Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Anteeksi, Taneli: En ymmärrä sanaa ”poliseksi”. Onko tuo jotain pohjanmaan Slangia?
Raivaus / moottorisahan osuus palkkatyössä on verovapaata, joten se on omiaan alentamaan opintotukea uhkaavaa tulorajaa. samoin kilometrikorvaukset, jotka myös ovat verovapaata korvausta.
Verovähennyksiin noita autoa ja sahoja ei saa, mutta sinänsä ne ovat välttämättömiä. Istutusvälineet tulevat yleensä MHY:ltä silloin, kun se toimii työnantajana.
No joo, eipä ihme jos Visakallon uskoa koettelee todella lämmin penkki. Hyvä kun Mazdan pieneen kippanaan mahtuu edes se penkki. Mutta toki varmaan lämpeää kun yrittää vielä itekkin mahtua siihen tilaan. Jos ei muusta niin staattisesta hankaussähköstä.
On varsin ihanaa, että harjavallassakin on riemu revennyt sinne saapuneen uutuuden myötä. Minäkin olin aikoinaan ihan tyytyväinen, kun v. 1982 ostin upouuden Saksalaisvalmisteisen auton ja sillä ajelin talvipakkasellakin. Olihan minulla käytössä sekä moottorinlämmitin ja auton etupenkeissä oli istuinlämmittimet.
Siitä on nyt kulunut jo muutama vuosikymmen, mutta Yllättäen Ransakalaisauton lisävarustelistalta, joka on piiiiitkä, on onnistuttu rastittamaan sellaiset ihanuudet, joiden käyttö on aivan varmasti lähes kaikilla palstalaisilla ollut arkipäivää vaikka kuinka kauan.
Tekipä siitä laatutyvestä mitä tahansa, ei sydämessä olevalla pienellä virheellä ole merkitystä. Jos sahataan puusepän lankkua, keskeltä puuta sahataan ripa pois. Eli keskilankusta sahataan ydin pois, se voi olla 50 – 100 millinen ripa, joka heitetään pintakasaan.
Jos sorvataan, jää vika purilaaseen. Katajanapa kertoo vain, että siinä vaiheessa, kun puu on päässyt eroon liikatiheydestä, sen oksat tyvitukin pituudelta ovat kuivuneet ja korkeintaan lyijykynän paksuiset.
Näin nimenomaa Männyssä.
Kemijärven tehdas olisi ehkä nykyaikana auttamatta vanhanaikainen, vaikkakin se lopetettaessakin tuotti voittoa omistajilleen.
Lopetuspäätös oli kuitenkin todella mäntti päätös. Olisi kannattanut silloin jo laskea, kuinka kannattavaa olisi pykätä uusi tehdas vanhan viereen ja tehdä tehokkaammin ja puhtaammin – parempaa tavaraa kuin siihen asti.
Ei sellutehtaallakaan sen rakennuksen seinät ja katto maksa käytännössä juuri mitään. Koneisto maksaa ja se ei ole mikään läpihuutojuttu saada toimimaan yskimättä.
antinpoika oli tehnyt ihan terävän havainnon: Pienestä puusta on kasvanut iso puu!
Olen leikannut puukolla ihan tyvestä vinosti viiltäen poikki kuusentappeja, joiden pituus on alle metrinja paksuus aivan maanrajassa korkeintaan kolme senttiä. Mikroskoopilla tutkiessa on selvinnyt jopa 60 vuosilustoa puun tyvessä.
Samanlaisia ”Katajanapoja” löytyy vielä isoista männyn rotupuista, joiden yksi huippu-laatumääritelmä on: tyvileikosta laskettaessa ensimmäiset 25 vuosirengasta mahtuu kahden euron kolikon alle.
Kuitenkin runko voi olla kolmekymmentä metriä korkea ka antaisi oikein katkottuna jopa kuusi tukkia. Sellaisesta rungosta pitäisi osata tyvitukki katkaista oikein.
Jos sattuu jo omistamaan minikaivurin, niin voihan sillä harrastaa. Kuitenkin laskisin minikaivurillekin jonkinlaisen tuntikustannuksen, koska ei se ole ollut ilmainen, eikä se kestä käyttöä ikuisesti ilman huoltoa ja jopa remontteja. Helposti voi myös elätellä ajatusta, että sen kanssa temutessa tulisi säästöä niin paljon, että ajalle saisi jonkinlaisen tuntipalkan itselleenkin.
Jos iso kaivukone ammattihenkilön käyttelyssä maksaa 50 €/ tunti, niin paha on pistää halvemmalla sama työ. Taikka urakkataksa on sovittu ja todettu kohtuulliseksi.
Ei kannokossa liikkuminen raskaammalla kaivukoneellakaan ole herkkua teloille ja yleensä alakerralle. Vanha kunnon Bröyt olisi ehkä kova sana siinäkin hommassa.
Avokalliolle on kannettu aika monta kauhallista multaa, jos siitä on kasvanut parin tukin puita. Parin tukin puu on kuitenkin vasta aluspuu. Puhutaan tukkirungosta vasta sitten, kin siitä saa viisi tukkia.
Jos kyse olisi kivikosta, menisi asia jakeluun, koska kivisessä maassa puiden kasvuolosuhteet ovat joskus paremmat kuin kukkapenkissä.
Miksi ihmeessä pitää edes yrittää kiven päälle puuta kasvamaan, kun parin metrin päässä on sille oivallinen paikka vapaana.
Joskus, kun katselee joidenkin noviisien istutustouhuja, ei oikein meinaa huumorintaju riittää, kun he yrittävät tonkia istutuskohtaajopa vain puolen metrin päähän valmiista istutuskohdasta. Eikä usko, vaikka kymmenenkin kertaa heille sanoo, että älä laita siihen, tuossa on hyvä paikka.
Jos kasvukauden sääolot ovat vuodesta toiseen muuttuneet tuulisemmiksi ja sateisemmiksi, vastaavat metsien puut vahvistamalla juuristoaan ja runkomuotoaan. Toki siinä menee muutama vuosikymmen.
En oikein usko Jeessin lyhytkiertomenetelmällä massaa- taktiikan kannattavuuteen, varsinkaan, kun Hybridihaapakokeilu jäi niin lyhyeksi. Jos ja kun Mä ja Ku viljellään ja kasvatetaan alusta lähtien harvassa, ei sieltä tukkipuita kehitetä. Avohakkuu 30 vuotiaana tuottaa niin vähän ”nappulaa”, että sillä rahalla ei uudistuskustannuksia makseta.
Tuulikaatojen ja pystyynkuolleiden puiden haeskelu kuviolta kuuluu sarjaan: Taloudellisesti kannattamatonta.
Kun mennään KL 3 – metsään, niin tänä päivänä siellä on jo ajourat valmiina, jotka toivottavasti ovat järkevästi tehty ja käytetty. Kun sieltä kaadetaan runkoja kohti ajouria, jopa tyvitukki tulee sille etäisyydelle, että ajokone saa sen latvapäästä otteen.
Kysehän oli yläharvennuksen tukkirungoista, jotka ovat yleensä kahden tukin puita. Unohtakaa maataloustraktoriviritelmät, jos ja kun haluatte säästää metsää korjuuvaurioilta. Oikea metsätraktori kulkee kuin sukkasillaan, kunhan ei mennä kaikkein pehmeimpään aikaan ajelemaan.
Jos lähdetään joillakin kevyemmän luokan raaputtimilla metsään, tulos on yleensä taloudellisesti kehno ja jälki on arvostelua kestämätöntä.
