Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Voe taikkonen tuota hiilidioksidihysteriaa. Hillitkää hyvät ihmiset.
Entäs sitten tämä hirveä kivihiili. Ei se tosiaan taida risukattilalla oieata. Toisekseen hiukan epäilyttää tuo kivihiilivouhotuskin.
Mitenkähän lie, tarvitaan siis lämpöä. Tarvittavan lämmön määrä on vakio ja jotenkin tuntuu siltä, että poltit sitten kivihiiltä, turvetta eli puuta saman lämpömäärän tuottamisesta seuraa sama määrä hiiiirveetä hiilidioksidia.
Saatan olla väärässä, mutta joka tapauksessa kivihiilen myrkkyjen pyydystäminen piipun päästä voipi onnistua helpommin kuin turhan vouhotuksen hillintä.
Remie tuossa edellä ihmettelee pienialaista kuviota, jossa havupuut voivat huonosti ja aluskasvillisuus rehottaa.
Tuntuu tutulta. Kauan sitten vaivasin hilsettäni parilla vähän samanlaisella tapauksella. Vähän myöhäissytytyksellä sitten valkeni. Kyse oli talvikki (pyrola) -metsätyypistä. Harvinaisia länttejä. Ravinteita riittää, mutta heti kuntan alla taisi olla savikerros, josta havut tykkää huonoa.
Saattaa olla, että Lähteen opit eivät tuollaisella läntillä auta.
Tolapainen: ”Ei Suomessakaan kukaan juo merivettä, sinne bagteerit ja virukset päätyvät joita jätevesissä on.”
On tullut juotua (Pohjanlahti) sen verran, että maku on tuttu. Jäin henkiin. Kahvi tullut keiteltyä useampaan kertaan ja voin paljastaa sen olevan makuelämys.
Mitä tulee tuohon lämpenemiseen, niin mulle kelpaa – on tässä paleltu. Mitä noita joitain käyriä on vilkuillut, niin ei tässä olla vielä edes keskiajan lämpökauden tasalla ja Rooman ajan lämpökauteen on matkaa vielä reilummin.
Myönnettäköön kuitenkin, että on mennyt luotto noihin tutkimuksiin. Ennustavat sitten maailmanloppua tai kieltävät sen. Pelkästään jo senkin vuoksi, että lämpömittareita ei keskiajalla ollut.
Kehtaan väittää, että suomalaisten lustotutkimukset yli 7 400 vuoden ajalta ovat tutkimuksena sieltä parhaasta päästä.
Väittävät ilmaston muuttuneen. Hyvä puoli on ainakin siinä, että prof. Lähteen viaksi sitä ei voida sanoa.
Kannattaisi ehkä miettiä mitä tarkoittaa käsite ilmaston muutos. Sehän vihjaa johonkin peruuttamattomaan tai pitkäkestoiseen.
Voi kuitenkin väittää, että ei ilmasto ole mihinkään muuttunut. Kirjoitetun historian aikanakin on sattunut useita lämpö- ja kylmäkausia. On siis kyse tavallisesta ilmaston heilahtelusta – 30 -luvullakin oli kuulemma aika lämmintä.
Nuo lämmön mittaukset ja niistä justeeratut keskiarvot ovat nekin vähintään epäilyttäviä. Montako mittaria on Etelänavalla, entäs merissä ja Siperiassa.
Kesän aikaistuminen ja talven myöhästyminen, kuten myös tuo mainittu roudan sulaminen viittaavat lämpenemiseen, mutta kuinka kauan homma jatkuu.
Joidenkin puheiden mukaan (jopa tieteilijöiden) tehokkain lämmön säilyttäjä on vesi (vesihöyry) ei suinkaan edes metaani.
Ilmasto on niin monipuolinen kokonaisuus, että otappa tuosta selvää. Rahnaa kyllä tippuu, jos vakavalla naamalla ilmoitat tutkivasi kuinka ilmastonmuutos vaikuttaa kuusen neulasten pituuteen jatkuvassa kasvatuksessa.
Taitavat ainoat kunnon todisteetkin lämpenemisestä löytyä muualta kuin raskaasti mulkkailluista lämpötilakeskiarvoista. Jäiden lähtö ja tirppojen paluumuutto ovat aikaistuneet ja se kertoo jotain.
Muuten Kiinan syyttely ylenmääräisestä kärytyksestä on yksi ilmastosotureiden kliseistä. Taitaa Intia käryttää yhtä paljon. Sitä ei syytetä yhtä voimalla. Samalla unohdetaan autuaasti, että molemmat ovat olleet tehokkaita metsittäjiä ja viherryttäjiä.
Suosittelen sivustoa http://lustiag.pp.fi/index_sf.htm.
Kerroin tuossa edellä maaboltsin muuttuneen entistä vihreämmäksi. En muista olenko kertonut kuka niin väittää. Toistanpa varalta.
Juttu on Tieteen Kuvalehdestä 12/2019 ja sen mukaan kasvipeitteisen ympäristön osuus on 20 vuodessa kasvanut viitisen prossaa eli noin Amazonin sademetsän pinta-alan. Homma on selvitetty Nasan satelliittien avulla.
Kiinassa on tainnut olla suomalaisiakin metsityksen asiantuntijoina. Ei tosin professori Lähdettä.
Olen myös sitä mieltä, että myös suomalaisten lustotutkijoiden (esim. Timonen) teksteihin pitäisi suhtautua vakavasti.
Joissain piireissä metsäkatoa pidetään vankkana tosiasiana, vaan mitenkähän lie.
Yleensäkin tieteessä ja tutkimuksessa ei pitäisi olla ”varmoja totuuksia”, joihin hiilen kauheus nykyään kuuluu.
Viimeistään silloin pitäisi ryhtyä miettimään, että mitäs tässä nyt oikein on menossa, kun aletaan kakaroita rekrytoimaan ilmastosotureiksi.
Mistä hemputtaja ajattelit tuon nopean nousun tulleen, ellei se ole ihmisperäistä, ehkä metsäkadosta?
Entäs sitten. Määrä on silti ilmakehässä vain 0,04 % eli varsin pieni ja tuosta määrästä ihmisen osuuskin vain 4 % (kuten kirjoitin jo).
En mitään ajattele ja on jo tullut seurattua suuret metsäkuolemien vuodet 90 -luvun taitteessa. Noissa Lähdekin kunnostautui oikein hyvin. Haisee hyvin samalta.
Tulee myös seurattua itseäni viisaampien kertomia. Esim. kehtaavat monet väittää ilmaston/meren ensin lämpiävän ja lämmennyt vesi alkaa työntää hiilidioksidivarastojaan kehään.
Just joku väitti, että Kanadan vuotuinen metsäpalojen hiilidioksidin tuotanto on suurempi kuin kanadalaisten pier … eiku hiilidioksidin tuotanto. Siperiasta taitaa löytyä lisää vastaavaa.
Että metsäkadosta tutkin on kyse, koska maailman vihreä pinta-ala on viime vuosina kasvanut – ei vähentynyt. Suurimpia syyllisiä siinä ovat Kiina ja Intia.
Voi hyvä isä sentään, että kyllästyttää tuo loputun ”hiilinielu” -jauhanta. Hiilidioksidi on elämälle välttämätön kaasu ja ilmakehässä sitä on kuulemma 0,04 %. Miten helkutissa tuollainen määrä jotain kuumentaa.
Väittävät jotkut ihmisen osuuden tuosta 0,04 %:sta olevan 4 % loput ovat luontaista alkuperää. Kuulemma termiititkin tuottavat enemmän CO2:ta kuin me immeiset.
Jovain väittää, että edelleen hirttäydytään Harsintajulkilausumaan. En hirttäydy. Pistin esille koska sen julkitulon jälkeen metsien puumäärä on lisääntynyt vähän hemmetisti ja taitaa lisääntyä edelleen. Olipahan käännekohta, jonka aika tiedetään.
Sitten hän hirttäytyy jatkuvaan kasvatukseen ja kertoo sen olevan metsänhoidollista harsintaa. Niinpä, Harsintajulkilausuma nimenomaan tuomitsee menetelmän ”metsänhoidollinen harsinta”, kuten ns. ”varsinaisen harsinnan”.
Muuten, kirjoitin huonosti tai Anneli luki huonosti. Epäilin, että vihjailevat jotkut tässä ketjussa salaliitosta harsintaa vastaan. Kyllä se oli ennen metsälain muutosta ihan julkista eli harsinnan harrastaja saattoi joutua raastupaan.
Nyt voi tietysti olla olemassa ”hiljainen yksimielisyys” täyspäisten ammattilaisten kesken eli jatkuvaa kasvatusta ei saa päästää valtamenetelmäksi, mikä ei poista sitä, että se on käyttökelpoinen periaate joissain erityiskohteissa. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa Helsingin keskuspuisto.
Haiskahtaa siltä, että ketjussa vihjaillaan melkein salaliitosta jatkuvaa kasvatusta vastaan. Tutkimustakin syytellään kun ei todista menetelmää maailman parhaaksi.
Teenpä toiston. Harsintajulkilauma on päivätty Helsingissä, marraskuun 13. p:nä 1948 ja julkaistiin ainakin Metsätaloudellisessa Aikakauslehdessä n:o 11, marraskuussa 1948. Allekirjoittajat olivat harsinta-aikana metsäalalle ja -tutkimukseen pätevöityneitä.
Muutkin kuin he olivat harsintametsiä uransa ajan tutkineet ja käsitelleet.
Ensimmäiseksi allekirjoittajat tuomitsevat menetelmät: Varsinainen harsinta ja Metsänhoidollinen harsinta. Mitähän eroa noissa on olevinaan verrattuna jatkuvaan kasvatukseen.
Puuta Suomen metsissä oli vuosina 1951 – 1953 nappasen yli 1 500 milj. m3 (harsinnan eli jatkuvan kasvatuksen tulos) ja 2009 – 2013 noin 2 400 milj. m3. Nykyajan lukukin varmaan löytyisi, mutta en etsinyt.
Noita lukuja kannattaa miettiä. Miksi metsissämme on puuta liki 2 500 milj. m3. Mitä on tehty pieleen kun tulos on nuin kamala. Miksi metsäammattilaiset eivät pistäneet Harsintalausuman tekijöitä hyllylle ja jatkaneet harsintaa.