Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Lainaus Riippumaton ajattelija: ”Jos tehdään aukkoa niin voi käskeä jättämään jonkin sortin suojakaistan hakkuussa tai maanmuokkauksessa.”
Voihan se ELY tietysti käskeä. Epäilen kuitenkin, että ei tarvitse totella. Jos luonnonsuojelualueelle ei ole säädetty suojakaistaa puuttuu peruste määräillä.
On enemmän kuin omituinen ajatus siitä, että rajatulla luonnonsuojelualueella pitäisi olla joku suojeltu lisäkaista rajan toisella puolen.
Siinä on kyse suojelualueiden koon kasvattamisesta hissuttamalla ja samanlaisesta hallinnon siirrosta kuin olivat aikanaan Natura -alueet, jotka taitavat muuttua hiljakseen vähintään kansallispuistoiksi.
Tuohon MaalaisSepon kirjoitukseen viitaten ei voi muuta kuin todeta, että silleen.
Tuommoisesta ja ketjun aloituksen perusteella alkaa epäilyttää, että sekä ELY:issä että metsäkeskuksissa on edelleen liikaa väkeä tai ovat niissä pudonneet täysin kärryiltä kun on kyse luontoasioista tai säädösten valvonnasta.
On siinä kuitenkin hiukan säikähdyksen varaa – on tuollainen virkailu outoa. Luonnonsuojelualueet ovat rajattuja – rajan toisella puolella oleva alue ei ole luonnonsuojelualuetta ja tuskin sille on määrätty mitään käyttörajauksia.
Voitaisiin pitää jopa pahan virheenä sitä, että joku lähettää tavallisen metsäalueen hakkuun jatkolausunnolle – melkoista mamoilua joka tapauksessa. Virkavirheestäkin voidaan puhua viimeistään silloin kun joku elin asettaa metsälain mukaiselle hakkuulle rajoituksia ”kun lähellä sattuu olemaan luonnonsuojelualue”.
Uuttahan tämä ei ole. Jo vuosia sitten kyseltiin voiko luonnonsuojelualueen rajalla tehdä hakkuita. Ja vastaus on, että totta helkutissa voi. Mikä pykälä sen estää.
Onkohan tuossa kiertoajan pidentämisestä erityisempää hyötyä. Puuston järeytyminen kun sekään ei ole välttämättä sahureiden mieleen.
Jos oikein muistan, järeät tukit eivät mene enää sahasta läpi – niille pitää etsiä oma sahurinsa. Metsien järeytyminen aiheuttaisi tarpeen muutella sahojen koneistoja. Tosin kuluvathan ne uudistuskuntoon muutenkin metsien järeytymistä odotellessa.
Parasta olisi pitää kirkkaana mielessä, että hiilidioksidi on elämälle välttämätön kaasu ja lopettaa hörhötys sen kauheudesta.
Tyypillistä. Huussijutut kielletään. Siellä ne kuitenkin parhaat ajatukset syntyvät.
Metsäkato. Ei auennut tuo Annelin linkki, joten täytyy kysyä.
Mitä tuo kato sisältää. Kun en ole oikein jyvällä niin epäilen esim. kaavoitusta? Menikö se niin, että esim. asemakaava-alueen metsä ei enää olekaan metsää? Jos on nuin, on kyse tavallaan silmänkääntötempusta.
Lainaus mehtäukko: ”Kyllä katajalla kuulemma onnistaa kun yhteen suuntaan muistaa vetäistä…Eikä vihreille mikään uusiutuva puunlehti kelpaa.Kivihiiltä sen olla pitää!”
Juu onnistuu. Myötäkarvaan kun vetää ja voi vetää toisenkin kerran jos välillä vetäisee puhtaaksi sormien välissä. On se kataja myös aika terveellinen puu.
Kivihiiltä en ole kokeillut.
Tuosta puutikusta tiedä, luultavasti oli näin.
Ennen oli naisillakin keklu eli tuppiroska vyössä ja sitähän tarvittiin muullakin kuin perinnön jaossa. Aikoinaan ikivanha tuttava kertoi, että Vaasan aseman huusissa roikkui pölkky ketjussa. Siitä saivat asiakkaat vuolaista mieleisensä lastun.
Sinänsä liekö tarpeen nuo konstit. Vanha kansahan väitti mm. että ”kusi kuivaa ja paska muuten murenee”
Jatkoksi noihin edellisiin kerron, että hiilidioksidi (CO2) ei ole maailman lopun aiheuttava myrkky. Päinvastoin – me tarvitsemme sitä kipeästi ja hyvästä syystä. Näyttö sen kuumentavasta vaikutuksesta on heikko.
Luultavasti on olemassa tolloja, jotka uskovat CO2:n olevan tuhoava myrkky, joka on saatava pois ilmakehästä.
Eliökunta (ihminen mukaan lukien) kuolee kauniisti pois jos hiilidioksidi loppuu.
Myöskään 2 asteen lämpötilan (keskimääräinen) nousu ei maailmaa lopeta. On se noussut tuon verran ennenkin ja hyvin on voitu.
Tuosta puiden ja muiden kasvien kommunikoinnista. Ei se taida olla haamujuttu. On tuota tutkittu ja kyllä ne vain viestittelevät toisilleen ja jopa kutsuvat (hajusteilla) tuholaisten vihollisia. Esim. taisi olla akaasia, jota joku porukka tutkiskeli. Pahoinpitelivät lehtiä ja seurasivat niiden myrkyllisyyttä. Varsin lyhyessä ajassa lehtien myrkyllisyys nousi (syanidi?). Eikä siinä kaikki, myrkyt lisääntyivät myös naapuripuissa.
Merkkejä tuosta sukulaisten suosimisestakin on joskus tarjottu ja toistaiseksi ei ole syytä epäillä.
Puut elävät sienten kanssa ja se tietysti on oma lukunsa. Sienet kun taitavat tehdä omiakin päätöksiään. Olihan tässä juttu jostakin tutkimuksesta, jossa käyttivät tunnistettavaa hiiltä (radioaktiivista?). Seurasivat miten tuo kulkeutui havupuussa ja hetken päästä löysivät tuota hiiltä lähistön koivusta eli sienet kuljettivat sitä muillekin.
Suomen vanhimmasta puusta vielä. Vaivauduin selailemaan nettiä ja pahoinpitelyyn syylliset löytyivät. Olivat sittenkin metsäntutkijoita. Tutkivat metsäpaloja ja siksi tarvitsivat ison kiekon. Tuskin kovin ilahtuivat, kun huomasivat mitä löytyi.
Siitä sitten voidaan keskustella pitkää, että oliko metsäpalojen tutkinta niin tärkeä, että piti tärvellä suuri määrä aihkeja.
Muillekin on onneksi sattunut. Joku vuosi takaisin kertoi uutinen tutkijasta, joka sai luvan kaataa yhden tiukasti suojellun vihnemännyn (Kalifornia, mikä sen männyn nimi nykyään lie). Kävi reippaasti toimeen ja kumosi maailman vanhimman puun. Olikohan liki 10 000 vuotta. Väittävät, että melkein sairastui kun huomasi, mitä tuli tehtyä.