Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Tuli katsottua sunnuntaina 18.30 Yle:n puista kertova ohjelma. Olivat toimittajat menossa katsomaan Suomen vanhinta puuta. Jäi paha maku suukkuun.
Ensin toimittajapari käveli rämeellä ja pisti rämemännyn iloisena poikki. Ikäarvio meni pieleen n. 40 vuotta. Ei siinä mitään, tuon ikäisiä ja kokoisia mäntyjä rämeillä riittää – lähinnä häiritsi hilpeys.
Sitten saavuttiin Suomen vanhimman luokse ja hämmästeltiin. Oli aika kituneen näköinen, pienikokoinen aihki. Iäksi oli todettu melkein 800 vuotta.
Sitä siinä ihmeteltiin ja näytettiin myös miten ikä oli selvitetty. Joku ääliö oli vetäissyt sahalla irti puolikiekon ytimeen saakka. Siinä se tapporako ammotti. Kiekon vahvuus oli jotain 2 – 4 cm. Yle:n vikahan homma ei tietenkään ole, mutta kevyt suhtautuminen häiritsi pirusti. Ei taatusti aihki enää kauan elele.
Kuinkahan monta vastaavalla tavalla tutkittua aihkia kairalta löytyy. Epäilen, että metsäntutkijat tai metsäläinen yleensä ei ole ollut asialla. He kyllä tietävät kasvukairan ja tietääkseni löytyy järeä moottoroitukin vehje, jolla poraa kasvunäytteen ytimestä asti.
Tulin maininneeksi Valtakunnan metsin inventointiin joskus liitetyn kasvillisuuskartoituksen, joka olisi hyvä uusia – ellei jo ole uusittu.
Saattaa löytyä muutakin arvokasta ja paljon vanhempaa aineistoa, jos aletaan tonkia. Luulisin, että metsätyyppejä hiottaessa on aikanaan tehty melkoisen tarkkoja kasvillisuuskartoituksia.
Timppa ja muutkin mainitsivat yllättävät harvinaisuuksien löydöt. Löytyy myös paljon puhuttu esimerkki eli ”lentävä rukkanen”. Äkkiä niitä alkoi löytyä runsaasti. Tuossa niitä pyörii lähinurkissakin keskellä Espoota. Sympaattinen otus, hyvin saa rauhoittaa ja suojella. Onpahan vain hyvä esimerkki kuinka joku tehokas porukka onnistuu ajamaan läpi kovia päätöksiä pelkkien mielipiteiden perusteella.
Reservuaari-indeksi paljasti jollekin vemputtajalle 3 linkkiä, joissa hänen mielestään todistetaan metsiemme autioitumista kasvillisuudesta. Kolmas linkki ei auennut, mutta eiköhän se ollut muiden toistoa.
Linkeissä oli arvioita uhanalaisuuden kehityksestä – siis arvioita – ei tutkimuksia. Voi myös kysyä, mitä mieltä arvioijat ovat jo lähtöön uhanalaisuuden kehityksestä.
Kannattaa myös muistaa, että uhanalaiset ovat jo alkuun harvinaisia ja ovat sitä olleet aina.
Monimuotoisuuden väheneminen metsissämme on edelleen todistamaton mielipide ei muuta.
Muistelen, että ainut kunnon kasvillisuuskartoitus on tehty Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä – oliko 80- vai 90- lukua? Oli sen verran kallis homma, että sitä ei ole taidettu uusia, vaikka aihetta olisi. Tosin silläkin konstilla jää osa kasveista pois koska tuppaavat elelemään eri aikoina.
Lainaus reservuaari-indeksi: ”Tuota lajien vähenemistä tukevia tutkimuksia ei olekaan kuin muutama tuhat. Ymmärrän toki että hemputtajalla on parempi, joskin salattu, tutkimus missä toisin todistetaan.”
Ei ole hemputtajalla salattua tutkimusta, jossa toisin todistetaan. Kertoopa nyt sitten reservuaari-indeksi muutaman tutkimuksen noista tuhansista, että osaan muuttaa mielipiteeni.
Ei tästä sopasta muuta puutukaan kuin UNESCO Suomen metsiä suojelemassa. Seuraukset voisivat olla varsin vakavat, kun voimakas järjästö vahtisi, etteivät jokamiehet kompastele hakkuualueen risuihin.
Muutenkin metsäpolitiikkaa yritetään ohjailla järjettömyyksillä ja perusteettomilla väitteillä. Esim. tässä hiljan joku ”asiantuntija” lausui Hesarissa, että Suomen luonto köyhtyy kiihtyvällä vauhdilla. Vastuuntuntoinen toimittaja olisi voinut kysyä, että mihin tuo ”varma tieto” perustuu. Se ei nimittäin perustu mihinkään. Se on mielipide ja sellaisena yhtä vahva kuin väite, että Suomen luonto rikastuu kiihtyvällä vauhdilla.
Hyvä esimerkki kuinka vihreät politiikkaansa ajavat. Harhautus köyhtyvällä monimuotoisuudella on jo muuttunut totuudeksi, vaikka väitteen esittäjillä ei ole minkäänlaista tutkittua perustetta väitteilleen.
Melkein tuli tippa simmuun kun huomasin ja lukaisin tämän aamun Hesarin Mielipide -palstan kirjoituksen ”Luonto kukoistaa avohakkuun jälkeen”.
Siinä helsinkiläinen valtiotieteen maisteri kiitteli onnistunutta avohakkuutaan. Kasvunsa lopettanut, vanha kuusikko oli pistetty sahalle ja tilalle tuupattu kuusta, mäntyä ja lehtikuusta. Alue oli mätästetty ensin.
Aukko paukahti kasvuun. Taimet vuodelta 2010 ovat nyt 2 – 5 metrisiä, joka lajin eläimet ovat palanneet, on marjaa jne. Lopuksi toivoo, että lähistöllä pesinyt tuulihaukka löytää uuden hakkuuaukon perheensä elättämiseksi.
Toivottavasti jutun pääsy palstalle ei ollut vahinko. Yleensä Hesari kulkee aivan toisella linjalla.
Lainaus Gla: ”Nykyistä hallitusta on helppo arvostella, kun ei ole tietoa vaihtoehdosta. Aivan kuten avohakkuun ongelmiin joku näkee ratkaisuna jk:n.”
Tuota, tuota, vähän särähti tuo ”avohakkuun ongelmiin”. Johtuu varmaan omista rasitteista, että särähtää. Tietysti avohakkuulla on omat ongelmansa, mutta milläpä ei olisi.
Tietysti jotkut ovat ratkovinaan noita ongelmia jatkuvalla kasvatuksella, mutta silloin on ongelma jossain muualla kuin avohakkuussa tai metsien käsittelyssä.
Uskoisin, että vihreät ovat energiantuotto-ongelman ratkaisseet. Panostavat eko- ja luomusähköön.
Kysehän on oikeastaan vain siitä miten homma nimetään. Malliksi huomasin kaupan mehuhyllyssä eri pulloissa luomumustikkamehua, mihin ei voi sanoa muuta kuin ”ööh”.
Oikea ongelma voi olla siinä miten pyyhkivät pyllynsä, jos hakkuut lopetetaan. Turvetta ei voi ainakaan hyödyntää kun se on kuulemma uusiutumaton luonnonvara.
Onnistuuhan se rasiinkaato alkukesästä, mutta jos tulee kostea kesä, voi käydä huonosti. Heinäkuussa alkavat kastua uudestaan.
Eli kyllä se vanhan kansan tieto on varmin myös rasiinkaadolle muistaakseni.
Kun tuo sellu puhuttaa niin toistanpa tipan Tiede – lehden 10/2018 jutusta. Siinnä sellusta on tehty ihan ihmeaine eli arvelleen muovin, teräksen ruuan korvaajaksi.
Tietysti joukossa on melkoisesti haaveita, mutta varmasti osa toteutuu. Esim. tuo sellupulla eli sekoitetaan jauhoihin sopivasti sellua ja kas masu täyttyy, mutta ateria ei lihota kunn sellu menne sulamatta läpi. Sillä saadaan kuulemma lihavuutta kuriin. Varusmiehet odottakaas vain.
Muita kuvien kanssa esiteltyjä koe(?)tuotteita olivat: Pystyssä pysyvä pussi, kompostoituvat kävelykengät (ei nirunaru kengät), kierrätettävä kahvikuppi, viljelmille hajoava kate, ympäristöä suojeleva soitin, vettä puhdistava kalvo, kemikaaliton nanolanka, kastumaton kantokassi ja sellukanga tietysti