Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Raivaaja.Tarkistin nuo hinnat. Mänty pikkupaakku ilman alv mhyltä on omalla seudulla 13 snt ja keskipaakku 18,5 snt. Ei mitenkään pahoja hintoja.
Taimien hinnat vaihtelevat luonnollisesti eri taimitarhoilla ja MHY:t hankkivat omien sopimustensa mukaan taimensa. Metsäkeskusten tarhoilla taitaa olla samat hinnat koko maassa, mutta muut hinnoittelevat toki itse taimensa.
Joskus MHY on markkinoinut myös 4 H -yhdistykseltä hankittuja taimia, eivätkä nekään ole huonoja, jos tuottaja on ollut asialla oikealla tavalla.
”Toki tiedät, että nuo Pösöt on vaihtunut Toyotaan? Kun suurin osa sentään vaihtaa käytettyyn.”
En ole kysynyt, mutta ainakaan ne eivät ole vaihtuneet käytettyyn Pösöön, koska ne vaan lisääntyvät. kohta varmaan lähtevät rekassa Porin Palinille, kun siellä kauppa käy sillä merkillä niin hyvin. Viime vyonna suomessa myyntitilastoissa Pösö oli sijalla 35! Kaksi ”Korean kiesiä” oli vuosimyynnissä edellä.
Nuo mallit, joista Jeessi kirjoittaa Tilhiltä, olivat todella keskosia myös kesäkäytössä.
Kyllä tuli maahantuojalta huolto – ja käyttöohjetta, vaihdettiin kurkkuja ja impulssiletkuja. Ilmansuodatin tukkeutui jopa niin taajaan, että joka tankkauksella piti puhdistaa, tyhjäkäyntiä kävi, mutta sammui aina, kun kaasuliipaisinta hipaisi jne.
HVA: 238 on jo niin vanha saha, että vaikka siinä olisi alkuperäinen ketjukin, niin kampiakselin stefat ovat kovat koppurat, joiden uusimisella aivan varmasti olisi vaikutusta tyhjäkäyntiin. Siinä oli myös erittäin heikko bensaletku ja talvella tankkiventtiili jäätyi kaatosahauksien takia lumen tunkeutuessa siihen.
238 – oli oiva saha kuitumetsässä ja pelasi hienosti. 242:sta en päässyt tykkäämään, lapentauteja nuo muut ovatkin kelpo koneita.
Vanhaa sellaista ei välttämättä kannata urakkavehkeeksi hankkia. 550 Huski ja vastaava Jonssi lämpökahvoilla ( kaasuttimella) – hyviä vehkeitä. wanha sanoi: lelut on leluja.
Jos sahaan on tehty talvisarja, se kannattaa pitää talvella käytössä.
Joo. Olen samaa mieltä, mutta niitä ammattimalleja on todella vähän. Sahan pitää olla pohjoismaissa testattu ainakin yhden vuoden, ennenkuin siitä voi olla melko varma.
Jos sahaa paiskotaan kannokossa ja heitellään lumihankeen, niin ei sellaista sahaa olekkaan, joka sellaista käsittelyä ei kostaisi.
On tullut vastaan sahoja, joiden rungossa tai tankissa on reikä! Pudotettu kiveen / kantoon – korjaus maksaa niin, että ei kannata. Jopa sekin, että sahataan ilman putsaria – tulos näkyy männän kyljessä.
wanha. – Lumilisä, tai lopussa kausikorotus oli kyllä tuntuva korvaus. Lapion käyttö oli pakollista ja Lapio piti olla hyvä. Kun lunta oli jopa yli metrin, oli ”tilin ” teko mahdollista, kun suhtautui oikein, kaivoi apinan raivolla tyvestä vain puolet, hankki sahaan 18 tuuman laipan ja opetteli sahaamaan niin, että roikkui pää alaspäin kuopan reunalla, niin suht hyvin pärjäsi. Lumikengät jalassa karsittiin ja siemenpuuhakkuussa kamppeet olisvat pulkassa hangen päällä.
Vaihetaksoissa oli kaadon kausikorotus paraimmillaan reippaasti yli perustaksan.
Pojat hakkasivat yhden ensiharvennuksen kettutarhan välittömässä läheisyydessä ja metsäliitto oli jättänyt hakkuuajan pahaan paikkaan. Oli määräpäivä, jolloin savotta piti olla valmis, koska kettujen poikiminen alkoi silloin ja ne syö poikasensa, jos niitä häiritään.
Pojilla oli ”länget korvissa”, kun ne katsoivat, että siinä ei pärjää mitenkään. minä näytin niille, miten lapio keikkuu ja suorastaan haukuin heitä pari päivää. Kun laskettiin tili: Urakkatyö ja pojilla urakkapalkka. Pojat manasivat, että olisi pitänyt tajuta, että taksa oli mielettömän kova, parhaiten tienasinat niinä kolmena viikkona kuin muuloin koskaan.
Tuli metsäliitollekin hintavia puita. Ei muuten olisi maataloustraktorin kanssa päässyt palstalla mihinkään.
wanha on varsin oikeassa pikku varauksella. On sellaisia ”karvalakkimalleja”, joilla ei kannata oikeaan talvisavottaan lähteä.
Jos minulla saha sammuilee tyhjäkäynnillä, se jää kyllä huomisesta alkaen telakalle – ehkä ikiajoiksi.
husku 550 xp. Niin sinullako ei ole Grilli-versiota? Pitäisiköhän sinun ”Kiekottaa” sahasi nyt talvisatsin kanssa?
Yksi neuvo kuitenkin on, olet varmaan tehnytkin niin, mutta varmistan. Älä syötä sahalle lunta missään vaiheessa tarpeettomasti.
En usko, että mikään muu sahamalli / merkki (poisluettuna 346 – versio) käy yhtään varmemmin pöperölumessa ja pakkasella.
Jos toimet vaikuttavat pohjaveden korkeuteen, on syyllinen tietenkin poraaja. Kuitenkin esim kaivo, jonka vedenkorkeus vaihtelee esim sateiden vaikutuksesta merkittäviä määriä, on pintavesikaivo, eikä sellaista pitäisi käyttää ainakaan ruokaveden ottamiseen.
Pohjaveden korkeus vaihtelee vuoden sisällä muutaman kymmenen senttiä ja pohjavesikaivon voi huoletta kiskaista tyhjäksi kesäkuivallakin, vedenpinta palautuu samaan tasoon ajanoloon.
Tervaleppä on siitä hieno puu, että se kasvattaa melko hyvän runkomuodon. Puuaines on kuitenkin vaalempaa kuin harmaalepässä, joten tervaleppä ei kovin selkeästi erotu koivusta.
Hyvälaatuisen harmaaleppäpanelin hinta on melko ”suolainen”, joten sopivassa paikassa Leppää kannattaisi jopa pystykarsia, koska siinä kuivuneet oksat ovat pian mustia ja lahoja. leppä pyrkii tekemään simultaanisilmuja ja niistä uusia oksia karsiintuneiden tilalle, eli hyvälaatuisen lepän tuottaminen edellyttää aika aktiivistakin hoitoa.
Sahapölkyksi kelpaa hyvinkin lyhyt pätkä, kunhan laatu on hyvä. Leppä”tukit” mitataan 10 sentin jaolla pituudeltaan, eli katkonta on melko vapaata. Yleensä ottaen sydänpuussa oleva tumma – kova laho ei heittaa, vaan se lasketaan lisäväriksi puussa. kun leppäpaneli lakataan vesiliukoisella lakalla, sen punertava väri syvenee.
Lepikkoon syntyy helposti luontainen kuusikko, joka kyllä lehtomaisella kankaalla kasvaa rajusti.
