Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Tolopainen ehdottaa ja paljastaa: ”alkon tuotteet markettiin, viinahan on hyvä tuote ja lisäksi ilmastoystävällisesti mitä prhain.”
Olen samalla kannalla. Perusteluihin pitää vielä lisätä, että viina on ekologinen, puhdas luonnontuote. Hiiltäkin siihen varastoituu ihan kiitettävästi (C2H5OH?). Tosin ei yleensä varastoidu kauaa. Paitsi joskus. Tuolla hyllyssä on puoli pulloa jallua. Miten lie säilynyt.
Tosin siitä voi olla haittojakin. Esim. saunaolut herkästi houkuttelee paikalle röyhtöhyyppiä.
Selailin vanhaa Tiede -lehteä (6/2014). Sattui simmuihin artikkeli ”<i>Luonnon monimuotoisuus</i><b><i>. Lajikirjo ei vähene, mutta muuttuu</i></b>”. Siinä ruodittiin Maria Dornelas:n (St. Andrewsin yliopisto, Skotlanti) ja kumppaneiden tulosta. Olivat läpikäyneet aikasarjoja, joissa selviteltiin yli 35 000 elävän esiintymistä maa- ja vesiympäristöissä eri puolilla boltsia.
Kertoivat, että vaikka paikallinen biodiversiteetti ei näyttänyt vähentyneen, kunkin paikan lajeista keskimäärin kymmenesosa oli vaihtunut vuosikymmenessä.
Sitten ihmeteltiin. Miten paikallinen lajikirjo voi kukoistaa, vaikka globaali kirjo vähenee. Tutkija Ari-Pekka Auvinen tunnustaa (SYKE) homman sopivan myös Suomeen eli ”<i>paikalliset lajimäärät kasvavat lähes poikkeuksetta, ja lajien vaihtuvuus voi olla suurta</i>.”
Tietenkin luin juttua kuin piru Raamattua eli vahvistuin uskossani, että nuo monimuotoisuuden tuhosta parkujat yrittävät syöttää meille puhdasta peetä ja ovat itsekin sitä nauttineet merkittäviä määriä.
Halvattu. Laitoin jutun väärään paikkaan ja yritin poistaa.
Ei poistunut.
Sen puoleen kauriit maistuvat hyvältä, mutta turha noita on kasvatella.
Eiköhän lähes kaikki puolisukeltajasorsat pesi tarvittaessa metsään. Sinisorsan pesä on usein metsässä satojen metrien päässä vesistöstä.
Aika usein ne pesät ovat täällä pääkaupunkiseudulla missä sattuu ja kaukana vedestä. Jopa parvekkeilla ja katoilla. Melkoisessa liikenteessä nuo pallerot joskus suunnistavat emon perässä. Liikenteen lisäksi varikset ja lokit ovat kytiksellä. Yhden ison rakennuksen vahtimestari kanteli poikueen useana vuonna pahvilaatikossa mereen.
Röyhtöhyypän pesinnästä ei ole havaintoa. Olisiko samat tavat kuin muilla yleisemmillä tulokaslajeilla kuten käpyhaukalla ja viskisiepolla.
Lintumaailman lajisuhteet muuttuvat kokoajan. Esimerkiksi naurulokki ja röyhtöhyyppä olivat uusia tulokkaita 100 vuotta sitten. Samoin lehtopöllöjä oli vähän jne.
Naurulokki on kyllä tuttu, mutta tuo röyhtöhyyppä on outo. Äänestä varmaan tunnistaa, jos sattuu kohdalle.
Gla se tuolla vihjailee, että huhuilen tyhjää, kun epäilen varista pikkulintujen häätämisestä. Saatanpa hyvinkin huhuilla, mutta voinpa olla oikeassakin.
En moiti varista, saapi syödä minkä kiinni saa. Kuuluu järjästykseen.
Asia ei siitä muutu. Jostain syystä noita variksia alkoi alueelle ilmestyä runsaasti ja pikkulintujen määrä väheni selvästi. Naakatkin alkoivat alueella viihtyä.
Oravat vähenivät ja kerran näin kun varikset jahtasivat oravan poikaa. Toinen ajeli alhaalta kun toinen istui ylempänä hiljaa odottamassa.
Varisten vaikutuksesta lahopuun määrään ei meikäläisellä ole havaintoa.
Huvikseni pistän mielipiteitä esiin minäkin.
Mm. varikset ovat melkoisia tihulaisia. Tuossa lähinaapurissa oli tureikko, jossa satakieli esitteli taitojaan parina vuonna. Sitten loppui. Syy taisi olla varis. Istui hiljaa lähilatvassa ja kyttäsi. Fasaanitkin häipyivät alueelta. Lokitkin ovat melko rosvoja. Eivät tahdo sorsanpojat ehtiä veteen ennen kuin varis tai lokki nappaa.
Räystäspääskyset ovat vähentyneet ja karja- ja makkitalouden muutoksia epäillään syyksi. Varmaan näin onkin, mutta yksi lisäsyyllinen on maali. Alkoivat immeiset turhanpäiten maalata räystään alusetkin ja siihen loppui yksi pääskysen pesäpaikka. Saivat pesän puolivalmiiksi ja sitten se putosi. Ei pysynyt lateksissa.
Lisäänpä vielä tuon lahopuun. Yksi ikuinen ja perusteeton marina, jatkuu ja jatkuu. Moni on huomauttanut, että jos lahonpuute hävittää – ties mitä – nuo ties mitä olisivat hävinneet jo aikoja sitten. Lahopäistä vinkumista.
Lainaus A.Jalkanen: ”Onhan olemassa kirja ”Kasvit muuttuvassa metsäluonnossa” jossa kuvattiin pitkäaikaismuutoksia.”
Enpä ole tutustunut, mutta monimuotoisuutta ajatellen jo kirjan nimi kertoo jotain hyvin oleellista ja usein unohtuvaa. Siis ”muuttuvassa metsäluonnossa”
Lainaus Gla: ”Kun moni kyseenalaistaa monimuotoisuuden heikentymisen syystä tai toisesta, kannattaa pohtia syytä mielipiteelleen.”
Ilmoitan pohtineeni ja syy on perustelemattomat propagandaväitteet monimuotoisuuden heikentymistä. Yksinkertaistaen tietämättömien kusetuksesta.
Samalla kerron olevani tietoinen maa- ja karjatalouden kehityksen tuomasta muutoksesta. Pääsääntöisesti ei löydy enää luhrikkaa peltojen ojanvarsilta. Tiedän ja huomaan myös asutuskeskusten luontaisen kasviston yksipuolistuneen, mutta samalla puutarhat kukoistavat.
Muistan, että metsien kasvusto on kartoitettu kerran Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä. Olisi siis olemassa aito (?) vertailupohja uudelle vastaavalle selvitykselle. Ei ole tehty. Korvaukseksi kerrotaan suu vaahdossa kuinka monimuotoisuus on heikentynyt, vaikka aito tieto puuttuu.
Jos ei oikein onnistu tuulenkaatojen ja lumenmurtojen haku, voi ne karsia ja kuoria. Työlästähän sekin voi olla, mutta helpompaa kuin tukin kantaminen. Vaimokin siitä kieltäytyy.