Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Liikuntalaki 5§:
Yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle:1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen;
2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta;sekä
3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja.
3§: Tässä laissa tarkoitetaan
1) liikunnalla kaikkea omatoimista ja järjestettyä liikunta- ja urheilutoimintaa paitsi huippu-urheilu
Noh noh – onnittelut kun heitetään hatusta trollilukuja. Urheiluampujia Suomessa on n. 34 000, aktiivisia reserviläisiä n. 50 000-150 000, aktiivisia metsästäjiä n. 186 000 ja aseenkantolupa on poliisin rekisterien mukaan n. 460 000 eli tuo ”lähemmäs 500 000”. Toki samoja ihmisiä reserviläisissä, metsästäjissä ja urheiluampujissa, mutta edelleen aseenkantolupa ja tarve harjoitella sen käyttöä on kaikilla aseenkantoluvan omaavilla (460 000) …tai sitten luvan voisi ottaa pois.
Jousiampujat päälle.
Ei puhuta mistään marginaaliharrastuksesta, vaikka se sellaiseksi halutaan. Kuitenkin laki kaikille harrastusmuodoille sama, eli kunnan pitäisi järjestää harrastuspaikat. Euromääräiset satsaukset ei kyllä ole suhteessa harrastajamääriin.
”Harmi myöskin, kun mäkihyppääjille ja laskettelijoille ei rakenneta omia hallejaan.” kyllä niitä rakennetaan, muttei Suomessa.
Nopeasti saatiin lähes asiallinen keskustelu nollattua järjettömällä ja eri mittasuhteen heitolla… onnittelut!
Ei kun Yle jakaa vinkkiä köyhille 😉 vielä ehtii jossain…
Liikuntapaikkainvestoinneissa on myös se mielenkiintoinen puoli, että ne rahat menee lähes kokonaan palloilijoille ja siis palloiluseurojen käyttöön eikä tasapuolisesti kaikkien kuntalaisten käyttöön. Eri lajit ovat hyvin eriarvoisessa asemassa. Palloiluhalliin ollaan valmiit laittamaan miljoonia rakentamiseen ja kymmeniä tuhansia ylläpitoon, kun esim. jousiampujille ja ilma-aseharrastajille ei millään löydy kohtuuhintaista parinsadan neliön tilaa, jonka harrastajat kalustaisivat itse.
Uutinenhan on vain jatkoa metsäfirmojen jääräpäiselle kuvitelmalle, että isot metsäkoneyritykset tuovat tehokkuutta. Mitkään tutkimukset eivät tätä ajatusta tue, vaan tutkimusten mukaan 1-2 ketjun yritykset, joissa isäntä osallistuu töihin, ovat kaikkein tehokkaita.
Työthän ei vähene, vaan kanavoituvat vain harvemman kukkaron kautta. Eli tekijöitä tarvitaan edelleen yhtä paljon, ellei työntekijän tuottavuus olennaisesti kasva. Tosin nyt tilapäisesti, myös työt näyttävän vähenevän kysynnän myötä.
…ja nyt Yle moralisoi BBC:n etiikkaa värittyneestä ja valikoivasta uutisoinnista…voisi tutkia peiliä toisten tekemisten sijaan…
AJ – hybridivaikuttamista sinun toimistasi tekee se, että toteuta tavoitteitasi myös käytännössä omissa metsissäsi ja mahdollisesti naapureita neuvomalla. Pelkkä kirjallinen/sanallinen vaikuttaminen ei ole hybridiä 😉
No se mikä tuossa vanhassa alunperin heinäkuussa julkaistussa jutussa on, on se että siinä tunnustetaan, että jo 90-luvulla on tapahtunut merkittävä käänne metsätalouden ympäristön huomioimisessa. Tämä usein unohdetaan.
Termeissä on syytä olla johdonmukainen ja noudattaa, laajasti ymmärrettyjä määritelmiä – jonkun mielestä ”puupellotkaan” eivät ole metsää.
Samoin Suomen pilkkominen Etelä- ja Pohjois-Suomeen suojelumääriä arvioitaessa ajaa vain niitä tarkoitusperiä, että pyritään osoittamaan, ettei ole suojeltu tarpeeksi. Enemmän pitäisi olla kiinnostunut suojelualueen jakautumisesta eri luontotyypeille (metsätyypit).
Kitumaa on suomalainen keksintö. Ei niitä muuallakaan lasketa ulos suojelualueesta. FAOn kansainvälinen määritelmä metsästä kattaa aivan hyvin kitumaat muttei joutomaita:
FAO:n mukaan metsä on:
- Vähintään 0,5 hehtaarin kokoinen alue
- Puiden korkeus aikuisena vähintään 5 metriä
- Latvuspeittävyys (tai potentiaali) vähintään 10 %
- Ei pääasiallisesti maatalous- tai kaupunkikäytössä
Tätä käytetään kansainvälisessä tilastoinnissa.
”Teknologiajätti Microsoftin toimitusjohtaja Satya Nadella myöntää, ettei yrityksellä riitä sähkö kaikkien sen käyttämien tekoälysirujen virrantarpeisiin.” Olenkin suhtautunut epäilevästi tähän sähkötalouden kantokykyyn, jos kaikki ”päästötön” sähköistys toteutetaan, mitä massahysteria ajaa.