Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
En ole kokeillut koivuihin, mutta ensi kesänä on tarkoitus kokeilla. Vaatiiko se kaksi ruiskutuskertaa, koska koivu kasvaa kesän aikana nopeasti? Alkukesästä olemassa oleviin osiin ja loppukesästä uuteen vuosikasvuun. Ruiskutus kyllä päätyy myös runkoon, joten kun talvella koivuja syödään vähemmän kuin kesällä, se ei pitäisi olla ongelma.
Planter: ”Ehdotan, että kaikkiin metsäsuunnitelmiin lisätään vakiosivu, jotenkin tähän tyyliin:
*********************************************************
Siinä kerrotaan riskit jos juurikääpäinen kuvio uudistetaan uudestaan kuuselle.
Siinä kerrotaan myös hirvituhoriskit uudistettaessa männylle tai lehtipuille.
Pyydetään tarkistamaan paikallinen hirvieläintuhon riski Luken laidunnuspainekartasta, jos uudistetaan männylle tai lehtipuulle.
Opastetaan taimikon aitaus ja syönninestoaineen käyttö, mitä suojaustoimenpiteet edellytävät metsänomistajalta ja karkeasti niiden kustannuvaikutus.”
On tietysti hyvä, että huomioidaan päätökseen vaikuttavia tekijöitä. Toisaalta eikö suunnitelman pitäisi olla suunnitelma, jossa päädytään hyvään ratkaisuun? Tuossa mallissa suunnittelija pesee kätensä ja sysää vastuun toteuttajalle. Et taloa rakentaessasi voi kelpuuttaa suunnitelmaa, jossa sanotaan, että talo kannattaa perustaa saven varaan, mutta savi voi painua ja talon paalutus maksaa x €.
Jotenkin vain haluan uskoa siihen, että kemikaalikuorma ulottuu muuallekin kuin maatalousympäristöön. Jos meille tulee puolet pienhiukkasista Keski-Euroopasta saakka, leviää kemikaalit ilmassa vielä helpommin. Ja esim. juuri kun meillä on saatu freonien käyttö kuriin, Kiinassa joku on alkanut niitä käyttää ja porata uutta reikää otsonikerrokseen.
MJO: ”Pieni omavastuu poistaa turhat hukkaanmenevät toimitukset.”
Pieni omavastuu? Taimikko vaatii käsittelyä 5-10 vuoden ajan ja kanisterilla saa 1-2 ha riippuen taimikon puulajisuhteista ja käsittelyn täydellisyydestä. Tuolloin torjunnan materiaalikustannukset 125…500 €/ha. Minusta se ei tässä tilanteessa ole pieni omavastuu hirvieläinten aiheuttamien tuhojen torjunnasta. 3% korolla se tekee esim. 30 vuodessa 300…1200 €/ha eli ensiharvennuksen tulot eikä välttämättä edes riitä.
”Hirvien tiheys jos on 4kpl/1000ha ja otetaan vesistöt ja pellot huomioon, niin metsässä niitä kolisee jo 8-12kpl/1000 ha.”
Metsäpinta-ala on tosiaan keskeinen asia. Lounaassa ja lännessä peltojen, muualla vesistöjen takia. Osassa Suomea pitää myös muistaa hirvieläimistä puhuminen hirvien sijaan. Esim. Loimaan suunnalla on peuroja yli 50 kpl/1000 ha eli n. 150 kpl/1000 ha metsää. Siihen lisäksi vielä hirvet ja kauriit eli päästään lukuun 200 kpl/1000 ha . Ja nyt puhutaan talvikannasta. Kesällä luku on 300. Siinä todellisuutta niille, jotka miettivät, voiko hirviä olla 3,2 vai pitäisikö olla 2,5.
Pitäisi ehkä luoda indeksimalli, jossa noilla kolmella lajilla on tuhoarvo. Se kertaa elukoiden määrä on kokonaiskuormitus, joka taas suhteutetaan mänty- ja koivutaimikoiden määrään. Sen perusteella määräytyisi elukoiden tavoitetaso. Tämä lisäisi metsästäjien motivaatiota suosia kestävää yhteiskuntapolitiikkaa.
Lyijypitoisuuden merkitys riistalihassa riippuu siitä, paljonko lyijypitoista lihaa syö. Mutta lyijy ihmiseen ei päädy nielaistuista hauleista, vaan osumassa luodista/haulista lihaan irronneesta lyijystä. Hirvessä merkitystä voi vähentää leikkaamalla reilun kokoinen pala pois osumakohdasta, mutta tästäkään ei minulla ole tietoa, miten suuri palan pitäisi olla, kun luodista irtoaa osumassa paloja ja lyijy leviää nesteiden myötä muuallekin.
Arnoldin kannattaa selvästikin selvittää asiaa, kun se on vieras. Kyse ei ole teoreettisista pitoisuuksista lihassa. Katupölyn ongelmat on tiedossa, mutten osaa verrata sitä riistalihan lyijyyn. Toisaalta noilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa, joten lyijykuormaa voi vähentää riippumatta katupölyn määrästä.
Planter: ”Meneekö tämän nyt kohtuuttomuuksiin asiakkaan näkökulmasta. Arja ei olisi saanut luottaa asiantuntijan laatimaan metsäsuunnitelmaan vaan asiat olisi pitänyt ottaa omiin näppeihinsä.”
Mitä ehdotat ratkaisuksi tilanteeseen?
Minusta kyse ei ole suunnittelusta, vaan suunnittelun ohjauksesta. Minä teetän töitä mhy:llä, eikä siinä ole minkäänlaista ongelmaa. Mutta minä en kysy mhy:ltä, mitä kannattaisi tehdä ja sitten anna mhy:n hoitaa asia. Olen kyllä kokeillut, mutta kun mm. vastauksena oli hirvieläintuhojen takia kuusen istutus juurikääpäiselle alueelle ilman, että kaveri mitenkään otti huomioon juurikääpäisyyttä tai asiakkaan valmiutta käyttää syönninestoainetta (metsäsuunnitelmassa mänty), hyvään lopputulokseen pääsemiseksi langat nyt vaan tällaisella puuhastelijallakin pitää olla itsellä. Metsäkeskuksen kaveri ehdotti tuhotun koivikon tilalle myös kuusta, koska koivut syödään ja kuusi ehkä jaksaa sinnitella heinittyvässä kohteessa. Sanoin, että lääkkeet heinikkoon kyllä löytyy, joten hyväksyi tuohon kohteeseen männyn. Mutta sokeasti ulkopuolisiin luottamalla päätös olisi tehty puutteellisten lähtötietojen perusteella.
