Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Vieläpä niin, että jos kauppareissun jälkeen päälle saa mukavat ja sopivat kalsarit, sukat, saappaat, housut, takin… kannattaa saman tien mennä kauppaan ja ostaa parit varastoon. Usein käy, että hyvän hajotessa malli on vaihtunut tai hävinnyt kokonaan ja alkaa uuden metsästys. Erityisesti työsukat on yksi murheenkryyni toisinaan – sukat, jotka pysyy kohdillaan koko päivän, vaikka vähän esim. kostuvatkin.
scientologi taitaa olla enempi hankkinut pätevyytensä kateustieteissä kommentin perusteella. Vieläkö johonkin uppoaa alennusmarkkinointi – oikeaa hintaa ei katsotakaan, kunhan alennusprosentit on korkeat…
Mutta mihin perustuu avainväite, että metsävähennys lisää hakkuita?
Tarkoituksella ja tietoisesti luodaan metsänomistajasta kuva riistäjänä, joka ei välitä luontoarvoista. Taitaa todellisuudessa harva rahastaa saman tien koko metsävähennyksen. En tiedä. Onkohan tästä tutkimuksia, kuinka kauan metsävähennyksen käytössä loppuun keskimäärin menee? Itsellä ainakin hakkuut tulevat ajallaan ja sitten metsävähennykset käytetään sitä myöten, eli ei lisää hakkuita.
Anteeksi, mutta nyt lyö vähän tyhjää…Täällä todistellaan, että hirvet syövät vain hoitamattomia taimikoita?? Mitä te sitten esimerkilliset taimikonhoitajat niistä hirvistä kohkaatte?
Eikö voisi tehdä kuten työttömyyskorvauksissa – on ehdottoman kiellettyä tehdä mitään. Pienikin askare metsässä (kävyn potkaisu toiseen paikkaan) katkaisisi heti tuet.
Näissä uusissa ”tukimuodoissa” on samaa kaikua kuin aikanaan Kyllösen autoilun verotuksessa GPS:n perusteella – eli aivan turhaa byrokratiaa, kun tahtoo tuo kuljettu matka ja polttoaineen kulutus olla kytköksissä toisiinsa, ja polttoaineen verotuksessa on jo toimiva järjestelmä ilman byrokratiaa. Onneksi sekin kaatui – kuten toivottavasti nämäkin.
Jos tuen tarkoitus ei olekaan enää korvata tekijälleen ylisukupolvista kustannusta, joka hyödyttää yhteiskuntaa laajalti, vaan maksaa jostain suoritteesta (luonnon monimuotoisuuden lisääminen/varmistaminen), on tähän varmasti helpompiakin keinoja. Esimerkiksi maksetaan suoraan metsävaratiedon perusteella palkkioita keskimääräisen puuston tilavuuden, iän ja puulajijakauman perusteella. Tämä tosin aiheuttaa haasteita metsävaratiedon keruulle, kun nykyinen menetelmä ei luotettavasti kerro puulajijakaumaa, kun pääpuulajikin voi kuviolla olla väärin. Jos metsävaratiedon tarkkuutta saataisiin tämän myötä paremmaksi olisi sillä muutakin hyötyä kuin vain tuen maksu.
Näyttää olevan ympärillä enemmänkin metsäpalstoja, joille ei vie tietä. Jos aikaa, niin selvittelisin naapurit ja kyselisin, miten pääsevät palstoilleen, eli onko ongelmia. Mahdollisuus yhteiseen tiehankkeeseen.
Muutoin Mehtäukon kanssa samaa mieltä – tekijälle kiinnostava kohde. Taitavalla hoidolla mahdollisuus saada hyvät kasvatuskelpoiset metsät.
Kun katselee näitä Etelä-Suomen kuusikoita tai kuusivaltaisia metsiä, tulee elävästi mieleen 1980-luvun paniikki metsäkuolemista. Terveemmistä metsistä lietsottiin kauhua massiivisista metsätuhoista ja miten metsä kuolevat pystyyn. Alettiin tutkimaan ja mittaamaan ”harsuuntumista” ja kuolleiden puiden määrää. Nyt ei tunnu kiinnostavan metsien hyvinvointi. Ollaan huolissaan ötököistä ja käävistä, joilla menee kohta tosi hyvin tätä menoa. Sekin ilo niillä loppuu pian, kun ei enää nouse uutta lahoavaa puuta. Kyllä hyvinvoiva metsä on metsäluonnon monimuotoisuuden perusta pitkällä tähtäimellä. Jos muuta väittä, voi käydä katsomassa vaikka Kuolan puuttomia alueita, joissa ennen oli metsä tai noita keskisen Euroopan metsätuhoalueita.
Ei liittynyt Taivalkosken tapaus kalariitoihin vaan puukauppoihin Mediatiedot: Taivalkosken ampumisen motiivi liittynee puukauppoihin – MT Metsä – Maaseudun Tulevaisuus
Onneksi täällä väki riitelee etänä, niin voi ammuskella vain ikkunasta ilmaan.
Jos haluaa sopuisaan kokoukseen, niin mhy valtuustot ovat oiva paikka. Siellä saa rauhassa hörppiä kahvia, kunhan varoo ettei nyökytellessä vahingossa lyö hampaitaan tassin reunaan…