Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
Tällaisia uutisointeja kun lukevat metsätöistä tietämättömät kaupunkilaiset tai aatteelleen pönkitystä hakevat viheraatteelliset, niin sanoma uppoaa kuin kuuma veitsi voihin.
(Itse määrittelen itseni vihreäksi ja luonnonsuojelijaksi, mutta minun aatteeni luonnonsuojelusta on erilainen kuin ”vihreillä”. Mielenkiintoinen havainto miten eri tavoin voi käsittää luonnon puolesta ajattelun.)
Hevosmetsuri aiheeseen:
-Vanhoina aikoina metsätyöt hevosen kanssa tehtiin talvella, loka-maaliskuun välisenä aikana. Absurdia siis nähdä kesäaikaan puunkorjuussa tämä tilanne.
-Hakeeko tällä metsäkoneita vastustavat aatteellen pönkitystä, jotta korjuuvauriot olisi vähäisemmät ja talvileimikon voisi hakata kesällä hevosen avulla?
-Talvikorjuukelpoisuus on talvikorjuukelpoinen myös hevosella. Minun hienojakoiseen lehtomaiseen kuusikkoon ei hevoset tule kesällä. Talvella sitten on täysin sama onko siellä hevonen vai Ponsse. Puunajosta väärällä paikalla väärään aikaan ne vauriot tulee.
-Rämeen jossa on mäntyä, voisi minun puolesta mennä hevosen kanssa savotoimaan. Männyt kestää korjuuvaurioita puunajosta. Rämeelle jos onnistuu mennä hevosen kanssa ja sitä ei lueta eläinrääkkäykseksi.
-”Valttina on siisti työnjälki” Metsurin vai hevosen ansiosta? Jos joku vetää yhtäläisyysmerkit siistiin työnjälkeen ja hevoseen, vaadin perusteluita. Jos hakkuu tehdään talvella, niin onko väliä ajaako puuta hevonen vai metsätraktori? Metsätraktori ajaa puut vain nopeammin tienvarteen.
-Olisi ollut kirsikkana artikkelille, jos olisi vielä mainittu että, metsänomistajat odottaisi samaa puunhintaa hevosella ajetulle leimikolle. 15€ kuidusta pitää saada…..
Jo on metsoja paljon, kun taimikot tuhoavat kuin Egyptin heinäsirkkaparvet konsanaan! Taivas mustanaan metsoja pitäisi olla siellä.
Eiköhän tässä ole muut otukset asialla kuin metso.
Täysin metsänomistajan oma syy. Ahneena on valinnut toimijan joka tarjonnut korkeimman yksikköhinnan. Ehkäpä joku toinen olisi pienemmällä yksikköhinnalla katkonut paremmin, puukaupan tilipussi olisi ollut samaa tasoa tai parempi, lisäksi korjuujälki olisi voinut olla toisella toimijalla parempi.
Kilpailutuksessa monesti mitataan vain kuka maksaa korkeimman yksikköhinnan ja valitaan se. Mutta mikä mittari on kilpailutuksessa korjuun laadulle? Kun maksetaan isosti, pitää tinkiä suunnittelun ja korjuun laadusta.
Puunoston näkökulmasta muutaman hehtaarin harvennukset ongelmallisia, sama työmäärä menee niiden veivailuun kuin ison leimikon. Alle 250m3 leimikot, niin ei noihin ostajien kannata lähteä ellei saa kunnon katteella hommaa. Lisäksi jos metsänomistaja alkaa sanella ehtojaan ja jos valittaa puun hinnasta, niin kyllä noista kieltäydytään. Ei puunostajatkaan hauku metsänomistajan metsiä huonoksi. Se puunhinta on myös työn hinta, metsänomistaja saisi olla kiitollinen että vielä on kysyntää puulle, se ei ole itsestäänselvyys.
Lisäksi jos joku metsästää itse kuviteltujaan hintahuippuja ja siirtää hakkuunsa jonnekin tulevaisuuteen, se kyllä muistetaan ja ne metsänomistajat ovat boikotissa puunostajilla. Ei sitä tinkaajien kanssa kannata vetkuilla, tulee vain rupia persiiseen jos heihin käyttää aikaa. Hyvä tai huono puunhinta on metsänomistajan omassa päässään muodostama käsitys. Eli mikä on määritelmä hyvälle ja huonolle.
Pienet leimikot, ne toki mielellään tehdään ja palvelu järjestetään, jos yhteisymmärrys löytyy. Mutta metsänomistajan tulisi ymmärtää jos asettaa vaatimuksia, niin missä hän itse tulisi vastaan.
Eiköhän lähitulevaisuudessa aleta siirtymään laatuhinnoitteluun. 18+cm ja 20+cm tukeille nykyinen tukin hinta,
Tukeille 15+cm noin 10€ pienempi hinta kuin järeälle tukille.
Nyt on jo painetta muutokseen, ei sahureille ole järkevää sahailla 15 latvalpm tukkeja.
Lisäksi aina ihmettelen jos sahat valittavat raaka-aineen kustannuksista. Mikseivät kokeile muutamaa euroa pienemmällä hinnalla ostaa tukit sahoille? Tuo toisi katetta toimintaan, kun vuoden ostomäärästä tulisi muutama euro per motti lisää katetta.
Kyllä se kauppa käy alemmillakin hinnoilla, ostomiehen taidot kunnossa, niin markkinoilta saa kyllä puuta.
Metsänomistajat ei aina ymmärrä, että puunkorjuu maksaa. Se on kallista kun puolen miljoonan koneet viedään metsään.
Tehdashinnasta kun ottaa korjuukustannukset ja kuljetuskustannukset pois, sekä puunkorjuu/osto-organisaation katteen, niin järkevä hintataso kuitupuulle on ensiharvennukselle 5-10€, harvennukselle 10-15€ ja päätehakkuulle 15-20€. Nuo hintojen ylälaidat vaativat hyvärunkoisen metsän, jossa korjuu on edullista.
MTK ajaa metsänomistajan etua ja nillittää metsänomistajan puunhinnasta. Mutta kuka ajaa korjuupuolen etua? Isompi siivu pitäisi saada sinne päin puunhinnasta.
Hyväksi havaittu temppu saada kertymää jo aiemmin harvennetuilta kuvioilta: Tehdään uudet ajourat vastakarvaan vanhoihin ajouriin nähden. Tällä keinolla saa harvennettua jo harvasta metsästä motteja.
Tuossa ylempänä pihkatappi ja Puuki kertovat samaa, mitä jees-h-valta ei tuntunut tajuavan.
Keskihinnalla puuta ostavalle firmalle metsänomistajat ovat tasa-arvoisessa asemassa, kaikki saa hintatilaston mukaisen saman hinnan puulle. Mutta metsänomistajille tämä tasa-arvo ei toteudu, teknisesti huonon leimikon omistaja palkitaan samalla puunhinnalla kuin namuleimikon omistaja.
Mutta hyvän leimikon omistajien ei olekaan mikään pakko myydä tuollaiselle keskihintakartellille.
Ihan ajatuksena: Miksi metsänomistaja jolla on riukumetsä, pitäisi palkita 40 litran koivujen ensiharvennuksesta samalla puunhinnalla, kuin metsänomistaja, joka on ajoissa hoitanut metsän ja ensiharvennuksella rungon koko on keskimäärin 80-100 litraa.
Riukupuustoisiin nuoriin metsiin ei kannata odottaa saavansa pystykauppoja, kun ei kukaan ilkiä tarjota kahden euron hintaa kuitupuulle. Korjuupalvelulla toteutuvan korjuukustannuksen mukaan voi kunnostaa sellaisia ryteikköjä.
Mutta se on metsänomistajien niin vaikea ymmärtää, se sama 15e kuitupuulle vaaditaan kaikkiin riukumetsiinkin.
Metsien kasvu ei ole suoraan verrannollinen hiilensidontaan.
Tämä on on huvittava ja loppuun kulutettu fraasi: että vanhan metsän joutaa hakata pois, kun se ei kasva kuin 2m3 vuodessa ja uudistettu metsä kasvaa 4m3 vuodessa. Metsät kasvaa enemmän kuin niitä hakataan jne.
Taimikko kasvaa toki hurjasti prosenttien ja lukujen valossa, mutta ei sido hiiltä vasta kuin varttuneen metsän iässä. Ja silloin taas hakataan uudestaan. Metsät ei pääse missään vaiheessa sitomaan hiiltä, kun koko ajan on koneet metsässä ja myllerrys päällä.
Lisäksi mikä hiilijalanjälki on metsäteollisuudella kun uusiutumattomia polttoaineita savuttavat autot ja metsäkoneet liikuttaa 80miljoonaa mottia puuta vuodessa?