Käyttäjän Jalmari Kolu kirjoittamat vastaukset
-
Metsäala on siitä jännä että tietyllä syklillä toistetaaan tietyt virheet. Milloin väärien kohteiden ojituksia, vääriä puulajivalintoja, monokulttuuria jne.
Itselläni 60-vuotiaita kuusikoita. d 1,3 nyt 24-28 cm ja pituutta 22-24 m. Ppa 26-27. Harvennuksia takana kaksi kpl. Kasvupaika Omt, kivinen.
Neulaset tummia, kerkän vaalea osa enää sentin. Rungot harmaita. Kasvuprosentti siinä 3% kieppeillä laskennallisesti. 9m3/vuodessa pitäisi kasvaa lisää, jos paikkansa pitää.
Voisi ajatella että 10-vuotta vielä ja sitten nutulleen. Mutta itselläni päätös hakata aiemmin. Tuon aikainen taimiaines ei ole ollut laadultaan parasta ja sen aikainen istutustekniikka on voinut avojuurilla olla puutteellinen. Samaten kivinen maapohja vaikuttaa kasvua alentavasti.
No meillä on tarjota hyvä kiinteistö ja jonkunlainen mahdollisuus metsästykseen. Otetaan uusia jäseniä, ei vaatimuksia maanvuokrauksesta tai alueella asumisesta. Toki ne auttavat. Liittymismaksu vuoden päästä, eli jos homma vielä kiinnostaa niin sitten sitoutuu. Talkoovelvoitetta ei ole, mutta osallistumista suositellaan. Hirvenmetsästys päivät la ja su, sekä osallistuminen paloitteluun jne. Työeste sallitaan. Osa hirviosuuksista on jaettu kahtia, eli saanto ja velvoite puolittuu.
On mielenkiintoinen pohdittava. Kuten edellä todettiin niin petopaine lopettaa metsästyksen monilla alueilla, on itselläkin kokemusta.
Mutta tuo esimerkkini tilanne: Isompi seura ei halua yhdistyä, mutta selkeästi halutaan noilla toisen seuran sisältä vuokraamisilla että pienempi seura häviää kartalta.Ei kovin kaukokatseista touhua ja kertoo Suomalaisen kateudesta. No katsotaan tuon pienemmän seuran kortit, yhdistyykö toiseen rajanaapuriin. Hehtaarit kasvaisivat liki 2-kertaiseksi, mutta jäsenmäärä yhdistettynä vain parilla kymmenellä, joka taasen hirvenmetsästykseen painottuen ei kauaksi kanna. Lisäksi alue olisi yhtenäinen, mutta pituutta liki 10km. Leveyttä ei niinkään.
Todettua on: Hirviporukoihin riitti väkeä silloin kun lupia oli paljon ja ajoketjuilla ajettiin. Oli tilanteita ja lupia yli 20. Nyt voi olla kolmekin viikonloppua jolloin et näe passissa muuta kuin pari närheä ja teeriparven. Pelkästään metsien pirstoutuminen tieverkostolla, sähkölinjoilla ja rakentamisella on tehnyt osansa. Lisäksi on ikävää että joidenkin toimijoiden ansiosta hirviporukoiden maine on ehkä hiukan pohdinnan aiheena. Eli onko kuppikuntia, riitoja, jotain muuta jolloin uusien mukaan tuleminen on hidasta, vaikka ovet olisivat avoinna.
Palataas aiheeseen: otan esimerkin kahdesta seurasta, jotka rajanaapureita.
Seura a) 4000ha hirvelle, jäseniä hirviseurueessa n.15. Lupia n. 12. Alle 50 vuotiaita mukana noin viisi. Ottaa mukaan nuoria ja toivoo erityisesti hirviseurueeseen liittyjiä, mutta kun se pienriista on se mukavampi..
Seura b) 6200ha hirvelle, jäseniä hirviseurueessa n. 15. Lupia n.20. Ei ota mukaan ketään ja väki vanhaa. Alle 50 vuotiaita tällä hetkellä mukana 5 kpl.
Seura a esitti fuusiota jolloin metsästys tehokasta ja laaja yhtenäinen alue mahdollistaisi monenlaisen yhteistyön. Mutta seura b ei tätä halua, vaan tekee ennemminkin kiusaa vuokraamalla pieniä, jopa muutaman hehtaarin alueita maanomistajan vaihduttua seuran a sisällä. Noita sirpalealueita on useita, suurin n. 70ha usean kilometrin päässä seuran b:n yhteinäisestä alueesta. Eivät edes metsästä noilla, mutta kiusa se on pienempikin kiusa.
Homma perustuu vanhojen maanomistajien ja heidän perikuntansa ajatusmalliin, jossa pitää olla kylän suurin ja kaunein. Yhteistyökykyä ei ole ja tämä on nähty monessakin yhteydessä.
Se mitä mielenkiinnolla tulevaisuudessa seuraan on seuran b jatkuvuus ja seuran a:n fuusiohalukkuus erään toisen yhtä pienen naapuriseuran kanssa. Seura a:n avoin jäsenpolitiikka ja halu toimia yhteistyössä on mielestäni varsin esimerkillistä ja metsästyksen tulevaisuutta ja hyväksyttävyyttä lisäävää.
Jos hirvikannat palaavat joskus jostain syystä 80-luvun huippuvuosien tasolle, niin on vaikea kuvitella että kumpikaan seura pystyy kantaa hoitamaan, koska jo nytkin se tuottaa vaikeuksia.
Metsästys noinkin pienillä lupamäärillä kestää parisen kuukautta ja aktiivisimmat eläkeläiset osallistuvat lähemmäs 30 päivää syksyn aikana kaikkeen toimintaan.
Jokainen tietysti tyylillään, mutta jos mo.lla ei ole mitään tietämystä metsästä ja on sokea kuuntelemaan useampaa vaihtoehtoa syystä tai toisesta, tai ei osaa ajatella kilpailutusta edes siinä tilanteessa että kun se ehdottomasti pitäisi tehdä, niin eihän sille mitään voi. Oikeustoimikelpoinen ihminen voi vaikka lahjoittaa puunsa ilmaiseksi.
23-istutus 30% takuuseen kuivumisen vuoksi, täydennys vuonna 24. Kaivurilla mätästetty Mt. Istutus aivan liian myöhään, eli kesäkuussa ja taimet jo lehdellä. Annoin palautetta ja Mhy:n väki ymmärsi tilanteen. Metsälauha ja Hietakastikka valtalajina ja taimet noin metrin korkuisia, tiheys vieläkin vajaa.
24-istutus Bracke muokattu Mt. Jälki erinomainen ja taimet yli metrin, vaikka todella kuiva kesä tänä vuonna. Taimien alkuperä samalta tarhalta ja istuttajakin sama. Mutta nyt istutettu ennen lehden tuloa, toukokuun toisella viikolla.
Olen itse SE:lle allerginen ja mielenkiinnolla seurannut erään mo:n kumppanuus-sopimusta. Fiksuin veto oli myydä kaikki 03:set kuusikot päätehakkuuseen siinä hetkessä kun SE nosti tukin latvaläpimitan 18cm ja mo. kertoi tyytyväisenä että tukin hinta oli nyt euron korkeampi motilta. Loppurahoilla ostettiin SE:lta taimikonhoitoa vajaatuottoisiin rääseiköihin ja ennakkoraivaus tottakai.
Jos mo ei tiedä eikä halua ymmärtää, niin ”ammattimies” osaa vedätyksen kyllä.
Keskustelin yhden ostohenkilön kanssa ja sain lukea rivien välistä että markkinat on aika täynnä. Kesäleimikot on hankittu ja suurelta osin hakkaamatta. Hintakuri on pidettävä ja seuraava fiksu aika on tarjota kelirikkoleimikkoa lokakuusta joulukuulle.
Miten lienee markkinoiden odotukset tässä syksyä kohden? Sahaseisakin kohta pidetty ja kukaan ei ennusta tulevan syksyn säätä. Jos vaikka satelee elokuusta-joulukuulle, niin lähteekö kelirikkoleimikot vetämään? Jotkuthan ennustaa Keski-euroopan sahoille tukkipulaa ja Suomen rakentaminen saattaisi vilkastua ensi keväänä.