Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Itselläni nousee karvat helposti pystyyn jos koulutuksella aletaan kehuskelemaan. Koulutus ei määritä ihmisen paremmuutta, eikä kouluttamattomuuskaan.
Tunnen aika paljon erilaisia ihmisiä, kansakoulutaustainen voi olla lukenut, sivistynyt, erittäin ihmissuhdetaitoinen ja ongelmiin ratkaisukeskeisesti suhtautuva tai sitten ei.
Myös koulutettu ihminen voi olla arkielämän taidoton, putkiaivot omaavaa yhden totuuden kannattaja jolle muiden esittämät vaihtoehdot ovat punainen vaate ja omaa agendaa ajetaan fanaattisesti muita kuulematta. Esim. virkamiehenä tällä tavoin toimiva koulutettu voi kuvitella helposti itsensä muiden yläpuolelle, varsinkin jos kokemusta ns. ruohonjuuritasosta ei ole ollenkaan. Jälkimmäinen ilmiö näkyy selkeästi esim. ympäristöaatetta jyrkästi kannattavien joukossa.
Koulutus on tuottanut tulosta silloin kun ihminen osaa soveltaa tietoa käytäntöön ja ymmärtää asioita suuruusluokkatasolla ja on utelias hankkimaan tietoa lisää ja ottaa myös muiden näkökulmat huomioon.
Sekä peltiterällä että kovapalalla on paikkansa. Ja molemmat tarvitsevat oman käyttöfilosofian.
En osaa olla täysin tyytyväinen tuohon Kainuun terähuollon raivurin kovapalaterään. 225mm ja 26 hammasta. 24 hampainen voisi olla huomattavasti tehokkaampi, mikäli ei yli 5cm puuta tarvitse kaataa. Sekä terän keventyminen parantaisi kiihtyvyyttä. Kuten toisessa viestiketjussa kerroin, niin perustelivat tiheää hammaslukua helpolla sahattavuudella. En tiedä jos enemmän olisi samanlaisia palautteita, niin uskoisivatko loppukäyttäjää?
Ostin joskus tienvarsipuskille noita 20 euron CMT kovapalateriä. Menettelee kertakäyttöisenä ja tienaa itsensä päivässä. Sitten kun irrottaa enää pölyä, niin heittää romuksi. Laadukasta kovapalaterää kohtelee huomattavasti hellemmin, eikä vie pölyisiin puihin.
Itselläni menee nyt päätehakkuuseen n. 60-vuotias, istuttamalla perustettu kuusikko. Etelä-Suomi, Omt ja väljennys tehty 2020. Kasvupaikka valoisa, ja hoitotoimet tehty suurin piirtein oikeana aikana, lisäksi boorilannoitus 90-luvun puolen välin kieppeillä. Laskennallisesti kasvaa vielä 5 m3/ha/v, eli voisi vielä viitisen vuotta odottaa, mutta havaintoja kuusentähtikirjaajasta sekä harmaantuneet rungot ja tummat neulaset, kerkkä on enää alle sentin pituudelta vaaleanvihreä. En ole käyttänyt kasvuvasaraa, enkä kairaa arvioinnissa. Jos tuota alkavaa hyönteisvioitusta ei olisi, niin varmasti kairaisin lustot tarkkaan ja tutkailisin asiaa tarkemmin.
Aivan. 6,3mm viila, tarvittaessa selän madallus lattaviilalla ja OIKEA haritusrauta.
Esim. noilla viilanohjainen haritusapulovilla saa hampaaseen rutun. Oikea haritusrauta tai pieni jakoavain toimii siten että hammas ei väänny rutulle.
Teroittaminen ei ole monimutkainen asia. Huomasin aikoinaan metsäkoulun oppilaista että niillä joiden perusluonne oli tarkka ja aktiivinen oppivat minkä vaan terän teroittamisen kolmannella kerralla ja samalla syntyi kokemus siitä että tekeminen on mukavaa, kun värkit on kunnolla teroitettu. Ja taas toisille riitti osallistuminen viilaukseen, vaikka terä ei parantunutkaan.
Seurasin taannoin kesäkuussa erään mo:n touhuja. Kehui isoon ääneen että nyt alkaa taimikonhoito ja tulee tehtyäkin. Jaksoi sahata puolisen tuntia halpisraivurilla, sitten totesi että on muuta työtä. Tylsän terän kuuli äänestä ja työstä näki että ei mitään tajua työtekniikasta. Ja saha halpa puutarhaversio, koska kuulemma on riittävän hyvä. Ei kukaan parempaa eikä kalliimpaa tarvitse
Palasi syyskuulla palstalle ja sahaili nyt pari tuntia, terä ei ainakaan ollut parantunut. Totesin että taitaa terä olla tylsä? Joo, pitää ostaa uusi. Saaneeko edes satasella?
Katsoin terää pikaisesti ja a) haritus kadonnut b) hampaiden leikkuusärmät tylsät ja viilattu liian pienellä viilalla ja taisi olla kulmakin mitä sattui..
On olemassa erityyppisiä ihmisiä. Joillekin kelpaa neuvot ja ne otetaan vastaan. Tämä laji on sitä että ei usko ketään ei opi virheistään. Ja tietää silti kaiken paremmin.
No nykyään kyseinen ostaa kaiken taimikonhoito ja ennakoraivaustyön Ensolta.. No tulee ainakin tehtyä, niin kauan kun kirstussa varat riittää.
Scarlett ja 6,3mm viila. Selän viilaus kerran päivässä, harituksen lisäys parin päivän jälkee, jos yleensä tarvetta. On kiihtyvyydeltään mukavampi mitä kovapalaterä, eli noin 100g kevyempi. Palstalla isoa pajua ja tuomea. Kovapalaterä kulkee nyt varalla repussa.
”Jos raivaussahan terä repii kantoa ja tekee repaleista jälkeä, terä on pilalla tai viilaaja ei osaa asiaansa.”
Ja juuri päin vastoin. Riittävä haritus, peltiterän teroitus 6,3mm viilalla ja riittävä kierrosluku tekee repalaisen jäljen, rikkoo kaarnan ja lisää kannon haihduttavaa pinta-alaa. Mitä enemmän kanto tärvääntyy, pienestikin vesonta hidastuu.
Harittamaton ja tylsä terä tekevät liian siistin leikkauksen ja sahaaminen on tuskaa.
<div class=”comment__content bbp-reply-content”>
<div class=”comment__text js-discussion-text”>Kirjoittelin tuollaista 27.12.24
Kotimaiselle terävalmistajalle antamani palaute kehittää 225mm Z24 terä ei ilmeisesti johtanut asian edistymiseen. Perustelin asiaa terän pienemmällä painolla ja tätä kautta sahan kiihtyvyyden paranemisella. Lisäksi eräs raivausahan terän tarkoitus on repiä kanto mahdollisiman huonoon kuntoon tehden repaleista jälkeä. Toisin kuten muut sirkkelin terät.
Sahaan nuo kaksi Kainuun terähuollon kiekkoa loppuun ja sitten jotain muuta tilalle.
No toinen kävi teroituksessa. Palvelu sen puolesta edullista ja nopeaa. Annoin saman palautteen uudestaan, samoin perustein. Jäin vastauksesta käsitykseen että ammattimainen näkökulma ei heitä 100% kiinnosta, koska käyttäjistä suurin osa on amatöörejä.. Ja Z24 kokeilu tuossa halkaisijassa tulisi liian kalliiksi…
Laitoin perinteisen peltiterän paikoilleen hiekkaisia tienvarsipuita varten ja oli aika mukavaa huomata leikkaustehon kasvu, koska peltiterä on huomattavasti kevyempi. Huskvarna 555 lauloi mukavasti 6,3mm viilalla teroitetulla eikä teroituksen taito ollut unohtunut pariin vuoteen.
Jossain tämän foorumin keskustelussa pohdin noiden terien painoerojen vaikutusta sahan kiihtyvyyteen, mutta en löydä tähän hätään kyseistä keskustelua. Molemmille terille on paikkansa. Riskipaikkoihin peltiterä, ei itketä jos menee piloille ja kivettömiin paikkoihin kovapala.
</div>
</div>Metsäala on siitä jännä että tietyllä syklillä toistetaaan tietyt virheet. Milloin väärien kohteiden ojituksia, vääriä puulajivalintoja, monokulttuuria jne.
Itselläni 60-vuotiaita kuusikoita. d 1,3 nyt 24-28 cm ja pituutta 22-24 m. Ppa 26-27. Harvennuksia takana kaksi kpl. Kasvupaika Omt, kivinen.
Neulaset tummia, kerkän vaalea osa enää sentin. Rungot harmaita. Kasvuprosentti siinä 3% kieppeillä laskennallisesti. 9m3/vuodessa pitäisi kasvaa lisää, jos paikkansa pitää.
Voisi ajatella että 10-vuotta vielä ja sitten nutulleen. Mutta itselläni päätös hakata aiemmin. Tuon aikainen taimiaines ei ole ollut laadultaan parasta ja sen aikainen istutustekniikka on voinut avojuurilla olla puutteellinen. Samaten kivinen maapohja vaikuttaa kasvua alentavasti.
No meillä on tarjota hyvä kiinteistö ja jonkunlainen mahdollisuus metsästykseen. Otetaan uusia jäseniä, ei vaatimuksia maanvuokrauksesta tai alueella asumisesta. Toki ne auttavat. Liittymismaksu vuoden päästä, eli jos homma vielä kiinnostaa niin sitten sitoutuu. Talkoovelvoitetta ei ole, mutta osallistumista suositellaan. Hirvenmetsästys päivät la ja su, sekä osallistuminen paloitteluun jne. Työeste sallitaan. Osa hirviosuuksista on jaettu kahtia, eli saanto ja velvoite puolittuu.