Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Eihän tämä metsäteollisuuden kannattavuuden ongelma ole yllätys Suomessa. Metsäteollisuuteen on muodostunut vastakkainasettelujen tilanne, eri etujärjestöjen blokit.
Kannolla puuntuotannon päässä taistellaan omista eduista MHY/MTK:n puunhinnan kyttäämisellä ja vahtimisella.
Tehtaille pesiytynyt AY-liike romuttaa kilpailukyvyn, kun työntekijöiden ei ilmeisesti pitäisi tehdä töitä, etuisuuksia vain ja isolla palkalla lomailua. Irtisanomisia ei voi tehdä koska AY-liikkeen työehtosopimukset ja hesarissa otsikot jos työntekijä potkitaan ulos.
Ja kun metsäyhtiöt ovat markkinatalouden ehdoilla toimivia pörssiyhtiöitä, tehtävänä omistajilleen arvon luonti. Metsistä kun kulkisi puu tehtaille ilman myhistysten ja mtk:n politikointia. Metsänomistajat ja tehtaan työläiset ostaisivat osalla puunmyyntituloista/palkastaan metsäyhtiöiden osakkeita ja hyötyisivät oman metsän/työnsä tuotosta myös osakkeisiin sijoitusten kautta. Tasainen ja kasvava osinkovirta ylittää jo itsessään hitaan metsänkasvun tuottojen odottelun ja aikanaan myymällä osakkeita saa voittoa myös kurssinoususta.
Nyt lisähyötyä koitetaan saada taistelemalla paremmasta puunhinnasta ja paremmista työehdoista tehtailla. Musta pekka jää kaikkien käteen kun pörssiyhtiö viheltää pelin poikki ja lähtee muualle.
Puunkysyntä vähenee Pohjois-Suomessa. MetsäGroupin uudelle tehtaalle ohjautuu nyt puut
Entä jos sahan toimintaan tarvittavan määrä sahattavia tukkeja saadaan 40e harvennuksilta ja 50e päätehakkuilta? Metsänomistajien keskuudessa pienempi joukko ovat ne 80€:n tukinhinnan odottelijat. Niin pitkään kuin löytyy jostakin halpaa puuta, puunhinta ei nouse.
Lisäksi isoja hintoja maksetaan vain isoille leimikoille joihin korjuu onnistuu ilman räpöstelyä mihin vuoden aikaan vain. Tiet ja varastopaikat tulee olla kunnossa.
Sahojen kannalta ajateltuna, jos kerrankin markkina vetää ja saavat lopputuotteesta hyvän hinnan, miksi raaka-ainetta pitäisi ostaa kalliimmalla ja kusea kannattavuus siihen? Heikomman suhdanteen koittaessa ja lopputuotteen hinnan laskiessa kannattavuus menee, kun puuta ostetaan sahalle liian kalliilla. Ennemmin teollisuudella on tässä suhdanteessa paikka tehdä tulosta, kuin metsänomistajilla (raaka-aineen tuottajilla)
Kuitupuu tulee kalliiksi jos meinaat ostaa yhtiöiltä tai yrittäjiltä. Sinun pitäisi maksaa enemmän, kuin mitä saavat sen kuitupuupinon kuljettamisesta sellutehtaalle. Lisäksi ALV tulee päälle, mikä vie järkevyyden ostaa kuitupuuta omaan polttopuukäyttöön. Ollaankin kyselijöille vastattu, että 50€/motti plus alv, eli n. 60€ motti maksaa, niin tuodaan haluttuun paikkaan rekkakuormallinen kuitupuuta.
”Tarkoitin sitoutumisella sitä, että puun ostaja tarjoaa kokonaispaketin sopimusasiakkailleen sisältäen puukaupan ja metsänhoitopalvelut. Tämä on helppo ja vaivaton ratkaisu aloittelevalle metsänomistajalle. Metsänhoito on osaavissa käsissä ja hoituu asiallisesti.
Olisi alalle eduksi jos puukaupan lisäksi myös metsänhoitotöiden kilpailuttaminen tehtäisiin yksinkertaiseksi, vaikka sitten siellä metsaan.fi:ssä. Näin varmaan jo onkin ja toimii niille jotka sitä käyttävät.
Mitä tulee kilpailuttamiseen, se kannattaa varmasti aina vähänkään isomman kaupan kyseessä ollen tehdä – siis sekä puukaupassa että metsänhoitotöiden kaupassa. Aivan varmaa lopputulosta puiden parhaasta ostajasta en kuvittele osaavani päätellä ilman mhy:n apua, mikäli tarjoukset ovat lähellä toisiaan. Hakkuun asiallisen toimittamisen sen sijaan ehkä osaisin itsekin valvoa jos asuisin riittävän lähellä.”
Miten on metsäalan etu lähteä hintoja polkemaan?
Itse yrittäjänä en lähde lainkaan kilpailutuksiin. Ei tule kuin paha mieli kaikille. Kenen etu on polkea hinnat alas? Harvoin myhistysten kilpailutuksissa on huomioitu referenssit, osaaminen, maine, työn laatu, luotettavuus ja varmuuus. Ja pisteytetty vaikkapa hinnalle 25% kilpailutuksen osuudesta. Ettei halvinta tekijää aina valita.
Huutokauppakeisaria lainaten, parhaalta se tuntuu kun maksaa kunnolla!
Näin se tuntuu myös yrittäjästä parhaalta, kun pystyy käyttämään aikaa ja panostamaan laatuun, sekä palvemaan metsäomistajaa. Metsänomistajat eivät monesti ajattele, että vaikkapa puunkorjuuseen tai metsähoitotyöhön liittyen menee aikaa sopimuksen ja asioiden puimiseen. Jos kilpailutuksella lyödään 200€/ha taimikonhoidolle, niin ei siinä sitten voi enää minuuttiakaan kuunnella metsänomistajan toiveita, miten työt tulisi tehdä. Tai puolin ja toisin aikaa vievää soittelua työhön liittyen, tee sieltä mutta ei sieltä, tuotko kuorman polttopuuta, onko katkottu oikein jne.
Metsätyöt eivät ole rinnastettavissa johonkin sähkölaskun tai puhelinliittymän kilpailuttamiseen, joissa on kyseessä sellainen aineeton asia, että on aivan sama keneltä sähkö/liittymät tulee kunhan on halvinta.
Tuo MHY maailma on niin jälkeenjäänyttä ja itse ne myhistykset tienaavat ”kilpailuttamisella”, sekä lietsomalla vastakkainasettelua ja eripuraa metsäalalle, että metsäyhtiöt lähtökohtaisesti haluavat kusettaa metsänomistajia, joten niitä tulee valvoa.
Lämpölaitos tarvitsee tietyn määrän tavaraa vuodessa ja se pitää saada tietyllä hinnalla sinne.
Metsänomistajien palstoilta kun lähdetään etsimään puuta, niin resursseja menee ensin kontaktointiin. Pitää soitella ja laitella kirjeitä, että olisiko puukaupan aika. Sitten maastokäyntejä ja neuvottelua tuntitolkulla, niin jo kaupantekoon per kauppa menee työresursseja, eli rahaa. Sitten metsäomistajat ei välttämättä myy, koska juuri tänä vuonna eivät halua, tai hinta ei miellytä. Puunoston tarve ja metsänomistajien myyntihalukkuus ei kohtaa.
Saattaapi olla helpompaa, vaivattomampaa ja jopa halvempaa tuoda ulkomailta. Laivalla saa valtavan erän kerralla, logistisesti tehokasta ja varmaa.
Ei ne sahalaitokset, sellutehtaat ja lämpölaitokset toimi siten, että katsotaan paljonko puuta saadaan ostettua, paljonko osto-organisaatio on saanut tehtaan kentälle puuta ja sen mukaan pyöritetään.
Vuonna -92 moni sanoi, ettei talous enää koskaan nouse lamaa edeltävälle tasolle.
Puunhinta se taisi jäädä sinne lamaa 92 lamaa edeltäville tasoille.
Pitäisi vielä selventää tai ketjun aloittaja ei ole vielä ymmärtänyt mitä hakee?
Haluaako edullisen metsätien vai hyvän metsätien? Kuten autokaupoillakin, jos haluaa halpaa ja hyvää, niin pitää kaksi autoa ostaa.
Kevytrakenteisen metsätien saa edullisesti, se näyttää hyvältä muutaman vuoden. Nopeasti Suomen sää ja metsätien liikenne pistää tien huonoksi. Jo yhden syksyn hirvenmehtuut voi pilata tien. Näitä saa toki puomittaa, koska ei ole valtion tukirahoilla tehty.
Murskeesta säästämällä saa tehtyä edullisemman. Kemera-hankkeena jos tiekunta hakee halvinta tekijää, niin kilpailutuksissa tiehankkeen voittaja tinkii juuri murskeesta. Eihän sitä nyt omasta katteesta tingitä. Laitetaan mursketta vain ihan vähän, juuri sen verran alarajalle, että Kemera-ehdot täyttyvät. Normaalisti murskeesta ei tingitä, vaan laitetaan kunnolla.
Metsähallitus näkyy tekevän pohjoisessa omille teilleen siten, että laittavat helvetinmoisen määrän mursketta, niin tie kestää 40-vuotta. Maksaa kertalaakista enemmän, mutta ei tarvitse parsia ja tiet saa olla.
Kemera-tukeen tiealue tulee olla 14m. Jos tieoikeus on kapeampi, ei Kemera-ehdot hyväksy. Tulee työlästä lisäselvittelyä, kun uutta tieoikeutta ja tietoimistusta pitää hakea. Ihan tyypillinen väännön aihe, että joku osakas pelkää liian leveää tietä.
Kemera-hankkeet ovat hyviä, vaikkakin tuskastuttavan tarkkoja ja byrokraattisia. Mutta Kemera-hankkeella saa viranomaisvalvonnan, jämptisti kaikki kuntoon ja tulevaisuudessa turvan, jos tarvitsee kättä pidempää riitatilanteissa, niin Kemera-hankkeena tehdyn tien osalta ei jää aukkoja.
Sopimustiet osakkeiden kesken ovat sellaisia, etten itse lähtisi
Olin tässä näkemässä tilannetta, kun hakkuu tehtiin sertifioimattomalle tilalle, ei kuulunut PEFC:iin, FSC:hen eikä mihinkään. Hakkuun jälkeen pinoissa oli FSC-merkityt pinolaput. Kyseltiin puunostajalta hintalisää, että eikö se ole euro motti? Ja miten se puu muuttuu sertifioiduksi tienvarressa?
Kyseinen saha saa tavaraansa paremmin markkinoille ja ehkä parempaan hintaan. Joten he merkitsevät kaikki puunsa FSC-puuksi.
Tässä metsänomistaja ei saanut penniäkään lisää tuosta veivauksesta.