Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Joka ei ole nykyaikaista sahateollisuuslinjastoa ja sen toimintaa lajittelusta paketointiin nähnyt niin kannattaa kommentoida varovasti.
Nimimerkki ”sahatavaranlajittelija” kertoi asiasta varsin selkeästi. ”Kyllä tästä vielä kenttäsirkkelimies lautaa tekisi”-menttaliteetti ei vaan teollisessa mittakaavassa toimi.
Muutamassakin teollisessa sahapaikassa olen saanut työskennellä ja esim. viimeisin kokemus 280 000 m3 ja 600 000m3 vuosituotantovolyymin sahatavaran määrästä avaa näkökulmaa asiaan. Nuo määrät kertaa 2 ovat siis sahattavan tukin määrä.
Jos tukin keskitilavuus olisi vaikka 300 litraa ja sahataan 16h vuorokaudessa niin jokainen voi laskea montako tukkia linjasta menee minuutissa sahausnopeuden ollessa vaikka 100m/min. Ei siellä lenkoja tarvita yhtään. Vaikka decapperista menisi läpi ja vielä terälinjastakin niin viimeistään lajittelussa homma katkeaa.
Aloittajan ideat ja näkemykset ovat usein provokatiivisia, samaten metsänkasvatuksen menetelmät poikkeavat valtavirrasta. Ja jos tuossa on käynyt niin että isolle mo:le ei konekuski ja firman edustaja ole uskaltanut sanoa vastaan, jotta asiaskasta ei menetetä. No vahinko kertautuu jossain muualla..
Vai tukkia silmävaraisella katkonnalla.. ilmankos hankintapuiden tekijöitä pidetään lahjattomina ja rahanahneina. Viime hankintakaupasta meni yksi tukki raakkiin. Ylijjäreä 252 mm ja sallittu latva 250mm. Ja oli katsottu mittasaksilla että ”pitäisi olla”.
Ruotsissahan puun tilavuus mitataan kuoren alta. Eli 10% vähemmän mitä meillä.
Ja mitä olen itse Ruotsalaisten yksityismetsiä nähnyt niin aika lailla puistoja ovat. Eli hakattu yli kasvun jo pidempään. Ja tuollahan on omistusrakenne toinen, yhtiöt omistavat paljon, samaten yksityisten tilat isoja. Eikä nuo yhtiöiden liikevoittoprosentit tuolla kovin mairittelevia ole.
Elän itse toivossa että Ukrainan sodan loputtua ja muutama vuosi sen jälkeen alkaa meidän kalikat mennä kaupaksi ihan kyselemättä. Tukki 100e ja kuitu 50e pystyyn Tosin olen ennenkin ollut varsin huono ennustaja..
No moottorisahalla on helppoa, kun muistaa että jättää näpertelyn pois ja pyrkii tekemään mahdollisimman pitkää. Eli 4,5m on ihan hyvä tavoite. Ranka on paljon nopeampaa hakata mitä 3m kuitu.
Se hukkapuun osuus mikä latvaan jää verrattuna hakkuukoneen tekemään on desilitrojen luokkaa. Eli ei kannata näperrellä kuitukaulaimen tai metsurin mitan kanssa latvaläpimittaa millien päälle. 0,5 cm tarkkuus riittää. Ja sekin on jo kova.
No jos tätä palstaa aloittelija lukee niin ainakin alkaa pohtia asioita monestakin näkökulmasta. Muutama lehtiartikkeli joissa on raavittu epäonnistunutta hakkuuta tai liian vähän rahaa tuottanutta puukauppaa on jäänyt itselle mieleen. Samaten tuo ensiharvennusten laatukeskustelu jota julkisesti käytiin. Toki puunostajan pitää antaa realistinen kuva tuloista ja menetelmistä ja mieluusti vielä lopputuloksesta.
Mutta muistetaan että vihreän kullan tuottaa amatöörit ja ostaja määrää hinnan ja tarpeen.
Metsäkeskuksen verkkokoulutuksia voi suositella sellaisille joilla kosketus metsänomistukseen on vasta alulla. Ja voi suositella kokeneemmillekin. Olen itse aika aktiivinen noiden kuluttaja. Esim. viime vuonna noiden poimintahakkuukohteiden vierailut olivat mielenkiintoisia.
No lennokkain juttu minkä olen kuullut viimeisimmän kunnon hintapiikin ajalta. Eli vuosi taisi olla 2005. Iso yhtiö oli maksanut kaupasta ennakkoa, mutta ei hakannutkaan koska hinta romahti jonkun kuukauden päästä. Ja tarinan mukaan ennakkoa ei tarvinnut muka palauttaa..
No katkaisuohjelma pyrkinyt optimoimaan saannon. Käsittääkseni esim. tyven nopea kapeneminen ohjaa valintaa runkopankin keräämän tiedon mukaisesti. Ja ennustaa missä minimilatvaläpimitta saavutetaan. Fiksumpi se on mitä metsuri.
Leikitään ajatuksella että harvennuskauppa 100m3, mäntyä.
Leimikosta kaksi aptia ja tarjousta.
Ensimmäisen tukki%60, kuitua 40%. Ptl-kauppa. Tukin hinta 70 e, kuitu 32e. Ei parrua. Ei laatutyviä.
Toisen aptin tukki% 65, parrua 10% ja kuitua 25%. Runkohintakauppa. Runkohinta 56 eur/m3.
Toki emme tiedä ostajan käyttötarkoitusta emmekä lopputuotteen arvoa. Eikä sillä ole väliä.
Laskija voi päättää kumpi kauppa on parempi.
Oma allergiani tuohon runkohinnoitteluun juontaa eräästä mä-harvennuskaupasta.
En nyt sano että tulin huijatuksi, mutta sain kaupasta samalta ostajalta kaksi tarjousta. Toinen Ptl ja toinen runko. Ptl tarjouksen minimitukki oli 43dm 15cm latvalla. Pituudet siitä ylöspäin 52 dm saakka. Alle 43 dm Apumittaa ei ollut.
No laskin itse osin virheellisesti leimikon mahdollisen tukkiprosentin alakanttiin ja tämän perustella hyväksyin runkohintatarjouksen. Istutusmännyt vaan oli kovin mutkaisen ja oksikkaan näköisiä..
Kävin leimikolla mielenkiinnosta hakkuun jälkeen ja tutkailin katkontaa ennen lähikuljetusta. Tukkeja oli tehty 34dm saakka ja A-laadun tyviä myös. Lisäksi tehty mäntyparrua jota siis ei ptl-tarjouksessa ollut ollenkaan.
Eli ostaja saa katkoa mielensä mukaan ja myyjän ei tarvitse murehtia..
On aika vaikea käsittää tuota jo vuosikymmeniä jatkunutta keskustelua tukin siirtymisestä kuituun. Ei sitä tarkoituksella siirretä. Esim. yli-ikäinen koivikko jossa pehmeää lahoa keskellä tuottaa komean kuitupinon.Tai poikaoksat, oksahaarat, lenkous, ylijäreys jne. Sama millä vaan ptl:la jos tukin vaatimus ei täyty. Kokonaan toinen juttu on mitä aptia käytettään. Käytän varoittavana esimerkkinä tapausta josta kerroin aiemmmin, eli SE:n Kut latvaläpimitan nosto takavuosina muistaakseni 18 cm ja samaan syssyyn tukin hintaa nostettin eurolla ja saatiin tietämättömät asiakkaat tekemään elämänsä puukauppa.