Käyttäjän husse kirjoittamat vastaukset
-
”Hyvät Meidän Metsämme tapahtumaan osallistujat,
Metsä on elämän lähde ja kehto. Vuosisatojen kokemus on opettanut meille täällä, että ihmisen suhde metsään ei ole markkinasuhde eikä ensi sijassa hyötysuhde. Ihmisen suhde metsään on syvä riippuvuusssuhde. Meidän metsämme on meidän toivomme. Vuosi vuodelta, ilmastoraportti ilmastoraportilta on käynyt selvemmäksi, että metsät ja niiden hengitys ovat koko maailman elämän ehto. Siksi metsää on nyt entistä määrätietoisemmin puolustettava ahneutta ja lyhytnäköistä talousajattelua vastaan. Metsän edessä on oltava nöyrä, ihmisten edessä metsän elämää puolustettaessa luja. Meidän Metsämme -tapahtumalle ja teille osallistujille toivon sellaista viisautta, sellaista rohkeutta ja sellaista siunausta, jota tarvitsette.”
Kari Mäkinen
arkkipiispa emeritusKuusamossa oltiin nöyriä ja nöyrät 170 hehtaaria aukkoa kirkon tilille.
Katsokaapa muutteeksi kansalaisen karttapaikasta ilmakuvaa Kuusamosta, löytyy hakusanalla Ranssula. Siinä on tehty Isoniemi nimiseen paikkaan avohakkuu, ei olekaan mikään pienialainen hakkuu tuo. https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/
Kuusamon seurakunnan metsätila. Yhtenäinen 100ha aukko, lisäksi noin 70 ha muita aukkoja.
Tyypillinen metsätilan kehitysluokkajakauma Pohjois-Suomessa, eli 90% aukkoa ja taimikoita, 10% kitumaita minne ei muutenkaan mentäisi hakkaamaan.
Mistä ne hallituksen kaavailemat lisähakkuut otetaan, kun ei ole enää hakattavaa nykymäärilläkään?
Sittenhän tuossa työntekijän maksuosuudessa onkin nostovaraa ja paljon, jos noin pyörittelet luvut! Ja verovähennykset lämmittää vielä mieltä.
Hyvä on kyseenalaistaa, ovatko eläkeläiset näitä ”kaikkein heikoimmassa asemassa olevia.” Täälläkin keskustelupalstalla on oikein virkeää väkeä.
Eläkeläisiltä voisikin leikata lisää ja se olisi perusteltuakin. Nykypäivän eläkeläiset ovat maksaneet eläkemaksuja vain 5%, kun nykyään palkansaajat maksaa 22,5%. Tämän hetken eläkeläiset saavat enemmän eläkettä kuin ovat maksaneet.
Eläkeläisiltä leikkaaminen nähdään vahvasti eettisenä ongelmana, eläkeläisiä mainostetaan vasemmiston puolelta ”kaikkein heikoimpina ja vähäosaisimpina”. Eihän sellaisia kohtaan voi tehdä ikäviä asioita.
Kuka alle 65-vuotias äänestäisi demareita, olisi omaan jalkaan ampumista äänestää demareita. Millä rahoitetaan eläkeläisille syydettävät lisärahat. Kuka nuori ostaa demareiden ajatuksen, että eläkkeiden korotukset ovat kasvuinvestointi.
Tolopainen: On siis todella edesvastuutonta leikata maahanmuuton kustannuksista, tai oikeastaan edes puhua niistä. Sen sijaan on hyvä leikata lapsilta ja vanhuksilta
Kulutamme Suomessa nyt jo 3,8 naapalloa, mitä tuo luku onkaan kun kasvatamme suomalaisten määrää ottamalla tänne kehitysmaalaisia, jotka lisääntyvät entisestään. Tänne tuodut nostavat hiilijalanjälkensä moninkertaisiksi, kun aloittavat elämään täällä korkean elintason ja maailman pahiten saastuttavimmassa Suomessa.
Tässä on ikiliikkujan ainekset. Kapitalistinen maailma tarvitsee jatkuvaa taloudenkasvua, väkiluvun kasvua ja halpatyövoimaa saadaan kolmannen maailman kehitysmaista. Sitten taas talous tarvitsee lisää kasvua, ettei rattaat pysähdy. Lisää väkeä löytyy sillä Afrikka ja Aasia on jo ylikansoitettu. Vihervasemmiston oppien mukaisesti olemme pitäneet hiilinielun näennäisesti pienenä, kun olemme lopettaneet metsien hakkuut ja maidon juonnin. Muutama ilmastomarssi väliin, ”vaadimme tekoja”. Ikiliikkuja pyörii, mutta tosin tämäkään ei ole ikililiikkuja, kun homma ajaa päin seinää jo nykyisten sukupolvien aikana.
Eero Paloheimo on saatu pidettyä poissa, ei oteta esiintymään mediaan, eikä pyydetä kommentteja. Juuri nyt kaiken järjen mukaan Eeron pitäisi olla asiantuntijana Ylellä, Hesarissa, MTV:llä, kun ilmastonmuutos ja hiilensidonta ovat ykkösaiheita tapetilla.
Kun professoritason tutkija sivuutetaan, jolla olisi kompetenssia ja pitkän linjan kokemus aiheeseen, tulee väkisin mieleen salaliittoteoriat median puolueellisuudesta.
Paloheimo ei ole mikään kylähullu hörhö näennäistutkija. Tai ehkäpä hän nykyilmapiirissä antaa vaikutelman kylähulluna ja hörhönä, mikä on surullista, jos se sivuuuttaa vakavasti otettavan asiantuntemuksen.
Odottaisin vaikkapa Metsälehdeltä artikkelia, joka käsittelee Suomen metsätaloutta globaalissa mittakaavassa, ilmastonmuutosta ja mitä voisimme ja pitäisi tehdä. Eero Paloheimolta aiheeseen lausunnot asiantuntijana.
Nyt jotkin Paloma Hannoset ja Emma Karit ovat ”asiantuntijoina” näkyvästi esillä liittyen näihin aiheisiin. Oikea mielipide pätevöittää asiantuntijaksi.
Puurakentaminen on nykyään liimapuusta rakentamista.
Siinä sitten haistellaan ja hengitellään liimaa, kun talon seinissä on puun seassa puolet liimaa.
Onko lannoituksessa ja tavoittelussa lyhentää kiertoaikoja skenaario riskien realisoitumiseen. Tukista maksetaan edelleen se 60€, mutta sen pitää olla laadukasta tukkia. Lannoitetut ja oksaiset tukkipuun mitoissa olevat menevät kuituna.
Sellukartellin propagandan nielleet kasvattelevat biotalouden rattaisiin motteja.
Siinä sitten metsänomistaja on monttu auki, kun puunostaja ilmoittaa mittaustodistuksen: Ei tullut tukkia tästä leimikosta. Mo panostanut lannoitukseen ja uskonut lannoitefirman mainospuheeseen: ”kasvata arvokasta tukkia kuidun sijaan”
Turvemaiden lannoitukseen panostuksessa näen selvän riskin. Lannoitus toki parantaa kasvua merkittävästi.
Mutta ei kukaan halua ostaa rämelaadun tukkia, lylyä ja janhukaista, siihen päälle lannoituksen aikaansaama höttö. Kuidun hinta pitäisi olla paljon nykyistä korkeampi, jotta kuidun kasvatus lannoittamalla kannattaa. Todennäköisemmin puunhinnat tulevat alaspäin, kuin nousevat. Ei ole metsäteollisuuden etu jos puunhinnat nousevat.
Suometsät ovat myös järjestään talvikohteita, mikä näkyy heikommassa puunhinnassa ja kysynnässä leimikoihin.
Itse olen ymmärtänyt, että tämä jatkuvan kasvatuksen uusi nouseminen on oire metsänhoidon kustannuksien noususta ja puunhinnan junnaamisesta paikallaan.
Oire myös lyhytnäköisyydestä, kun ei harjoiteta sukupolvien yli ulottuvaa metsätaloutta, missä lapset ja lapsenlapset saavat tukkisadon metsänkierrossa.
Jatkuvassa harsinnassa siis tavoitellaan itselleen lyhytnäköisesti tuottoa, jättäen tulevaisuuteen kehityskelvottomiksi luettavat metsät. Menetelmä on kannattava 0-30 vuoden lyhyellä aikajaksolla, perustuen uudistamis-ja metsänhoitokustannuksista luistamiseen, sekä saamalla jotakin rahaa harsimalla tukkipuustoa. Eli jatkuva kasvatus on kannattavaa, kun sen oikein tulkitsee.
Itse olen hyvin kriittinen ja arvostelen metsätaloudesta jotakin tietävänä suomalaista metsätaloutta. Olen tavallaan kriittinen hyviä toimintamalleja ja hyvää järjestelmää kohtaan. Että paremmasta parempaa…Olen iloinen, että metsätalous on ottanut luonnonhoidon parempaan hoitoon 2000-luvulla.
Tunnustan, että voi veljet, jos puoletkaan maapalloa toimisi kuten Suomessa tehdään…
Suomalaista ammattitaitoa kun veisi Venäjälle ja Kanadaan. Nuori ja voimissaan oleva sukupolvi herätys, olisi tuottoisaa bisnestä osaaville ja jaksaville maapallon pelastamisen varjolla, vanhat ei enää jaksa…