Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Ei sitten koskaan! Niin kauan kuin maanomistja noudattaa Suomen voimassaolevaa lainsäädäntöä niin naapurin lupia ja toivomuksia ei pitäisi tarvita kysellä. Olen saanut sivusta seurata muutamankin mielensäpahoittajan toimintaa. Eli omistaja hakkasi metsänsä ja naapuri aloitti riidan menetetystä maisemasta. Ja lisäksi vaati vielä korvauksia tapahtuneesta. Eivät ole puheväleissä vieläkään.
Suomessa ei ole myöskään velvoitetta hoitaa metsäänsä. Siitä huolimatta joka kylästä löytyy joku kateellinen rakki, joka käy muiden metsiä arvostelemassa ja parhaimmillaan ilman mitään tietoa asiasta. Näitä näkee ja kuulee viikoittain. Samaten kehotellaan kaatamaan tietyt puut tai raivaamaan tietty maisema. En jaksa käsittää ja toivon että tämä ”osallistava suunnittelu” kestäisi aisoissa. Ei muuta enää puutu kuin että maanviljelijän olisi kysyttävä kaupunkilaisten mielipidettä kylvetäänkö ison tien varteen ruista vaiko apilaa.
Ei kuulu rantayleiskaavaan.
Ei ole omaa rantakaavaa.
Ei ole rakennusoikeutta.
Asumuksia on moneen suuntaan, lähin 70m päässä sekä ympärivuotisia että kesäasuntoja. Eli vaikuttaa liki 10 kiinteistön maisemaan.
En ole kunnasta asiaa kysellyt, koska se ei ole ollut akuutti.
Tiedän erään himppa yli 300ha tilan jossa hakkuumahdollisuuksia käytetty erittäin säästeliäästi, sillä seurauksella että FSC-merkintä yli 20 % pinta-alasta. Tuossa omassani olisi siis ehkä 1%.
Ehkä Jalmari on pitkälle potkivaa laatua mutta olisihan tuon todellisen piiperon mantran voinut vähemmälläkin jallituksella paljastaa. Teitähän täällä kyllä nykyseen piisaa.
No miten tuon piipertämisen ottaa. Tilan pinta-alasta tuo on 1% ja kaikki muu on käsitelty juuria myöten perinteisin menetelmin. Eli tuo on ainoa kuvio jota ei jostain syystä edellinenkään omistaja parturoinut, vaikka tehokkaasti toimikin.
Vertaistuki tuotti saman tuloksen kuin omakin ajatus. Jk ei sovi tuohon kohteeseen. Päätehakkuu ei kanssa koska maisema. No Metso-ohjelmaan pieni ja ei vielä tarpeeksi lahopuuta tai muuta erikoisesti säilytettävää luontoarvoa. Eli lopputulemana annetaan olla sellaisenaan ja toivottavasti tuosta syntyy ajan kanssa kohde jonka luontoarvot korvaavat hakkuuarvon.
Lähestulkoon on 🙂 Ja vielä järven rannalla oleva niemi.
Itselläni olisi n. 2ha kuvio jonka päätehakkuu ei ole vaihtoehto koska kuviolla on erittäin suuri merkitys lähimaisemassa. Kuviotiedot:
Mt, Ppa 28 m2, keskiläpimitta 28, ikää 100v ja runkolukua 510 kpl/ha.
Tukkia
70% kuusi 366m3, 21% Mänty 93m3, Koivu 9m3
Kuitua kuusi 71 m3, mänty 29m3 ja koivua 40m3
Olen pohtinut tuon käsittelemistä jatkuvan kasvatuksen menetelmin. Mietin vaan että jos ainoa arvo hakkuun jälkeen on maisema-arvo noilla puustotiedoilla, sillä väljästä kasvatusasennosta huolimatta esim. uudistuskelpoista alikasvosta kuviolla ei todellakaan ole. Samaten jos tuosta poistetaan pää- ja lisävaltapuita siten että jäävän puuston ppa on luokkaa 13-15 m2/ha niin lienee fiksumpi jättää kokonaan hakkaamatta ja painottaa luontoarvoja vanhan metsän piirteineen. Vaikka joku tuon ostaisikin ja suostuisi käsittelemään jatkuvan kasvatuksen periaatteella niin tili ei taida kovin merkittävä olla suhteessa hakkuun lopputulokseen.
Niin. Hankintakaupalla ostaminen on hyvää palvelua. Omat hankintahakkuut tältä vuodelta liki 10ha ja hajallaan kuin haulikolla ammuttu. Eli ei todellakaan pystykauppakohteita.. Mutta onneksi menivät kaupaksi ja luottamuksellinen asiakassuhde jatkuu.
Mutta mielenkiintoista nähdä mihin suuntaan puukauppa kehittyy kuluvana vuonna. Meinaan vaan että sitten kun tämä talouden vauhti alkaa taas vilkastua, niin sitä ennen moni yksityinen saa pankinjohtajalta kutsun konsultaatioon. Ja kaupunkilaismetsänomistajaakin saattaa alkaa pääomatulojen kerryttäminen kiinnostaa. Samaten velkaiset yrittäjät jne. Eli puun tarjonta voi vielä olla kovinkin laajaa. Samaan aikaan tukin markkinat tukossa ja pahin sellubuumi alkanee olla taitettu.
Omat ensiharvennukset tältä vuodelta taputeltu. Reilu käteiskauppa ja ostomiehen vinkki seuraavan hankinnan siirtämisestä reilusti eteenpäin. On kuulemma paineita alentaa hintaa ja hankittu varanto on kuulemma mukava, suhteessa loppuvuoden käyttöennusteeseen. Luin rivien välistä että kilpailevan organisaation lomautukset voivat sotkea pakkaa kovinkin pahasti. Joka yhtiöllä ei ole omia tehtaita kaikille puutavaralajeille vaan vaihtokaupalla mennään, joten käytöt voivat supistua kovinkin. Toki paikkakuntasidonnainen asia tämä.
Joskus tuli tehtyä parhaana vuonna 1000m3 hankintaa moottorisahalla. Oli työläs vuosi. Normivuodet 50-100m3. Ongelmana ajokonekaluston puute, sekä hankaluus saada urakoitsijoita ajamaan pieniä kohteita. Omat metsäajokamppeet myyty yli 10v sitten loppuunajettuina. Mielestäni joka kylässä pitäisi olla yksi urakoitsija jolla pieni harvesteri ja kevyt ajokone. Mutta Suomen markinnoilla se ei vaan toimi.