Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Lainaus gla: ”Hemputtaja: ”Noissa virastoissa ja valtion liikelaitoksissakin on muutamia vieraslajeja, jotka voisi karsia. Esim. Destia.”
Miten tuo liittyy
A. Keskustelun aiheeseen?
B. Todellisuuteen?”
Jo vain se liittyy. Ellei aukene miten, en lähde enemmälti selittelemään. Tai no – esim. holtiton tienpito lisää päästöjä melkoisesti ja holtittomat virkailijoiden vieraslajipäätökset myös.
Mikähän suuri viisaus noihin liittyy viime aikojen päätöksiin eli lupiinin, kurtturuusun ja balsamien ynnä putkien tuhoamiseen. Ovatko nykyisen vai edellisen hallituksen merkittävimmät päätökset.
Miksei kukaan ole vielä tajunnut, että ne sitovat pirusti tuota hirveää myrkkyä – hiilidioksidia. Lupiini lisäksi vielä typpeä.
Pannaan samaan kasaan vielä juolavehnä ja vaikkapa horsma, jolta lupiini kyllä näyttää vievän kasvutilaa.
Noissa virastoissa ja valtion liikelaitoksissakin on muutamia vieraslajeja, jotka voisi karsia. Esim. Destia.
Varalta taas huomautan, että jos hiilidioksidi loppuu, niin kaikki kuolee. Koko vouhotuksessa on turhan paljon viitteitä kusetuksesta.
Kannattaa vilkaista osoite: http://rayhablogi.blogspot.com/2019/06/ilmastonmuutos-eli-kuinka-lakkasin.html” tekstiä. On hieman toinen näkökulma. Ei ainakaan värvätä tietämättömiä kakaroita ”hyvän aatteen” sotureiksi.
Sattui simmuun jostain pieni uutispätkä. Oli kuulemma jatkuvan kasvatuksen profeetta Lähde antanut Kanava lehdelle tietoa. En viitsinyt tehdä tiliä kyseiseen lehteen joten varsinainen juttu on lukematta. Tuskin edes kannattaa.
Oli lausunut – tuon uutispätkän mukaan – että nykyisetkin metsäläiset ovat jurnuttavia jäykkiksiä, jotka eivät suostu korjaamaan virheitään. Puupeltoja vain kasvattelevat kainalot vaahdossa.
Hauska tieto. Tietääkseni kyseinen professori teki aikanaan hyvää työtä mm. maan muokkauksen parissa ja nykyiset menetelmät voi hyvin johtaa hänenkin tutkimuksiinsa. Sitten tapahtui ilmeisesti valaistus ja syntyi jatkuva kasvatus. Ehkä aikoo vielä demarina Vantaan valtuustoon kun tuollaisia puhuu.
Lainaus Puukilta ”Sademetsäthän ne vasta sitä suojelu tarvitsisikin , kun se ei uudistu kerran hakattu sademetsä koskaan. Ohut humuskerros häipyy rankkasateella ja eroosio kuljettaa maat veden mukana vesistöihin.”
No tuota, olen samaa mieltä, mutta ei ole yksioikoistakaan tuo uudistumattomuus. kertoilevat esim. Amazonin sademetsästä, että ei se niin luontainen olekaan. Joidenkin arvioiden mukaan siellä on elellyt hyvin kauan yli 10 milj. ihmisen kulttuuri, joka on muuttanut koko metsän tai ainakin lähes.
Eurooppalaisten tulo joskus 1500 -luvun tienoilla tappoi koko kulttuurin tauteihin. Jäljellä on enää vanhojen kaupunkien raamit muutama intiaani heimon sirpale ja ns. terra preta eli keinotekoinen musta multa.
Toinen esimerkki on Väli-Amerikan viidakot. Täynnä maya -kansan vanhoja raunioita. Tuli kuulemma ensin kuivuus ja nälänhätä ja lopuksi eurooppalaisten taudit.
Ei oikein selvinnyt tiesikö Taviokuurna kuka on ”jatkuvan kasvatuksen” isi.
Muistelen sen olleen samainen Erkki Lähde. Olisiko lueskellut vanhoja metsänhoidollisen harsinnan ohjeita ja kokenut herätyksen ynnä keksinyt uuden nimityksen. Taisi kerralla nollata aikaisemmat puheensa ja tutkimuksensa.
Taitaa olla MikäMikä maan metsäprofessoreita tämä Pukkala. En usko, että jatkuvassa kasvatuksessa selviää ilman raivausta tai taimikonhoitoa. Täydennysistutuskin voi olla tarpeen.
Ennen harsintajulkilausumaa oli käytössä mm. menetelmä nimeltä ”metsänhoidollinen harsinta”. Tuskin erosi jatkuvasta kasvatuksesta.
WWF:n pölhölaskelman (kuuluu vihreiden suosimiin tieteisiin) mukaan olemme me suomalaiset käyttäneet osuutemme maapallosta jo huhtikuussa. taivasosuudesta ei ole laskelmaa näkynyt, että toivoa on vielä.
Korhola kirjoittaa osoitteessa: ”https://blogit.iltalehti.fi/eija-riitta-korhola/2019/04/06/holmolaisten-paiva/” laskeneensa toisenlaiset tuloksen. Olemmekin käyttäneet vain 0,44 osaa osuuttamme. Kertoo laskelmien lähdöksi samat tiedot kuin WWF:llä.
Kannattaa tutustua Korholan (Eija-Riitta) tekstiin. Kyllä helpottaa. Tosin pahin närästys aiheutuu siitä, että päättävä eliittimme ja tiedotuksen kärki näyttävät pitävän WWF:n kakkalaskelmia arvokkaana tietona.
Voi tuon metsätalouden tuen tulkita toisinkin eli valtion sijoitustoiminnaksi. Tuskin tuota on tutkittu, mutta valtio voi saada sijoituksensa takaisin kasvaneena puun myyntiverona. Muitakin hyötyjä/tuloja voi kertyä.
Sehän on kyllä tutkittu, että metsien hoito (ei jatkuva kasvatus) lisää metsätalouden tulosta.
En oikein viitsi ymmärtää turpeen vastustuskouhotusta. Epäilen, että se on vähäsaasteisempi poltettava kuin kivihiili. Menisikö puun polton kanssa samoihin lukemiin. Tuhkan ravintoarvo on kuulemma merkittävästi heikompi kuin puutuhkalla.
Turve, aurinko- ja tuulisähkö (kuten vesivoimakin) ovat kotimaisia energian lähteitä ja niiden käytön voi perustella pelkällä huoltovarmuuden paranemisella. Ei siihen tarvita mitään hiilensidonta hömpötyksiä.