Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Eiköhän lähitulevaisuudessa aleta siirtymään laatuhinnoitteluun. 18+cm ja 20+cm tukeille nykyinen tukin hinta,
Tukeille 15+cm noin 10€ pienempi hinta kuin järeälle tukille.
Nyt on jo painetta muutokseen, ei sahureille ole järkevää sahailla 15 latvalpm tukkeja.
Lisäksi aina ihmettelen jos sahat valittavat raaka-aineen kustannuksista. Mikseivät kokeile muutamaa euroa pienemmällä hinnalla ostaa tukit sahoille? Tuo toisi katetta toimintaan, kun vuoden ostomäärästä tulisi muutama euro per motti lisää katetta.
Kyllä se kauppa käy alemmillakin hinnoilla, ostomiehen taidot kunnossa, niin markkinoilta saa kyllä puuta.
Metsänomistajat ei aina ymmärrä, että puunkorjuu maksaa. Se on kallista kun puolen miljoonan koneet viedään metsään.
Tehdashinnasta kun ottaa korjuukustannukset ja kuljetuskustannukset pois, sekä puunkorjuu/osto-organisaation katteen, niin järkevä hintataso kuitupuulle on ensiharvennukselle 5-10€, harvennukselle 10-15€ ja päätehakkuulle 15-20€. Nuo hintojen ylälaidat vaativat hyvärunkoisen metsän, jossa korjuu on edullista.
MTK ajaa metsänomistajan etua ja nillittää metsänomistajan puunhinnasta. Mutta kuka ajaa korjuupuolen etua? Isompi siivu pitäisi saada sinne päin puunhinnasta.
Hyväksi havaittu temppu saada kertymää jo aiemmin harvennetuilta kuvioilta: Tehdään uudet ajourat vastakarvaan vanhoihin ajouriin nähden. Tällä keinolla saa harvennettua jo harvasta metsästä motteja.
Tuossa ylempänä pihkatappi ja Puuki kertovat samaa, mitä jees-h-valta ei tuntunut tajuavan.
Keskihinnalla puuta ostavalle firmalle metsänomistajat ovat tasa-arvoisessa asemassa, kaikki saa hintatilaston mukaisen saman hinnan puulle. Mutta metsänomistajille tämä tasa-arvo ei toteudu, teknisesti huonon leimikon omistaja palkitaan samalla puunhinnalla kuin namuleimikon omistaja.
Mutta hyvän leimikon omistajien ei olekaan mikään pakko myydä tuollaiselle keskihintakartellille.
Ihan ajatuksena: Miksi metsänomistaja jolla on riukumetsä, pitäisi palkita 40 litran koivujen ensiharvennuksesta samalla puunhinnalla, kuin metsänomistaja, joka on ajoissa hoitanut metsän ja ensiharvennuksella rungon koko on keskimäärin 80-100 litraa.
Riukupuustoisiin nuoriin metsiin ei kannata odottaa saavansa pystykauppoja, kun ei kukaan ilkiä tarjota kahden euron hintaa kuitupuulle. Korjuupalvelulla toteutuvan korjuukustannuksen mukaan voi kunnostaa sellaisia ryteikköjä.
Mutta se on metsänomistajien niin vaikea ymmärtää, se sama 15e kuitupuulle vaaditaan kaikkiin riukumetsiinkin.
Metsien kasvu ei ole suoraan verrannollinen hiilensidontaan.
Tämä on on huvittava ja loppuun kulutettu fraasi: että vanhan metsän joutaa hakata pois, kun se ei kasva kuin 2m3 vuodessa ja uudistettu metsä kasvaa 4m3 vuodessa. Metsät kasvaa enemmän kuin niitä hakataan jne.
Taimikko kasvaa toki hurjasti prosenttien ja lukujen valossa, mutta ei sido hiiltä vasta kuin varttuneen metsän iässä. Ja silloin taas hakataan uudestaan. Metsät ei pääse missään vaiheessa sitomaan hiiltä, kun koko ajan on koneet metsässä ja myllerrys päällä.
Lisäksi mikä hiilijalanjälki on metsäteollisuudella kun uusiutumattomia polttoaineita savuttavat autot ja metsäkoneet liikuttaa 80miljoonaa mottia puuta vuodessa?
Nythän puunhinta on palautunut normaalille tasolle. Tuossa aiemmin oli kestämätön kupla hinnoissa, näkee puunhinnan kehityskäyrästä. Metsänomistajat kun vain ymmärtäisivät, että ei nyt puunhinnat ole huonoja ja puunkysyntä huonoa, tilanne on hyvä nyt.
Epäilen miten puu riittäisi Paltamon tehtaalle. Ja se yksi uusi sellutehdas nippanappa mahtuu Suomeen. Vaikutukset alkaisi olla hurjat, metsien kierto nopeutuisi ja luonnon kannalta ikäviä asioita alkaisi tapahtua.
Kannattaisin pohjoisemmassa panostusta teiden kunnostukseen ja myös Kainuun junaradan kuntoon laittaminen. Se olisi satojen miljoonien investointi, mutta hyvien junayhteyksien saaminen nykyisille tehtaille parantaisi tilannetta kannolla ja tehtaalla. Kainuu ei tarvitse omaa sellutehdasta, vaan tieverkon kuntoon, junarata ja terminaalit, niin puu lähtee valumaan kohti länttä ja etelää tehtaille.
mm Kainuusta ja Savosta päin yhteys Pietarsaareen on jo paranneltu.
Tällaisia investointeja lisää, ei tarvita sellutehdasta.
Jos samalle Kuopion paikalle olisi tehdasta ollut laittamassa pystyyn joku suurista metsäyhtiöistä, olisi se voinut mennä läpi ja olisin itsekin kannattanut.
Nyt tämä Finnpulp oli Talvivaaran kaltainen viritelmä. Olisi tullut paljon itkua ja sotkua. Esim näiden kolmen suuren luottaisi hoitavan kaiken, jos jotakin tapahtuisi.
Meillä on jo kolme kotimaista mutta kansainvälistä metsäjättiä. Kuitupuu ei tarvitse lisää kilpailua täällä. Sen sijaan sahainvestoinnit olisi tervetulleita. Erityisesti pikkutukeille ja parruille kun olisi menekkiä. Eli alle 15cm läpimitat. Nyt pohjoisessa isoilta alueilta menevät kuiduksi.
Uudehko metsänomistaja:
Mitä tarkoitat puolueellisuudella?
Miksi vielä nykyään metsäalalla on voimissaan käsitys, että toimitaan poteroissa kylmän sodan hengessä ja pitäsi valita jokin puoli? Vasen, oikea? Ylä- vai alapuoli, oikea vai väärä puoli? Viherpiipertäjien puoli, kepulaisten puoli, sellukartellin puoli, kaikki niin pelottavia!
MHY tekee liiketoimintaa ja on voittoa tavoitteleva, siinä missä muutkin. Kun maksat, saat mitä haluat. Talkoilla ilmaiseksi et välttämättä saa mitä haluat.
Ja rahaa vastaan saat haluamasi muualtakin, kuin MHY:stä. Kaupallinen yrittäjä todellakin tekee rahaa vastaan juuri mitä toivot.
Minä voin rahaa vastaan vaikkapa nuolla sinun puusi, ihan kummalta puolelta haluat.
Palveluammatissa tehdään rahaa vastaan ihan mitä vain. Suomen laki asettaa ainoat rajat. Mutta ”puolueettomalla” MHY:llä on vieläpä rajoitteena jokin yhdistyslaki ja laki metsänhoitoyhdistyksestä!
Kerroit kuitenkin selväsanaisesti mitä haluat. Omistat metsää, haluat perustellut esitykset toimenpiteisiin eri vaihtoehtoineen ja tekijän niille. Rahaa vastaan saat tämän monestakin paikasta.
Saat sinun haluamasi vastaukset ja juuri sinun edun mukaiset toimenpiteet, kun maksat siitä palvelusta.