Käyttäjän isaskar keturi kirjoittamat vastaukset
-
AJ on oikeassa. Mihin tällaista kartoitusta uhanalaisista luontotyypeistä voi käyttää. Koko tarkastelun lähtökohta on käytännön kannalta lähinnä kummallinen: luodaan tutkimustietoon perustuen kuvitteellinen luontotyyppi, johon valitaan tutkimuksista kartoittajien mieltymysten mukaan ominaisuudet. Tämän pohjalta kuvaillaan ”päiväuni” luontotyypistä ja hämmästytään, kun sellaista ei sitten luonnosta löydykään. Syvästi järkyttyneenä julistetaan sitten kuvitteellinen luontotyyppi erittäin uhanalaiseksi.
Ihan vain yhtenä yksityiskohtana kuivahkojen kankaiden uhanalaisuuden perusteeksi on todettu yli 40 cm puiden vähyys. Kysyä voi, että kuinka paljon ylipäätään hoitamattomaan (harventamattomaan) kuivahkon kankaan metsään ja kuinka monen sadan vuoden kuluessa voi kasvaa 40cm puita. Ja kun tällaisia puita (mäntyjä) alkaa kuivahkolla kankaalla esiintyä, niin näinköhän niissä enää on lehtipuita sen paremmin lahoja kuin eläviäkään.
Kohta se lakkoilu sataa metsäyhtiöiden laariin, jos puun saanti takkuaa ja tuotanto sen myötä.
Kiinnostavampaa on, mikä vaikutus tällä on erityisesti kaakkoisen Suomen puun hintoihin ja kysyntään. Tiedetään, ettei se Venäjän puu aivan erityisen halpaa tehtaan portilla enää ollut.
Sen verran näistä huoltokatkoista kokemusta, että Visakallon on parasta varata parikin konjakkipulloa, että varmasti riittää koko katkon ajalle…ja sitten katkolle…
Vanhana paikkatieto- ja suunnitteluasiantuntijana pidän tätä paikkatiedoista erilaisin mielikuvituksellisin analyysein luontokohteiden ARVAAMISTA paikkatiedon väärinkäyttönä. Mitä ihmettä Syke luulee saavuttavansa näillä? Minkä ne kuvittelevat jääneen huomaamatta? Tuollaiset analyysit ovat kuin taloustiede – tulokseksi saa mitä haluaa. Hoidettu runsaspuutoinen metsä on suojeluarvoinen, koska siellä paljon järeää puuta, ja hoitamaton ryteikkö on suojelunarvoinen, koska se on hoitamaton jne.
Metsähallituksen maat on moneen kertaan koluttu erilaisin kartoituksin. Joka kerta tehty vääntöä, mikä suojellaan ja mikä ei. Aina on kuitenkin suojeltu osa. Kyllä ne siellä oy:ssä tietävät, että taas (yleensä parhaita) hakkuumahdollisuuksia rajataan, jos joku kartoitus tehdään. Hyvä että suojelevat meidän kansallisomaisuutta ja verorahoja suojelulta.
Aika naivia uskoa, että tällaisessa palvelussa (pitkäaikaishoito) yksityistäminen jollain tavoin parantaisi hoidon tasoa. Turha kuvitella nykyisillä maksuilla. Aivan yhtä naivi ajatus kuin se, että mhy metsäpalveluiden välittäjänä alentaisi metsänomistajan kustannuksia sekä parantaisi palvelun laatua.
Kyllä on parasta huolehtia, että jalat ja kädet toimii ja noutaja tulee metsätöissä. Aivot on nykyaikana aivan yliarvostettu elin, kuten vähänkään ympärille katsellessa on helppo havaita.
Vakuuttamisen perusideahan on (liikennevakuutusta lukuun ottamatta, joka pakollinen), että maksetaan ennakkoon pieniä summia sellaisen vahingon varalta, johon oma vastuunkantokyky ei riitä. Tämä usein unohtuu. Esim. tonnin autossa ei todellakaan kannata pitää kaskoa, koska siinä ei ikinä tule saamaan vakuutusrahojaan takaisin. Ihmiset pitää tavan vuoksi vakuutuksia asioista, joiden kustantaminen omasta pussista olisi useinkin järkevämpää (taloudellisempaa). Siinä kyllä bisnes, joka on saanut myytyä itsensä aivan turhiin tarpeisiin. Satunnaiset erikoislääkäritarpeet varsin mainiosti kustantaa itse ja jos tulee isompaa, niin julkisen yliopistollisissa sairaaloissa saa kohtuu hinnalla parasta hoitoa, mitä saatavilla on. Aikuisia perillisiä varten en vakuutuksia (”kuoleman varalta”) pidä.
Joissain noista Puukin mainitsemista kohteista (mm. tie- ja sähkölinja) on se pienialaisuuden vaatimus, eli saman maanomistajan maalla alle 0,5ha, mikäli hakataan myyntiin.
Kolmen vuoden kuluessa pitää aloittaa hakkuu. Mielenkiintoista, miten tuo tulkitaan (”aikaisintaan kolme vuotta ennen hakkuun tai muun toimenpiteen aloittamista. ”), kun tällaisella hankintahakkaajalla sama hakkuu (leimikko) voi joskus erinäisistä syistä kestää parikin talvikautta. Riittääkö, jos hakkuu on aloitettu kolmen vuoden kuluessa ja mitä aloitus tässä tarkoittaa? Eli aloitetun leimikon voinee tehdä loppuu ilman uutta ilmoitusta, jos hakkuu on aloitettu kolmen vuoden kuluessa.
Puuki ”Kun ollaan yhteismarkkinoilla, niin työt loppuu sieltä ensin missä on eniten ongelmia jotka tuo lisäkuluja…” Ehkä noinkin, mutta myös niin että työt loppuu ensi sieltä, missä niiden lopettaminen on halvinta. Esim. monessa keskisen Euroopan maassa tehtaan lopetus on työntekijöiden suojan vuoksi firmalle niin kallista, että ensin kannattaa harkita sen lopettamista täällä kehitysmaassa.
PS. Tämä keskustelu on taidettu käydä jo aikaisemmin. Valistunut metsänomistajahan ottaa luonnollisestikin heti yhteyttä paikalliseen metsästysseuraan sopiakseen vuokrasopimuksesta, jolloin mitään ongelmia määräajoista ei synny.