Käyttäjän hemputtaja kirjoittamat vastaukset
-
Jatkanpa vielä. Ojitusalueen ennallistaminen ei ole halpaa hommaa ja väitän melkoiseksi luonnon raiskaukseksi.
Sillä kustannuksella saattaisi jopa saada suon puuston tuottajaksi. Muistelen nähneeni tuhkalla lannoitettua koepalstaa keskellä raakaa, puutonta ojikkoa ja hyvä oli puusto ja pensaikko.
Tiedä vaikka reipas alkulannoitus muuttaisi suon luonnetta, niin että kasvulaadun muutos jäisi pysyväksi.
Mjaa’ah, jos joku sanoo, että soiden ojitus on luontokatoa niin pieleen menee. Luontoa se ojitusaluekin ja kovasti niillä näkyy yhtä sun toista elämää.
Sillä ojien tukkimisella ei voiteta yhtään mitään – sotketaan vain lisää. Antaa olla ja luonto hoitaa. Voi tietenkin mennä parisataa vuotta, mutta ei luonnolla ole mihinkään kiire.
Todellista luontokatoa aiheuttivat aikanaan viljelysmaiden salaojitukset. Kyllä harmitti pikkunöössinä kun katosivat luhrikat ja ahomansikat. Harmitti myös kuovia kuin pikkutirrppojakin kun pesimäpaikat häipyivät.
Nimimerkki Kurki tuolla edellä 26.1.2023, 21:53 kertoo mm. monimuotoisuudesta ja luontokadosta. Olenpahan samaa mieltä. En ole löytänyt luotettavia (enkä oikeastaan kelvottomiakaan) todisteita monimuotoisuuden huononemisesta tai luontokadosta.
Muutenkin nuo propagandistiset ”käsitteet” ovat vähän niin ja näin. Esim. moni vannoisi sähkölinjan aiheuttaneen luontokatoa tai monimuotoisuuden heikentymistä. Kuitenkin linjan matalahko kasvusto ja eläimistö on usein monipuolisempi kuin metsässä, minkä läpi se menee.
En luota Luonto -lehteen, mikä lie syynä.
Historiatietoa löytyy parhaiten/eniten julkaisusta: ”Läksi puut ylenemähän. Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla. Tasanen, Tapani (2004). Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja. <b>Numero</b> 920”
Voi olla kyllä vaikea löytää. Ehkä Luken kirjastosta.
Epäilevät suolla ajoa ja syystäkin. Ainakaan mossella ei kannata yrittää eikä juuri kuormankaan kanssa.
Taitava kaveri kyllä ajaa vajaalla kuormallakin, jos on telat. Olenpahan nähnyt kun seiskan pillari ajelee menemään. Eka sääntö on että ei saa suon pintaa rytyyttää rikki. Käännötkin on tehtävä suurella, varovaisella kaarella ja pitää varoman, että alle ei kerry turvepatjaa.
Metsäammattilaisia tuolla niinku vähä moititaan. Onhan tuosta vihjailtu ennenkin, että roistoja, jotka pilaavat Suomen luonnon.
Huvikseni puolustan. Metsäammattilaisia on tuhansia ja kaikilla on pitkä (vuosien) koulutus ja kokemus metsäluonnon hoidosta. Metsänomistajasta ja hakkuumiehestä alkaen ymmärtävät metsän ekologiaa merkittävästi paremmin kuin cityvihreä, risupartainen (ylä- ja alaparta) villasukkahiippari.
Eivät pidä erityistä melua itsestään. Hiljoikseen puuhailevat Suomen metsissä ja jälki on priimaa.
Jokuko tosissaan on varma, että avohakkuu tärvelee monimuotoisuutta. Asian tila kun on justiinsa päinvastoin.
Jos näin uskoo, niin kyllä on hoksottimet hiukan sekaisin.
Hömötiaisista huolehditaan ja ihan oikein, mutta mihin unohtuvat töyhtötiaiset. Aika harvoin olen töyhtötiaisen pesään törmännyt, mutta aina se ollut joko lahossa kannossa tai puun kolossa.
En sitten tiedä, onko se töyhtötiaisen vakitapa, kun en ole tirppa-asiantuntija.
Juu huomasin, pidin kylläkin ominaisuutena.
Yksi ”ominaisuus” on herättänyt uteliaisuuteni, liekö sekin vika. Aiheluttelossa on sarake ”Ääniä”. Millä hemmetillä ja mistä nui ”äänet” tulevat: En ole keksinyt.
En niitä tarvitse, mutta tuo uteliaisuus.
Käytän iäkkäähköä Mac:a (Versio 15.6.1 (15613.3.9.1.16, 15613)) ja Safaria.
Tuntuu siltä, että tässä hiilinieluhulinassa olisi syytä jähdytellä.
Väittävät jotkut, että hiilidioksidia on ilmakehässä 0,04 %. Ihanko totta, että tuo määrä pystyy pitämään poltsimme kuumana ja Suomen laskennallinen hiilinielun puute pahentaa tilannetta nih helkutisti.
Vai pitäisi vielä maksaa. Helpompi olisi laskea uudestaan. Vihreiden ministerit ovat tekemässä törppöyttä, jonka pitäisi viedä valtakunnan oikeuteen.
Kellehän se raha kiertyy, jos joku pöljä sen maksaa.