Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
”Hienoa että sähköpyörät kehittyvät.Pakkohan se onkin. Kuntoillessa joutuu ajamaan yhä lujempaa ja pitempiä matkoja jotta saa saman rasituksen kuin ennen vanhalla manuaalisella mankelilla.Taitaa parhaimmillaan sähköpyöräily olla jo että ollaan polkevinaan…”
Miten autoilu sitten? Ei tarvitse edes esittää, että olisi polkevinaan.
Timbe: ”Pitääkö tässä alkaa kasvattamaan susilaumaa omille maille, että saan peurat ja hirvet pois taimikoista.”
Sudet eivät korvaa metsästystä. Täällä Suomen susi- ja peuratihentymässä taimikot ovat vain sorkkaeläinten turvassa.
”VHP on haitallinen vieraslaji jonka kanta pitäisi painaa alas, eikä haaveilla sen levittämisestä uusille alueille.”
Haitallisuus tulee määritelmään vasta, kun kanta on tarpeeksi suuri. Siihen saakka laji on monen mieleen hyvä lisä riistavalikoimaan. Ja tarjoaahan se erinomaista raaka-ainetta keittiöön.
Alaneva: ”Tosin entisillä tihentymä alueilla on ensi syksyn lupamääriäkin tiputettu aika reippaasti. Joillain alueilla jopa puolella.”
Lupien määrä ei taida missään vaiheessa olla ollut tihentymäalueilla leikkausta rajoittava tekijä. Tuskin on vieläkään. Täällä oli huono talvi, lunta riitti vain pari viikkoa kaudesta, mikä varmasti vähensi kaatojen määrää. Pimeässä ei näe, eikä pakolaukan päätteeksi pusikkoon piiloutunutta peuraa löydä ilman koiraa, mikä vähentää metsästystä. Lumettomuus myös vähentää ruokinnalla kävijöiden määrää, olihan lintulaudallakin tämä talvi ennätyshiljainen.
Minä en usko, että ruokinnalla pidetään elukat pois tieltä tai viljelyksiltä, vaikka petojen vaikutusta ei laskettaisikaan. Ainakin täällä tihentymäalueella on teitä ja peltoja niin tiheässä, että kulkijoita riittää aina vääriin paikkoihin. Se, että viljelijä uskoo metsästäjiä, ei ole todiste homman toimivuudesta.
Ylijäämävihannesten käyttö on tietysti viljelijälle hyvä asia ja tehostaahan se metsästystäkin. Mutta parantaa myös peurojen hedelmällisyyttä.
”Riistaruokinta on vain pieni osa sorkkaeläinten ruokavaliosta. Sekin nykyään pääosin pyynnin onnistumiseen tähtäävää ruokintaa.”
Houkutteluruokinta on ok. Täytyy kuitenkin traktorikuormaa juurikkaita kyttäyspaikalle kipatessa muistaa, että ruokinta auttaa eläimiä silloin, kun luonnosta ravinnon löytäminen on vaikeinta.
Suorittava: ”Valkohännät ovat vähentyneet yleisesti ja paikoin tasolle ,jolla metsästys ei ole enää mahdollista saati tarpeellista. ”
Uutta kannan räjähdystäkö täällä rakennellaan. Peurojen määrä lisääntyy kohta 1,5-kertaiseksi. Siellä, missä peurat ovat ongelma, ne ovat sitä edelleen. Hassua, että suorittava jostain nollarajan tuntumasta tietää jotain todellisuudesta.
Nostokoukku: ”Suorittava, ei niitä metsästäjien ampumia lasketa. Ne kuuluvat virhemarginaaliin. Ampumalla 70 000 peuraa vuodessa metsästäjät vain kasvattavat peurakantaa ja siten auttavat sitä leviämään uusille alueille. Eikös tämä ole jo palstalla todistettu.”
Kova on tarve suojella metsästyksen harrastajien saalisvarmuutta, että ihan oikeaankin osuneet kommentit pitää yrittää vesittää leikinlaskulla.
Moniongelmaiset eivät minua kiinnosta, mutta sekään ei ole hyvä asia, että tuhoriskin välttäminen vaatisi auringontarkkaa hoitoa tyyliin ”jos mänty on vähänkin jäljessä kehityksestä”. Ei edes yhtiön metsät kasva noin tasatahtiin.
Männyn ja kuusen sekametsiäkin olisi hyvä olla mahdollista kasvattaa ilman, että männyt ovat etukasvuisia. Täystiheässä kuusikossa mielellään kasvattaisi mäntyjäkin siten, että 5 metrisenä raivataan taimikko ensiharvennustiheyteen. Kuusiahan ei voi ennen tätä raivata mäntyjen läheltä (en nyt tarkoita 30 cm päässä olevia seuralaisia) pois, koska jos mänty kuitenkin syödään, tuloksena on aukko. Hirvivaaran mentyä ohi voi tehdä lopullisen puulajivalinnan. Jos nykyinen hirvikanta ei mahdollista sekametsän kasvatusta ilman kohtuuttoman kallista trico-käsittelyrumbaa, on hirvikanta metsätalouden monimuotoisuustyökalupakin vihollinen nro 1 ja se pitää sanoa julkisuudessakin ääneen.
