Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
On se tärkeää tuo hiilien sitominen oi, oi. Jos sidottais se kasvihuoneisiin. Siellä sitä tarvitaan, vapaassa luonnossahan hiili tappaa meidät.
Ilmakehässä on nykyisin kuulemma hiilidioksidia tappavat 400 ppm (0,04 %). Kasvihuoneisiin suositellaan lisäystä 800 – 1 000 ppm:ksi. Yhdessä julkaisussa kerrottiin tomaattien kasvavan parhaiten 0,15 %:n pitoisuudessa ja huonoiten normaali ilmassa.
Jokin tässä hiilen sidonnassa ei oikein nyt täsmää. Helposti syntyy ajatus (harhainen?), että maailman kasvit kärvistelevät hiilidioksidin puutteessa.
Jovain osaan toistaa mistä hiilidioksidia kuulemma irtoaa kun ilmasto lämpenee. Meri alkaa sitä tieteilijöiden mukaan luovuttamaan kun vesi lämpenee.
Veikkaan että lämpenevä maaperä sitä luovuttaa myös. Ainakin mikrobit tykkää lämpimästä. Muitakin lähteitä löytyy.
Voisi myös väittää ihmisperäisen luovutuksen vähenevän kun lämmitystarve on pienempi, mutta on melko varmasti perätön väite.
Oli miten oli, jotain on kateissa kun vouhotetaan hiilidioksidin hirveästä lämmitysvaikutuksesta. Osuus ilmakehässä on 0,04 %, että miten helkutissa.
Kun kahdesta pitää valita, otan tuon tieteilijöiden porukan, joka sanoo ensin lämpiävän ja sitten irtoaa hiilidioksidia. Ilmakehässä hiilidioksidin 0,04 %:n pitoisuus on helkutin vähän. Vettä riittää ja sillä alkaa jo olla vaikutusta.
Koko kouhotus muistuttaa elävästi Suuren Metsäkuoleman vuosia. Se pääsi vauhtiin mm. Helsingin Sanomien jutusta (5.5.1985) ”Metsä tuhoutuu , miten käy ihmisen”. Jutun lähde oli prof Lähde. Piti metsiemme tuhoutuman. Eivät tuhoutuneet. Olisiko jatkuva kasvatus pelastanut.
Kovaa oli meininki – uhkauksineen. Hyvä kuvaus menosta löytyy mm. edesmenneen Eljas Pohtilan muisteluista ”Rakotulilta maailmalle”. Sattui olemaan Metsäntutkimuslaitoksen ylijohtaja pahimpana aikana.
Sama porukka, joka silloin riehui, on nytkin asialla – ainakin suureksi osaksi. Syyllinenkin on tiedossa eli metsäihmiset. Eivät ryökäleet opi lattea latkimaan.
Voi taivahan talkkunat. Täällä sitä vatkataan edelleen hiilidioksidin kauheudesta. Se onkin ihan hirveä myrkky. Pitää luonnon elossa eli voimaa löytyy.
Lisäksi sitä on ilmakehässä ihan hirveitä määriä, peräti 0,04 %. Kyllä se sitten kuumottaa.
Monet tieteilijät lisäksi valehtelevat. Yrittävät väittää vakavalla naamalla, että ensin lämpenee ja sitten nousee hiilidioksidin määrä. Hirveä vale viime hetkeen, ollaanhan sitä jo melkein maailman lopussa.
Pakoputket tukkoon (myös orgaaniset) ynnä lehmät turpeeseen ja pelastumme.
Joku tietämätön tuolla kyseli, että minkä tasoisen toimijan pitäisi ilmoittaa monimuotoisuuden köyhtyminen, että se olisi fakta.
Vastaan, että mm. Luke (muinoinen Metsäntutkimuslaitos) kelpaa. Muitakin löytyy, mutta esim. Greenpeace, Luontoliitto, Helsingin Sanomat tai vihreiden kansanedustajat eivät kelpaa muille kuin risuparroille.
Luke hiljan ilmoitti suunnitelmasta kartoittaa monimuotoisuutta Valtakunnan Metsien Inventoinnissa, jos (siis ”jos”) saa rahat siihen. Edellisestä ja luultavasti ainoasta kartoituksesta onkin ja vähintään 30 vuotta. Eli aineistoa olisi, mutta sitä ei voi verrata mihinkään kun on jäänyt ainoaksi kriteerit täyttäväksi kartoitukseksi.
Tuo ”luultavasti ainoasta” johtuu siitä, että mahdollisesti löytyy muutakin ja hyvin vanhaa aineistoa, jos aletaan kaivella. Epäilen, että metsätyyppien kartoitukseen on kerätty melkoinen aineisto joskus 1900 -luvun alussa.
Lainaus Annelilta: ”Kiitos taas Gla ja Puuki – onneksi en ole täällä yksin vihertävine ajatuksineni.”
Tarkoittaaks toi, että meikäläinen ei ole luonnon ystävä, kun pitää vihertävien puheita monimuotoisuudeen jatkuvasta huonontumisesta ja lahopuun vähäisyydestä enämpi todistamattomina propaganda väitteinä kuin faktana.
Niinpä, taas on monimuotoisuus huonontunut ja syynä tietysti hakkuut. Jos vaivautuu vähänkin älliään käyttämään tietää hakkuiden lisäävän monimuotoisuutta eikä päinvastoin.
Olen ennenkin sanonut ja sanon taas. Väitteet monimuotoisuuden huononemisesta eivät perustu mihinkään. Eivät ole edes kunnon arvioita.
Kyse on pelkästä propaganda-jankutuksesta, joka on mennyt perille valitettavan hyvin.
Näin uutisen (joku aika sitten), jonka mukaan Metsäntutkimuslaitoksen seuraaja aikoo taas kartoittaa (jos saa rahat siihen) perusteellisesti metsien kasvillisuutta seuraavan Valtakunnan Metsien Inventoinnin yhteydessä. Sen jälkeen on mahdollista saada todennettua tietoa eikä pelkkiä huhuja.
Lainaus A.Jalkanen: ”Hemp. Onhan muun muassa lintulajistoa eli laji- ja yksilömääriä seurattu vuosittain koko ajan. Mitattua tietoa: luomus.fi. Kasvipuolella seuranta ei ole aivan näin systemaattista.”
Kyllä, en vain tullut maininneeksi. Tirppojen tiiraajilla on varmaan melko hyvät tiedot lajien suunnista. Kasvien osalta taitaa hyvät tiedot on pääpuulajeista ja viljelykasveista.
Että ”monimuotoisuus vähenee”. Olen ennenkin väittänyt, että propagandaa, joka ei perustu mihinkään. Parhaimmillaankin joku pahoin vihertävä biologi on esittänyt arvion jonkun yrtin vähenemisestä tien reunassa.
Tietääkseni kasvilajien esiintymistä on selvitetty kunnolla tasan yhden kerran joskus – olisiko 30 – 40 vuotta sitten – ja yhden kerran perusteella ei voi kehityksestä päätelmiä tehdä. Homma tehtiin Valtakunnan Metsien inventoinnin yhteydessä. Ehkä mukaan voisi laskea metsätyyppien kasvillisuusselvityksiä, joita on taidettu tehdä.
Nyt on kyllä tarjolla parannusta. Metsälehden mukaan aikovat uusia tuon selvityksen, jos vain saadaan rahat siihen. Sitten olisi tarjolla oikeata tietoa monimuotoisuuden kehityksestä eikä vain jymäköitä mielipiteitä luontotyyppien punaisesta kirjasta ”Suomen luontotyyppien uhanalaisuus 2018”.
Ensimmäiseksi tuli mieleen vanha yhteispalsta. Niitä on varmaan jäljellä vielä paljon. Ollut useamman tilan yhteismaata, jolta nostettu mutaa, hiekkaa, savea tai turvetta. Jaettu kuitenkin palstoihin. Omistajia saattaa olla nykyisin kymmeniä, ellei enemmän (jos edelleen yhteispalstana).
Yhteispalstaksi tuo on kyllä suuri, että tuskin siitä on kyse.
Joskus noihin yhteispalstan jäänteisiin tullut törmättyä. Niitä on ilmeisesti joskus sitten liitetty toisiin tiloihin, mutta rajat ovat jääneet tms. Kun kiinteistötunnukset ovat tallessa, niin luulisi rekisteriotteista- kartoista jotain selviävän.