Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen: ”Päästikö veret pois, eli öljytroppu auki.”
Ei tullut puheeksi. Ymmärsin, että vain siistit reiät konepeltiin eli pääsi haavoittuneena karkuun. Kiroilua ja naurua tietenkin riitti.
Jakoivat sitten ainutta hirveään desinfioivien juomien kera ja seuraavana päivänä yksi kalpea porukkalainen kävi kurkistamassa PC:n reiästä, että ovatko hänen hampaansa siellä. Sitäkään en muista, että olivatko. Luultavasti muistaisin, jos olivat.
Veikkaan, että paljon on varaa sorkkaeläimiä harventaa. Tuossakin on kaurisemo muutaman kerran pyörähtänyt ikkunan alla kolmen vasansa kanssa. Kehä III on 100 metrin päässä.
Vanhoja muistelen. Vuosikymmeniä sitten sattui käten sotien jälkeinen Metsätaloudellinen Aikakauslehti. Siinä oli pikku-uutinen hirven metsästyksestä. En nyte enää muista olivatko luvut myönnettyjä lupia vai kaatoja. Valtion maille luku oli rapiat 400 hirveä ja yksityismaille vastaavasti 600.
Toinen muistelu on 50 -luvun lopusta tai 60 -luvun alusta. Isä oli hirviporukassa ja lupa oli vain yhteen hirveen, jonka suuri porukka sitten myös ampui ja lisäksi yhden harmaan Majorin metsätielle.
Tuo Majorin ampuminen on aito suoritus. Konepelliin tuli reikä. Ampuja oli ihan haka ampumaradalla, mutta metsään ei olisi pitänyt pyssyn kanssa päästää. Meni kuulemma ihan hepuliin ja kaveritkin vähän varoivat, kun ei tiennyt mitä hän kulloinkin saaliiksi luuli.
Pistänpä tähän ketjuun, kun en parempaa löytänyt.
Ammuskelevat nuita hanhia kun tekevät tuhojaan. Kylläkin pellolla, ei metsässä, mutta ehkä ne voisi myös männyntaimille opettaa (huom. vihjeeksi cityvihreille).
Tuli mieleen, että onko kokeiltu savustusta. Armeijalle olisi siihen hyvät tuotteet ja väreissäkin löytyy. Epäilen vähintään yhtä hyväksi tempuksi kuin muutama yksittäinen laukaus.
Tietenkin kannattaa varoa, ettei huusholliaan savusta. Voi siinä hanhien lisäksi häipyä emäntäkin.
Reima Ranta lausuu näin: ”Tieto on varsin vajavaista – metsienkin ekosysteemistä. Mitä syvemmälle uppoamme tieteeseen, esim. kvanttifysiikkaan, sen arkijärjellä ihmeellisemmiksi asiat muuttuvat. Aivan riippumatta siitä, mitä joku hemputtaja asiasta ajattelee.”
Jäi vaivaamaan. Mitähän sitä on tullut ajatelluksi? Kvanttifysiikasta en ainakaan ymmärrä mitään. Elämästäkin olen olen oppinut vain sen, että vastatuuleen pissiminen on riskialtista, jos on heikot paineet.
Epäilen vieläkin, että hiilidioksidiakaan voi olla 900 kg kuutiossa. Kallistun Scientistin kannalle.
Voi tietysti olla niinkin, että paino nousee tuohon, jos metsästä viedyn puukuution kasvuun lasketaan mukaan myös metsään jääneet osat puusta.
Etelä-Suomen mä-tukin kuorellinen kuivapaino on 415 kg/m3. Voi kyllä olla vanha tieto kun kaivoin sen vuoden 1971 Tapion taskukirjasta. Uudemmasta en vähällä löytänyt.
Erittäin hyvä artikkeli/Veli-Jussi Jalkanen. Kiitokset Annelille. Ns. Hyödyn aikakautena se olisi pitänyt saarnastuolista lukeman.
Yksi yksityiskohta jäi kuitenkin vaivaamaan: ”Samalla hiilen sidonta, eli ilmaston suojelu tehostuisi, koska jokainen kasvatettu kuutiometri sisältää 900 kg ”. Onko tosiaan nuin. Tuore koivukiinto tai jopa kuusen latvakuidut voivat painaa jopa 1 000 kg/m3 silti 900 kg/m3 hiiltä tuntuu kovalta luvulta.
Kiintokuution painot ovat kyllä yleensä pölkkyjen kiintopainoja ja oksat, kanto ja latvat mukana kasvussa voivat jotain vaikuttaa.
Samalla tuomitsen ankarasti koko hiilidioksidi homman vahingolliseksi hömpäksi, jonka rummutuksesta ei hyvää seuraa. Yksi näkee tonttuja, jotka neuvovat jatkuvan kasvatuksen suosimiseen ja toiset kauhistelevat hiilidioksidia. Kummatkohan ovat enemmän sekaisin.
Kannatan nimimerkkien Ranen ja Timppa epäilystä, että on voinut jk-profe nähdä tontun. Perustan mielipiteeni aitoon kokemukseen. Appiukolla oli aivokalvon tulehdus. Kertoi vuosia jälkeenpäin, että jonkun aikaa sairaalasta pääsyn jälkeen pikkupirut joskus juoksentelivat pitkin ovenkarmeja. Ei tunnustanut muille näkemisiään, etteivät epäilisi pehmenneeksi. Oli myös niitä miehiä, että tiesi näkevänsä harhoja. Pidän kertomusta luotettavana.
Tietenkin on mahdollista, että vastaan tullut onkin ollut jatkuvan kasvatuksen epäilijä. Hehän ovat jk-lahkolaisten mielestä aikamoisia tonttuja.
Hienoa, että Eki vihdoinkin on tullut kaapista ja jakanut ylimaallisen tietoutensa kaikelle kansalle. Harvat ja valitut sen ovat kyllä tienneet ennenkin.
Tuota noin. En ole onnistunut syömään digitaaleja ja villapaita on ollut niitä parempi lämmittäjäkin.
Digitaaleilla kyllä voipi laskea kannattaako turpeen käyttö, mutta onnistuu se kynällä ja paperillakin. Epäilen, että laskun tulos osoittaisi käytön kannattavaksi.
Digitalisaatio on hieno sana. Digitaalinen vessapaperikin on varmaan kehittelyssä jo. Vielä kun marikin laillistettaisiin ja jallun hinnasta yli puolet pois, olisimme onnelassa.
Hyvä esitelmä. Tapani Tasaselta on myös ilmestynyt kirja ”Läksi puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa Keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla”. Kirja on Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 920 vuodelta 2004.
Suosittelen, jos aihe kiinnostaa. Ainakin itse luin mielelläni koska on hyvin kirjoitettu. Se on sitten eri asia, mistä sen löytää.