Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Halkeamajohdetta ei TODELLAKAAN vedetä varauksen pohjaan, vaan hirren selkään. Mikäki mahdollista, se vedetään tehokkaalla käsisirkkelillä. Teille pohjoisen räpeltäjille pitäisi pitää koulutusta hirrenveistotaidoista, ennenkuin pilaatte siellä loputkin kelot ja hirsimökit.
Eräs hirsirakentaja naureskeli, että äijät sahaa varauksen niin, että painuessaan hirsi halkeaa ja rakennus romahtaa.
Kyllä pohjanmaan veistäjät on veistäneet hirsitaloja ja – mökkejä aivan varmasti moneen kertaan sen määrän, mitä esim lapissa on pystyyn laitettu.
Kun ketju on kunnossa, varausta varten ei sahassa tehoja tarvita juuri mitään, ei siinä kuumene öljyt. Voi tietysti olla, että olette sahanneet niin syvän varauksen, että hirsi on käytännössä halki?
Sellaisia ei täällä ole tehty viiteenkymmeneen vuoteen, vaan varaus avataan kirveellä tai isolla taltalla, ellei ole kursoa, jolla saa nätin varauksen. Jos sahaukset kohtaavat hirren sisällä, niin pilalle menee.
254 – oli sellainen saha, että kolmasosakaasukin riittää, kun on iso vetoratas.
Myös Huskussa on öljysäiliö kampikammion ympärillä – Ollut aina, eikä kiehu siinäkään öljyt!
”Ennen kaupungit/kunnat hoitivat teiden kunnossapitoa. Nyt se ulkoistettu. Tiet ovat kunnossa ja auraajat ovat vielä nettorahoittajia yhteiskuntassa?”
Kylläpä vain on ollut aika, jolloin kunta hoiti määrättyjä teitä ja katuja.
Se, että tänä päivänä niistä töistä huomattava osa on kilpailutettu ja yrittäjävetoisina tehty, ei muuta miksikään sitä tosiasiaa, että kunta ne huolehtii nekin jutut.
Kunnalla on ollut omia kuorma-autoja, tiekarhu, lumiauroja autoihin ja traktoreihin, on katujen pesulaitteilla varustettuja, ihan kuin on myös latukoneita, ruohonleikkureita, kiinteistöjenhoitoon ja kotipalveluun hankittuja autoja jne.
Tollon kaaliin ei uppoa se, että tekee nuo hommat kuka tahansa, niin joku ne joutuu aina maksamaan. Maksajan paikalla on vain erittäin mikroskooppisella osalla Tollo. Henen sosiaalitukiinsa ei ole kivin raskaasti verottajan käsi koskenut ja nekin rahat on kerätty verotuloilla. Tollon pitäisi olla tyytväinen, eikä esittää isojen verojen maksajaa.
Tuo lisävarustelista ei ole juuri minkään arvoinen enää kolmen vuoden päästä, kun autonvaihto on edessä. Jos vanhasta huippuvarustellusta tarjotaan viisisataa enemmän kuin perusmallista, niin onhan se aihe riemusta pomppimiseen.
Alan asiantuntijoiden mielestä auton lisävarustelu tuottaa kaikkein vähiten tyydytystä siinä vaiheessa, kun tulee vaihdon aika.
Edes tonnin kesärengas/ erikoisvannesarja ei nosta auton hintaa satasta enempää.
Viiden tonnin lisähinnalla olisi saanut jo paljon paremman autonkin
Voi olla, että salvoksella on tuollainen laiska ja matalakierroksinen saha hyvä. minä olen aina tykännyt, että oikean käden etusormella säädetään kierrokset, eikä suuttimilla niita lasketa.
”Oikeilla” hirrenveistäjillä on pari – kolme erilaista sahaa käytössään ja se ero on lähinnä teräsä ja terävarustuksessa. Itse käytin 254 – sahassa varauksen teossa isompaa vetoratasta ja kaasua oli vain pintakaasulla.
Isompien hirsien kanssa nurkissa terä sai olla hyvin ahne ja käytettiin täysiä kierroksia.
Kun joku harrastelija otti Huskun kouraan, niin ihme oli, jos se ei varauksessa leiponut kiinni.
Kyllä nuo Alajärveläiset ja Kuortanelaiset hirrenveistäjät käyttävät paljon myös Jonssia. Alue on Suomen hirsirakentajien keskittymä.
Sohlo 644 oli paperilla samantehoinen kuin 154 – 254. Käytännössä jäi kyllä jälkeen kaikilla osa-alueilla.
Hirrenveistäjät ovat käyttäneet paljon HVA 55 – mallia, koska se ei kierrä niin kovaa, mutta juuri siksi sitä voi huudattaa kaasu pohjassa pitkään. hakkuulta kun antoi hirrenveistäjille 254:t, niin kohta narahti, jos ei huomannut kääntää H-suutinta isommalle.
Vuolukallen kanssa 55 oli just sopiva.
Dolmarit olivat niin kolhon tuntuisia kädessä, että kyllä ne jäivät viimeisiksi kärryyn.
