Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
Muistelen, että opiskeluita aloitellessa 1980-luvun alussa, leipäviljan ja sellun kilohinta oli jota kuinkin samoissa. Nyt leipäviljasta saa vain kymmenesosan sellun hinnasta, joten ei ole mennyt metsäteollisuudella huonosti…tai maanviljelyillä menee tosi huonosti.
Korkeampi profiili antaa varaa myös kivenkulmiin ja kantoihin – pysyy vanteen reunat ehjinä, kun ajaa metsätieltä sivuun.
Otetaanpa tähän autokeskusteluun renkaat. Minkälaisilla renkailla väki ajaa? Itse ajan suhteellisen korkeaprofiilisilla renkailla ja nastat on talvella. Nastarenkaissa kuviointi on hiukan karkeampi, niin saa paremman pidon lumisilla metsäteillä…toki myös nastoista ei ole haittaa. Nykyiset kesärenkaat ovat aivan onnettomia sorateillä ja metsäteillä, kun niissä on käytännössä vain pitkittäisuria.
”jos AMOC heikkenee ” vanha sanonta ”jos jos sanaa ei olisi, lehmätkin lentäisi”. Aina on riski, että jokin menee pieleen, mutta ei ole riskienhallintaa nimetä se riskiksi. Juuri jokin tanskalainen ilmatieteen tutkimus totesi, että uusien mallien mukaan ei ole vaaraa, että AMOC muuttaisi suuntaansa tai heikkenisi merkittävästi. Tämä ei tietenkään saanut kuin tulitikkuaskin verran palstatilaa lehdissä, kun ei vahvista vallitsevaa hysteriaa.
Kovimmat ennusteet on, että ihmiskunta kuolee sukupuuttoon 2100 mennessä – siis minun lapseni ovat viimeiset vanhoiksi eläjät?? Jos näin likellä maailmanloppu, on kyllä jo myöhäistä alkaa ennallistamaan mitään. Päinvastoin pitäisi suojautua.
Jaa en tiedä miten kotitalousvähennyksen valvonta tähän liittyy, mutta Metka tuki vain vieraalle voitaisiin varmaan toteuttaa monella tapaa, esim. sitä hakee työn tekijä ja maanomistaja vahvistaa (eli yhdessä). Ainahan veronkiertäjät keinot keksii, mutta onneksi löytyy rehellisiäkin.
Tukiehtojen väljyys on varmaan tasapainottelua hallinnon ja valvonnan kustannusten kanssa. Kuitenkin tiukkojen ehtojen valvonta on kallista. Kemerassa piti olla tietynlainen poistumaa, joka indikoi hoitotarvetta. Tämä aiheutti varmaan melkoiset hallintokulut valvoa, että vaatimuksenmukaisia kantoja löytyi tarpeeksi.
Mutta kun koko tuki on tarkoitettu kannustamaan hoitamaan muuten huonosti hoidettuja metsiköitä. Tämä unohtuu täällä keskustelussa koko ajan, kun ajatellaan, että tuki on tarkoitettu metsätalouden lisätuloksi. Tällöin tuen tarpeessa ovat juuri ne metsiköt (esim. 10-14 m koivikot), jotka kiireesti kaipaavat lopultakin harvennusta ja muuta kuin polttorankaa niistä ei saa. Siinä sivussa sitten myös asiansa hoitavatkin saavat saman tuen yhdenvertaisuuden nimissä, kun tekevät samaa asiaa.
Juu, niinhän tässä vähän meinaa käydä, että hoitamisen ilo jää omalle kontolle, kun edelliset omistajat on metsät hakanneet – seuraavat saa sitten taas jotain…ehkä…
Niin tällaisen tukipolitiikan tarkoitus ei ole tukea yksityistä liiketoimintaa, vaan varmistaa yhteiskunnan hyöty. Teollisuustuissakin pyritään ylläpitämään työllisyyttä ja varmistamaan toiminnan säilyminen Suomessa…vaikka nyt näyttääkin menevän ohi maalin kun, ei näytä teollisuudella olevan hätäpäivää tulosten perusteella.
Alkutuotannossa yleensä on kyse siitä, että korvataan taloudellista optimaalia syövien tavoitteiden aiheuttamaa haittaa alkutuotannolle. Jos on kannattavampaa hoitaa metsää niin, ettei tukiehdot täyty, niin mitä valittamista siinä, ettei saa tukea?
Ohjausta ei pitäisi tarvita metsänomistajan taloudellisten etujen turvaamiseen vaan yhteiskunnan tavoitteiden turvaamiseen: raaka-aineen riittävyys, luonnon monimuotoisuus ja hiilensidonta. Siksi Metkassa kokeillaan näitä lehtipuusekoituksestakin palkitsevia malleja – ei raivauksen helppoutta. Kuten joku täällä aiemmin taisi mainita, uutenahan voisi olla työllistäminen, eli tukea maksettaisiin vain teetetystä työstä. Tämä tosin varmaan vähentäisi hoitoalaa, kun tulo muuttuukin menoksi.