Käyttäjän Gla kirjoittamat vastaukset
-
On noita ollut jo muutaman vuoden markkinoilla, mutta käänteentekevä ratkaisu se ei ole varsinkaan, kun tavallinen katumaasturi (Mitsu Outlander) maksaa 50000 € ja säästö syntyy vain lyhyillä ajomatkoilla, jossa iso osa ajoista voitaisiin hoitaa kävellen, pyöräillen tai julkisilla. Muulloin 1900 kiloinen auto ei ole missään suhteesssa eduksi.
Tekniikan maailmassa 12/2014 on testissä neljä lataushybridiä (Volvo V60, Opel Ampera, Toyota Prius ja Mitsu Outlander). Kannattaa hankkia tuo artikkeli käsiinsä vaikka kirjastossa tai ehkä sen voi lehden nettisivuilta muutamalla eurolla tilata luettavaksi. Ampera on tainnut olla käyttötestissäkin (60 000 km), mutta sen 9 sentin korkeudella oleva etuspoileri ei metsämistajalle sovi yhtään paremmin kuin muillekaan varsinkaan talvikäytössä.
MaalaisSeppo: ”En oikein ymmärrä GLA:n aivoituksia. Hiilen sidontaa pitäisi lisätä, mutta kuusettumista välttää ja sekametsiä kasvattaa. Sekametsien maapohjalla sitoo kuusi parhaiten hiiltä. Karikekin lahoaa hitaasti. Puustoa hehtaarilla on eniten kuusikoissa.
Ajoittain, ja maannousematilantessa kuusikot kannattaa uudistaa lehtipuilla. Näitä tilanteita on kai verraten vähän.”
Mielestäni esität kovin lyhytnäköisiä ajatuksia. Maannousema on jatkuvasti yleistyvä ja laajeneva ongelma Suomessa. Etelässä se tuhoaa monista kuusikoista kannattavuuden. Ja kun seuraavan sukupolven puustossa lahoa on puolitoistakertainen määrä, koivuakaan ei voi laittaa, eikä kuuseen perustuva sekametsä enää tuossa vaiheessa tee muuta kuin pitkitä taudista paranemista, moni isäntä joko nostaa kädet pystyyn tai uskottelee ongelman poistuvan uuden sukupolven myötä tai ei välitä asiasta (ei itse enää hoida haudasta käsin puustoa), ongelma tulee pahenemaan vielä vuosikymmenien ajan.
http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/kuusi-tyvilaho.htm
Taloudellisten ongelmien lisäksi tuollaisesta kuusikosta ei ole iloa hiilen sidonnassa, kun iso osa päätehakkuunkin puista menee käyttöön, jossa materiaalin kiertoaika on lyhyt. Lisäksi maaperän terveys ei ole tasolla, jossa sen pitäisi olla, mutta metsästä aiheutuu lukuisia muita ongelmia. Hitaasti hajoava hapan monokulttuurista peräisin oleva karike ei elätä sellaista pieneliöstöä tai tuota vastustuskykyä, jota monimuotoisuuskeskustelussa tavoitellaan.
Jyrki Ketola kirjoittelee Makasiinissa ajatuksia suojelusta. Asiaa voi tosiaan käsitellä monella tasolla. Itse olisin lisännyt listaan vielä yhden: Kestävän metsätalouden harjoittaminen. Toki kun alan toimijat siitä puhuu, vihreät näkee sen tarkoittavan vain avohakkuita, ojituksia, maan muokkausta ja muuta myllerystä. Itse ajattelen kuitenkin niin, että nykyisen metsätalouden ympäristövaikutuksia voisi vähentää huomattavasti mahdollistamalla niin metsätalouden kuin ympäristönkin kannalta tarkoituksenmukaiset menetelmät. Tämä tarkoittaa mahdollisuutta valita puulaji kasvupaikan ominaisuuksien mukaan ja harjoittaa tavoitteellista sekapuuston kasvatusta. Samalla maaperän terveys kohenisi kuusettumisen vähentyessä ja monimuotoisuutta luovaa kasvillisuutta ylikuormittavan laidunnuksen vähentyessä. Kaupan päälle puun kasvu paranisi eli tarvittava määrä puuta saataisiin entistä pienemmiltä hehtaareilta, joten järeämpään suojeluun olisi varaa osoittaa nykyistä enemmän pinta-alaa. Tästä varmaan hiilinieluja laskevatkin pitäisi. Menetelmän teho olisi taattu, koska toimenpide vaikuttaisi kaikkiin metsiin, ei vain rajallisiin suojelualueisiin. Suurin osa suomalaisista metsistä on talouskäytössä ainakin etelässä, jossa paine suojelun määrän lisäämiselle on suurin, mutta mahdollisuudet perustaa suuri määrä suojelualueita on heikko. Valitettavasti luontoihmiset ei tähän mahdollisuuteen vaikuta olevan halukkaita tarttumaan. Ideologia kotimaisen tuotannon vastustamisesta on tärkeämpää kuin yhteistyö uusiutuvia raaka-aineita tuottavan tahon kanssa.
Harvemmin tavallisten autojen moottoreiden litratehot on yli 150 hv. Jessen kolmipyttyisessä 108. Toki 100 hv oli 80-luvulla paljon ja kun se perustui perusmoottorin virittämiseen, tulos näkyi käyttöiässä. Nyt ollaan kuitenkin pitkästi seuraavalla vuosisadalla ja uudet moottorit alusta asti suunniteltu noille tehoille + kuljettamaan painavia autoja. Keston ratkaisee materiaalit ja mitoitus, ei litrateho.
Ei ollut Audista sulake palanut, vaan se oli sen ajan premiumia, jossa kaikki ylimääräinen oli tarpeetonta.
En tiedä, keitä nämä alan miehet ovat, jotka tietävät, ettei uuden auton moottori kestä kuin 200 tkm. Pikkuturboja on jo ollut markkinoilla aikansa, eikä mitään hälyyttävää ole kuulunut.
Visakallo: ”Minua hieman ihmetyttää tuo mielikuva ”tavisjapseista”. Samantasoisestihan autot nykyisin varustetaan on ne sitten kotoisin mistä hyvänsä. Hintaluokka ja varustelupakettihan sen varustelun määrää eikä valmistusmaa. ”
Niin, jonnekin 90-luvun alkuun saakkahan japanilaiset autot olivat varustelultaan huomattavasti parempia kuin vastaavan hintaiset eurooppalaiset, etenkin saksalaiset. Tuolloin kuitenkin moni oli sitä mieltä, että eurooppalaisissa on kaikki tarpeellinen, mutta japanilaisissa on paljon turhaa. Esimerkkinä vaikka Audi 80, jossa ei ollut edes lämmityslaitteen säätimiä valaistu vielä ainakaan 80-luvun puolivälissä. Jenin kurssi heikensi ratkaisevasti japanilaisten kilpailukykyä 90-luvun alussa, tilanne tasoittui ja asetelma muuttui toistaiseksi pysyvästi. Nykyään pitää löytyä jos jonkinlaista elektronista järjestelmää ja härpäkettä, ei puhettakaan yksinkertaisuuden arvostamisesta. Niin se autojen ominaisuuksien arvostus muuttuu.
Oksapuu: ”Aikamoinen peliliike, V6, neliveto VW:n jälkeen tuo 3008. Pökötissä sittarin koppa, vajaaveto ja 1,2 litran 3 syl:moottori…”
Itse arvostan tilaa, suorituskykyä yms., en sylinterilukua, niiden asentoa, iskutilavuutta tms. seikkoja. Veikkaan, ettei Jessen keskinopeudet putoa yhtään, kyytiin mahtuu kaikki se mikä ennenkin, mutta kulutus puolittuu. Kunnioitettava ratkaisu.
