turvallisempaa ohjata keskustelua turvalliseen suuntaan ja siten tasapainoilla kettutyttöjen näkemysten (eläimiä ei saa tappaa) kanssa kuin tasapainoilla kestävästä biotaloudesta jotain ymmärtävien näkemysten kanssa. Se keinulauta kun olisi varsin heikosti tasapainossa. Ja nyt kun peurojen osalta on päästy tavoitteeseen eli käsiin räjähtäneeseen määrään, voidaan miellyttää lähes kaikkia ja kertoa tehostetusta metsästyksestä. Eli luodaan kansaa yhdistävä ongelma, jotta päästään ratkomaan sitä ja olla tarinan sankari. Tuttu juttu politiikasta, kun kannatus sukeltaa.
Suorittava: ”Se vain tuntuu ihmeelliseltä , että lähes vuosikymmen takaperin huudettiin kovaan ääneen valtavasta hirviongelmasta kannan ollessa sillä hetkellä alimmillaan.”
Varmasti tuntuu, jos ei välitä seurauksista. Kannan ollessa alimmillaankin se oli aivan liian korkea.
”Väitteiltä meni monin paikoin pohja pois , kun elukoita tavattiin vain harvakseltaan ja onnettomuustilastot ja vahinkotilastot olivat alimmalla tasolla vuosikymmeniin.”
Yli tuhat hirvikolaria vuosittain, sata loukkaantunutta ja muutama kuollut. Tämä kaikki vain siksi, että biotaloutta ei voisi kehittää, koska metsästäjien saalisvarmuus on tärkeämpää. Tuo on sinusta ok ja vain siksi, että vähän aiemmin lauenneen katastrofin takia totuttiin lähes kolminkertaisiin onnettomuuslukuihin?
”Tehtiin kuitenkin kannanhoitosuunnitelma , jotta ongelmat eivät kasvaisi. Nyt suunnitelma alkaa näyttää toimivuutensa , kun tilanne pysyy hallinnassa ja hirvikanta asetetuisa tavoitteissa suurimmassa osassa maata.”
Kolarien määrä on 1,5-kertaistunut vajaassa 10 vuodessaja se osoittaa tilanteen olevan hallinnassa? Pyydän, että luet kommenttejasi sivullisen silmillä. Metsästäjän lasit sokaisevat sinut omilta ajatuksiltasi.
”Valkohäntien kohdalla kannanhoitosuunnitelman puuttuminen näkyy räjähtäneenä ongelmana…paikoin.”
Tietenkään valkohännät ei ole ongelma siellä, mihin ne eivät ole ehtineet levitä. Mutta älä huoli, käyrän kulmakerroin takaa sen, että kyllä ne pian ovat ongelma Keski-Suomessakin, todennäköisesti myös Suomen keskipisteessä Keski-Pohjanmaalla (vai onko se jo Pohjois-Pohjanmaata).
”Sitä on kuitenkin liian sinisilmäistä toivoa , että ongelmaan löytyisi yksinkertainen ratkaisu ja tilanne olisi hetkessä ohi. Vuosiin saa varautua.”
Kukaan ei ole kuvitellut, että homma olisi hetkessä ohi. Mistä edes tuli mieleesi tuollainen sinisilmäisyys, kuvittelitko taas jotain supikoiran harmittomuuden kaltaisia juttuja? Kun ensin kymmenkunta vuotta annetaan räjähdysmäisen kasvun jatkua nauttien riistanhoidon menestystarinasta, ei tehostettu pyynti ole kahdessa vuodessa saanut kannan kasvua edes taittumaan. Ja kun rintama ulottuu Satakunnasta Pirkanmaan ja Hämeen kautta Uudellemaalle, kannattaisi muuallakin Suomessa tuosta suurhyökkäyksestä huolestua.
Viimeksi päättelit, että supikoiraa pidetään harmittomana, nyt tulkintasi hirvieläimistä. En voi ymmärtää, miten päädyt tuollaisiin näkemyksiin. Turkulaisia pidetään negatiivisina, kysymyksetkin aloitetaan sanalla ”ei” tai ”et”, mutta kyllä halusi tulkita muiden näkemykset päälaelleen on ihan omaa luokkaansa.
Voitko mitenkään pitää mahdollisena sitä, että kyseessä on monimuotoinen ilmiö. Pelkästään hirvi on ongelma suuressa osassa maata, mutta osassa maata sen lisäksi (ei siis sen sijaan) ongelmia aiheutuu myös ylitiheästä kauris- ja/tai valkohäntäpeurakannasta.
Eli 465 kaurista / 1000 ha. Valkohäntäpeurat päälle.
Saattaa olla laskennat hiukan yläkanttiin, mutta vaikka kanta puolitettaisiin, ei tarvitse ihmetellä hirvieläinten aiheuttamaa huolta.
Tämän todellisuuden kanssa voi Keski-Suomessa selittää, miten tiheydellä 5/1000 ha ei ole metsästettävää.
Minua vaivaa maalaisliittoasenteessa eniten se, että Kerttu poimii huomioissaan rusinat pullasta, eikä anna mitään arvoa muunlaisille näkemyksille. Myöskään sitä Kerttu ei pidä esillä, että biotalouteen tähtäävän maalaisliiton vastavoimana on fossiilitaloutta kannattavia kaupunkilaisvoimia.
