Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
Kyse onkin rajoittamisesta, ei täydellisestä estämisestä.
Jossain metsätieteen aikakauskirjassa olleen artikkelin mukaan nyrkkisääntönä voi käyttää, että lahokuusikon uudistaminen kuuselle tuottaa seuraavassa sukupolvessa 1,5-kertaisen määrän lahoa. Eli tällainen kohde on todellakin väärä maapohja kuusikolle, eikä sitä mikään kikkailu nopealla kasvatuksella tms. poppakonsteilla pelasta. Puun kasvun nopeutuessa myös lahon eteneminen nopeutuu. Kuuset eivät siis kasva laholta karkuun, kun saavat tartunnan edellisen sukupolven saastuttamasta maaperästä.
Tricon dronelevitystä Metsälehden artikkelin mukaan tutkitaan parhaillaan (vai oltiinko tutkimusta aloittamassa). Jos tämä osoittautuu toimivaksi menetelmäksi ja koko kuvion ruiskutus saadaan luvalliseksi, se edistää merkittävästi koivun viljelymahdollisuuksia lahokuusikoiden jälkeen. Johan Metsälehden kokeessa, joka osoittautui laittomaksi, Tricon ruiskutus moottoriruiskulla vaikutti toimivalta.
Se tiedetään, että juurikääpä ei poistu kantojen nostolla. Juurikäävän häviäminenhän perustuu kantojen ja juuriston lahoamiseen ja nostossa maasta häviää suurin osa järeimmästä eli hitaimmin lahoavasta osuudesta. Ei kuitenkaan kaikki tartunnan saaneet osat. Nostossa myllätään maata niin tehokkaasti, että juurikääpä saattaa levitä alueella, toisaalta puhdistuminen nopeutuu, kun jäljelle jää pääasiassa pienikokoisempaa tavaraa. Tällöin voisi ajatella niin, että uudistaa alan koivulle ja antaa luontaisen alikasvoskuusikon tulla myöhemmin alle. Kuusten raivauksesta kannattaa huolehtia, koska tiheät tuppaat levittää tauteja tehokkaasti.
Tutkimuksista ei saa tälle kasvatusmallille tukea, toisaalta ei sitä missään vääräksikään osoiteta.
Uudistaminen kuuselle normaalia harvempaan asentoon ei minusta ole ratkaisu. Jos kuusta pitää istuttaa, silloin ilman kantojen nostoa ja sekametsä, jossa kuusen osuus on selvästi alle puolet. Huono puoli on se, että tämäkään ei mahdollista juurikäävän häviämistä kuviolta, mutta vahingot pysyy ehkä siedettävinä.
Tietenkin jos aikoo seurakoiran hankkia, seurakoirarotu on hyvä lähtökohta. Mutta jos metsästyskoiralle pitää keksiä muuta hommaa kuin metsästys ja yksilö soveltuu seurakoiraksi, mitään estettä ei siihen ole. Turhan paljon on taas muutamissa kommenteissa pelkkää mustaa ja valkoista väriä roiskittu täysin hallitsemattomasti. Toimintaa seurakoirana toimiva metsästyskoirakin varmaan vaatii, ellei aivan saattohoidossa ole. Mutta vaihtoehtojahan on vaikka miten paljon.
Tiedän useita metsästyskoiria, jotka luonteen puolesta soveltuu aivan hyvin jopa lapsiperheeseen seurakoiraksi. Voin vain hämmästellä, että joku tietää tämän olevan mahdotonta tai edes harvinaista.
Tässä on kyse samasta asiasta kuin metsätalouden harjoittajien osalta. Iän myötä puunmyyntihalut vähenee. Ei jaksa enää vanhemmiten, kun maailma ei tulekaan valmiiksi ja itse pärjää muutenkin. Miksei metsäammattilainenkin voisi ihan ilman katkeroitumistakin ajatella, että vähempikin hakkaaminen riittää nyt, kun ollaan eläkkeellä ja on mukava kuljeskella metsissä. Vihreiden tapaan ei tarvitse välittää, riittääkö puuta teollisuudelle, onko metsänhoito kannattavaa yms. asioita.
Hesari toki löytää tällaiset kaverit juttuunsa haastateltaviksi. Päinvastaisia uutisia näkyy harvemmin.
Teoriassa noin, käytännössä ei.
Hyvin yksinkertainen laskelma: 40 vuotias kuvio, 200m3/ha puuta. Keskihinnalla 40 €/m3 saadaan tuloja 8000€. Hehtaari sekalaista metsää maksaa 2000 € (80 m3/ha). Hakkaamalla hehtaarin, voi sinulla olla 3 hehtaaria kasvavaa metsää, ja vielä se hakatun metsän paikalle tehty taimikkokin.
Tulot 8000 €, mutta tuohan ei ole tuotto. Sitä rasittaa uudistamisen kulut yms. kulut. Eihän ole kestävää metsätaloutta ottaa rahaa ulos kohteesta, joka ei ole ehtinyt tuottaa ja sijoittaa sitä muualle, joka ei sekään ehdi tuottaa, kun rahat jo pitää sijoittaa taas tuottamattomasta kohteesta paremmin tuottavaan.
Toinen juttu on se, että kasvavaa sekalaista metsää 80 m3/ha ei saa 2000 eurolla ainakaan etelästä. Hinta on herkästi tuplat. Ja kun hoito aiheuttaa vielä kuluja, ei meillä todellakaan ole 4 ha tuottavaa metsää.
Kaupunkiluonto hillitsee sään ääri-ilmiöiden vaikutuksia ja terveyshaittoja – ja kunnatkin alkavat tämän ymmärtää
https://yle.fi/a/74-20176459Lieventääkö kaupunkiluonto ääri-ilmiöitä vai pahentaako kaupungistuminen niitä?
Nostokoukku: ”Vaikuttaminen. Onko se korvien tukkimista vaikulla? Näitä vaikuttajia on ollut Koijärveltä 1979 lähtien. Mitä ovat saaneet aikaan isossa kuvassa? Ei yhtään mitään.”
Vaikutusten täsmällinen määrittely on mahdotonta, koska työtä tehdään monella tasolla ja vertailukohta ilman vaikuttamista puuttuu. Mutta onhan poliittinen kenttä ja lainsäädäntö muuttunut aika reippaasti sitten -79.
Kuka tai mikä tämän maan asioihin vaikuttaa, jos vaikuttamisella ei siihen voida vaikuttaa?
