Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Jännä juttu, että joskus 1000 vuotta sitten oli ok, kun pääasiassa Englanti, Espanja ja Portugali kävi maailmalla alistamassa muista alueita alusmaikseen. Miksei se voisi nyt tapahtua USAn, Kiinan, Venäjä ja Intian toimesta? En minä nyt ihan ymmärtänyt AJ:n ajatusta, että Kiinan ottaessa haltuunsa Taiwanin asiat menisi jotenkin hullummin kuin ne nyt on. Ei kyllä heilauta maailmanjärjestystä mitenkään Trumpin havitellessa Grönlantia ja Venäjän havitellessa Ukrainaa ja Israelin havitellessa koko Välimeren pohjukkaa.
Aikanaan tein itse paikkatieto-ohjelmalla oman metsäsuunnitelman, kun kuviointi metsäkeskuksen suunnitelmassa oli niin suurpiirteistä. Ei sitä kuitenkaan oikein jaksa pitää ajantasalla, kun tarvittavat tiedot on päässä. Nyt metsäkeskuksen kuviointikin on riittävän tarkkaa. Metsään.fi on riittävä ja hyvä, koska sen avulla on helppo asioida metsäkeskuksen kanssa. Leimikon suunnittelua varten maastosta kertymätiedot mitattuna. Jos näyttää, ettei sitten olekaan hakkuutarvetta, niin kyllä siinä muodostuu käsitys, milloin kannattaa seuraavan kerran yrittää.
Aika monen asian summa. Aina pentuna tuli puuhattua metsissä kaikkea ja luonto kiinnosti. Kaikkea mitä luonnosta löytyi innolla tutkittiin järvestä ja metsistä. Enoilla oli maatila ja toinen oli innokas metsänhoitomies. Muistona toisen enon joskus 60-70 luvulla yhdistyksen metsätaitokisoista palkinnoksi saama alpakkainen ruokalusikka, joka vahvana on lähes päivittäisessä käytössä. Lukiossa sitten tutkittiin palkkataulukoita ja todettiin, että metsänhoitajat on palkkakärjessä, niin ei kun sinne. Tosin ei huomattu, että keskipalkka oli kova kun liikepankkien johtajina ja metsäpäälliköinä oli metsänhoitajia, joiden tulot oli selvästi yli keskimäärän.
Sellaisia pystyynkuolevia yli-ikäsiä kuusikoita tai kuusi-koivurääseikköjä näkyy paljon. On toki hienoja mäntymetsiä pohjoisosissa salpausselän alueella. On niin pieninä sirpaleina Helsingistä pohjoiseen 3-tien ja 4-tien välissä, että ilmeisesti pienet metsälämpäreet eivät kiinnosta omistajiaan, niin saavat kuolla pystyyn. Molemmin puolin sitten suojelualueet (Nuuksio ja Sipoonkorpi). Luonnon monimuotoisuus kiittää.
Niin ohjeet varmaan selkeytyvät, kun tulee verottajan ohjeet tätä vuotta varten. Uusi 75% mukainen laskelma uusilla prosenteilla tehdään vasta vuoden päästä metsäveroilmoitukseen eli tämän vuoden hakkuutuloihin ei voi vielä käyttää tuota uutta 15%:a. Jos 60% vähennykset käytetty, tämän vuoden veroilmoitukseen ei tehdä mitään merkintöjä asiasta.
Samanlaisuus ja koulutettu. Onkin mielenkiintoista, että samanlainen koulutus luo ammattikuntaan yhtenäiskulttuuria – jo koulutukseen hakeutuessaan sinne hakeutua tietyn tyyppiset; sitten koulutus vahvistaa tätä maailmankuvaa. Siksi onkin hienoa, että Suomessa on monella tasolla myös metsäalan koulutusta ja Helsingin rinnalle tuli Joensuun korkeakoulun ja myöhemmin yliopiston opetus (nyk. Itä-Suomen yliopisto). Aika lailla uudenlaisen kierteen metsätiede sai, kun nuoret innostunee professorit (Kilkki, Pelkonen, Kellomäki) saivat aloittaa uudenlaista tieteentekoa ja koulutusta irti vanhoista perinteistä. Monimuotoisuus kaikilla saroilla on rikkaus – ei vain luonnossa.
Tuo on samanlainen knoppi kuin KRPn rikoslaboratorion johtaja totesi ”En ymmärrä kemiasta mitään, mutta uskottavuuden vuoksi olen opetellut ulkoa <litania jonkun testin vaiheista>” eihän hänen tehtävä ollutkaan osata laboratoriotyötä…
Itsestänikin nuo ovat olleet sillä tavalla mukavia kohteita, että ”saas nähdä mitä tästä saa aikaiseksi” – yleensä vaihtelevapituinen mosaiikkinen sekametsä. Pääasiassa olen ollut tyytyväinen lopputulokseen. Aivan mahdottomia tapauksia ovat olleet ainoastaan pahasti jälkeen jääneet ja ympäröivän metsän varjostamat kosteahkot leppäryteliköt, mutta nekin yleensä aika pienialaisia ja sellaisenaan riistakohteita. Olleet jo sen pituisia, että raivurilla ja sitten pieni kasa kuitua tienvarteen myyntiin. Energiapuuta en jaksa keräillä, kun matkaa palstalle ja työrupeamat rajallisia – itselle polttopuut.
Vielä tuohon alkuperäiseen aiheeseen. Olisi kiva nähdä kohteen 5 vuoden päästä kun osaava saneeraaja on ne käsitellyt. Itselle on ostotiloista tuollaisia muutamia tullut ja sellaisella nuorenmetsänhoidon hankkeena itse hakannut. Lopputulos on noin 90% ihan kelvollinen. Itsehän en tavallaan tappiota hoitamattomuudesta kärsinyt, koska se vaikutti ostohintaa. Jos kehitys jatkuu, kuten on jatkunut hakkuun jälkeen, sanoisin, ettei tappiota tule, vaikka olivatkin edellisellä omistajalla huonossa hoidossa.