Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
”Se muuten lausutaan ”Turus””. Ne ei kai muualla kuin Turuus. Roikkuu sitä mistäpäin lausuja on kotoisin. Esim. ruotsinkieliset – jopa Turkulaiset – vasta oudosti sen lausuu.
Outo lausuma on kyllä tuo ”suosimaan luonnonmukaisuutta istutusalueilla”:kin. Suunnitteleekohan net naturalistien käyttöä istutushommissa.
Enpä taida uskoa, että myllyn siipi ohittaessaan rungon lähettää mikroaaltoja. Myönnän kyllä ymmärrykseni heikoksi tälläisissä fysiikan ilmiöissä. Jos sekä rungossa että siivessä on metallia, niin voihan siinä jokin magneetti- tai sähkökenttä syntyä.
Osaan kuitenkin torjua tuon mikroaaltosäteilyn, jos myllyn lähelle satun. Kiilaan mikroaaltouunin sulkijan kiinni asentoon ja suuntaan mikron myllyyn päin. Sitten vain mikro käyntiin ja kas – sen mikroaallot kuolettavat myllyn säteilyn. Samalla voi lämmittää lenkkimakkaran pätkää.
Saatan kokeilla myös muuten. Pistän pätkän makkaraa tikkuun ja myllyn josko säteily sen kypsentää.
En nyt oikein ymmärrä tuota mikroaaltopulssihommaa. Mistä sieltä myllystä sellainen irtoaa. Nehän ovat sähkögeneraattoreita ja miksei sitten vesi- ja lämpövoimaloiden geniskat noita tuota.
Aiheessa pysyen ehdotan eristämistä turpeella. Sama konsti voisi tepsiä infraääniinkin. Rakennetaan ne suolle. Tosin vesi on hyvä johtamaan ääntä.
Vakavasti puhuen olen mielipuolta, että mataliin infraääniin on syytä suhtautua vakavasti. Vaikka niitä ei kuulekaan, aiheuttavat ne epämääräisen pahan olon tunteen. Näin ne jotkut meikää viisaammat väittävät.
Enpä tiedä onko se noin. Yritin etsiä Saksan tuulimyllyjen omistajia, mutta ei selvinnyt. Sijaan selvisi, että ne ovat pirunmoinen riesa kun käyttö loppuu. Niiden hävittäminen on ongelma valtava betoniperustus mukaan lukien.
Selvisi myös, että Suomessakin voi käydä ohraisesti (https://tvky.info/2020/01/maanomistajan-vastuu-tuulivoimalan-purkamisesta/). Purkuun ei ole varauduttu, ongelmajätelaitos ei huoli jätettä ja pahimmassa tapauksessa homma kaatuu maanomistajan niskaan. Myllyjen omistajat sen sijaan viheltelevät konjakkilasiin jossain Karibian mereen saarilla.
Olen reilusti pihalla noiden sähkökulkimien suhteen. Nyt kertoilevat lehdet uudesta täyssähköautosta (Honda). Näyttää olevan toiseen jalkaan sopiva laskettelumono. Hinta on aivan hirveä. Vaikea uskoa, että se pelastaisi maailman ja ostajansa kukkaron.
Samalla rahalla saa melkoisen nokipannun, jolla ajelee kauan. Kalliita ne ovat hybriditkin, mutta on mahdollista, että kaupunkioloissa kannattavat.
Kaasuautoon sekaantuisin mielelläni, mutta toistaiseksi ei ole ollut saumaa. Vielä kun hyvin viisaat päättäjämme tajuaisivat, että maailmassa syntyy paljon kakkaa, jonka voi käytellä polttoaineeksi eli helpottaisivat kaasuun siirtymistä ja sen valmistusta.
Mitenkähän tuo lienee ? Kiintokuutio pölkkyjä ja kuutio A4:sia. Jotenkin epäilen, että kuutio paprua (ei pehmo sellaista) painaa enämpi. En kyllä tiedä.
Lisäksi epäilen, että paperin valmistukseen tarvittava puu painaa siitä saatua paperia enemmän kun sellupuusta taitaa puolet mennä muihin tarkoituksiin tai hukkaan.
Tuo metsien loppuminen pelko taisi olla pääsyy ensimmäiseen inventointiin. Saattoi yksi inventoinnin perustelu olla myös pinta-alaverotuksen aloittaminen.
Toistan jos joku on jo sanonut. Siis Kaipola kiinni ja paperit (paitsi pyllypaperit) ostetaan sitten ulkomailta. Näin ne tiedotusvälineet kertovat.
Onkohan kukaan päättäjistäkään huomannut, että homma sivuaa huoltovarmuutta. Minkäslaiselle paprulle ne veroilmoituslomakkeet sitten painetaan, jos paprun tuonti ulkomailta tyssää.
Hesarikin voi onnitella itseään. Vuosikymmeniä vainonnut metsäalaa ja painanut vihjailunsa kotimaiselle paperille (luultavasti).
Asian vierestä muutenkin taidetaan vaahdota. Esim. mitä ihmeen tekemistä hommassa on duunareiden palkoilla, jos tehdas pyörii kannattavasti.
Lainaus A.Jalkaselta: ”Onkohan tuosta luvusta 118,5 Mt CO2 vähennetty hakkuut?”
En tiedä. Yritin vilkuilla hiilitasetta. Taisin käyttää haussa ehdotusta ”tilastokeskus suomen hiilitase”. Osui oikein, mutta oli niin pitkä julkaisu, että en jäänyt tonkimaan.
Henk’ kohtaisesti uskallan epäillä, että hakkuilla ei noissa luvuissa ole paljonkaan merkitystä. Kysehän on koko Suomen luonnosta. Lisäksi epäilen (siis epäilen), että laskelmissa ei huomioida viivettä eli pois vietävä runkopuu taitaa olla kolmannes massasta ja se voi olla olemassa vielä 500 vuodenkin päästä. Kanto voi säilyä ties kuinka kauan ja hakkuujätekään ei päivässä katoa.
Ilkeänä immeisenä myös haistelen, että laskelmia usein rasittaa syöpäläisten eli viherkärpästen puremat. Tunnetusti ne haittaavat älyn toimintaa.
En ole juuri noiden hiilinielulaskelmien lukuja nähnyt. Huonoa uutisten seurantaa vissiin. Sattui kuitenkin kohdalle jonkun keräämät luvut. Kertoi lukujen olevan peräisin Tilastokeskuksesta ja Suomen koko luontoa eikä pelkästään metsiä.
– Suomen luonto sitoo hiilidioksidia 118,5 Mt netto (netto=luonnon sitoma CO2 miinus luonnon tuottama CO2).
– Immeiset tuottavat ilmakehään hiilidioksidia noin 56,5 Mt vuosittain (brutto)
– Luonnon sitoma netto 118,5 miinus ihmisten tuottama brutto 56,5 = 62 Mt.
Suomi sitoo hiilidioksidia 62 Mt enemmän kuin sitä tuottaa.
En ole tutkaillut Tilastokeskuksen tilastoista ovatko luvut oikein – veikkaan, että ovat. Voipi kysyä, että mikä hemmetin tarkoitus Suomen ilmasto vouhkaajien tuuttailulla oikein on.
Tuollaiset luvut/laskelmathan ovat aina arvauksia – useimmiten arvaaja kuitenkin johonkin tietoon nojaa. Suurempiakin lukuja olen huomannut, mutta saman luonteisia. Suomi imeskelee hiiltä enemmän kuin tuottaa.