Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Oppisopimuskoulutus on edelleenkin toimiva ja edullinen tapa oppia ammatti. Oikein suunniteltuna ja toteutettuna siinä saadaan nopeasti ja parempi ammattilainen, kuin koulumuotoisessa opintyössä.
Tollo:”Minä en enää kirjoita omalla nmiellä mihinkään. Ikkunoiden pesu kananmunista on niin ikävää puuhaa. Suomessa sananvapaus on aika nimellisestä jos alkaa kirjoittaa omalla nimellä.”
Lupaan olla käyttämättä kananmunia, enkä ole enää pitkiin aikoihin heitellyt ketään millään esineillä. Sikälis olet turvassa.
”Tavaralajimenetelmän kyseessä ollen jalostus alkaa siitä , kun puu irtoaa kannosta.”
Jalostus alkaa siemenestä ja kaikki hoitotoimenpiteet ovat jalostustointa. Taimikonhoidossa valikoidaan hyvät rodulliset ominaisuudet omaavia puita jatkamaan kasvua ja myöhemmin jatkamaan parempaa sukua.
Käsitys ei ollut Mikkolan ja edelleenkin talvirallissa käytetään kapeita renkaita.
Lentokenttä on aika usein asfaltoitu, mahdollisimman sileä kenttä, jossa on yksi tai useampi kiitotieksi sanottu rata, jonka pituus voi olla jopa joitakin kilometrejä. Siinä ei sallita ylimääräistä tavaraa, eikä siinä saa olla esim vesilätäköitä.
Leveä lätty on litteä rengas, jonka ilmatila vanteen ja kulutuspinnan on suhteessa olematon. Niissä käytetään suht. kovia ilmanpaineita, mutta silti ne kuluvat joko reunoilta tai keskeltä enemmän kuin muualta, eli niiden kitkapinta on vain osa leveydestä, muu on kosmetiikkaa.
Ei ole minun syyni, että sinulla on sellaiset autossasi, koita kestää.
Itse en toistaiseksi hanki alle 60-sarjan renkaita, ihan vain ajomukavuuden takia.
Nyt talvella on meilläpäin tiet – valtatietä lukuunottamatta – silkkaa pyykkilautaa, jossa 65-sarjalaiset talvirenkaatkin tanssivat melkoista humppaa auton alla, eli iskarit ja tukivarsien ja ohjauksen nivelet ovat tosi kovilla. Pitäisi ajaa joko oikein hiljaa, taikka oikein lujaa – yli 120 km /h. jolloin rengas olisi puolet matkasta ilmassa.
Klani. Formuloissa määrättiin käytettäväksi kapeampia renkaita, että saataisiin huippunopeuksia alemmaksi. Tuloksen anopeudet kasvoivat, koska kapeamman renkaan vastus on pienempi kuin leveän.
”Likaisen radanosan” vaikutus pitoon suhteessa renkaan leveyteen, on täysin selvä, jos ymmärtää vähänkään tositilannetta. Mitä enemmän renkaan alla on irtotavaraa, sen enemmän se on irti radan pinnasta.
Pintapaine on tärkeimpiä kitkaan vaikuttavia tekijöitä, ja se on avainasemassa myös metsäautotiellä ja lumessa kahlattaessa. Leveän renkaan vastus lumessa on aivan toista luokkaa kuin esim puolta kapeamman.
Autoon saa lain mukaan asentaa jopa 30 mm kapeammat renkaat, kuin mitä otteeseen on merkitty. Sellaisia ei paljoa ole pienessä rengasliikkeessä ja joskus saattaa olla, että heillä on niin onneton toimittajakin, että sekään ei niitä löydä, mutta niitä kyllä on. Jääradan lainalaisuudet eivät poikkea metsäautotien jääradan lainalaisuudesta, jos sillä pitää pystyä liikenneöimään
Leveät lätyt suomessa autoillessa eivät ole hyvät, ellei autoilu tapahdu pääasiassa lentokentillä.
Eräs kansainvälistäkin menestustä saanut rallikuski sanoi, että: Talviralleissa kaikki leveys, mikä renkaissa on yli 155 milliä, on haitaksi. Hän ajoi Audi Qattrolla ja oli mukana tehdastiimissä.
Minkä takia uudistusketjun heikoimman lenkin pitää kärsiä eniten huonoista työolosuhteista?
Jos on huonosti valmisteltu työmaa, hankalat taimet, vääränkokoiset putket, pitkä kävelymatka, kannettava taimia satoja metrejä, niitä ei huomioida urakkataksassa.
Kerran piti taimia raahata parin kilometrin päähän kohtuuttoman pehmeää suota pitkin. Taimia oli paljon, eikä taksaa ollut juuri mitään. me sovimme porukalla, että istutetaan päivässä 250 tainta. MH:lla kuoli käsiin yli 50 000 tainta.
Toinen – Pienempi urakka oli niin täynnä liuskekiveä, että istutuskuoppaa taimelle ei saanut kunnialla oikein itenkään. Kun sai jotenkin kairattua kolon, sitä ei niin vain tilkittykään. Sanoin MHY:n pomolle, että jos laskettaisiin sama palkka kuin paremmasta työmaasta, pitää taimelle tulla hinnaksi 75 snt. Sovittiin tuntipalkka, ja tuntiin 30 minuuttia.
Kuusikko kasvaa sillä kuviolla niin pirusti. Lehtoa, mutta mielettömän kivistä, näytti ihan sivukivi-läjitysalueelta.
Istutustaksa pitää olla sellainen, että sillä pärjää normaalityötahdilla. Ei metsuri mikään hyväntekijä ole, jota voi riistää miten sattuu.
Jos metsätyöstä saa palkkaa vain 90 € / päivässä, ei pidä ihmetellä, jos työntekijä lähtee heti, kun joku muu tarjoaa jotain muuta.
Tavallaan-Taneli, sinä olet kilpailuttanut jo hinnan. Homma mennee juuri kuten sanot,
En tajua sitä, että pitää esim tunti / päiväpalkalla fuskata niin paljon kun vaan uskaltaa. Vaikka onhan siinä se, että jos ei ole muita hommia, voi työmaata vitkuttelemalla saada päivän pari pitemmän työsuhteen.
Hyvä suoritus aina kun se on mahdollista, poikii lisää töitä ja mainekin kiirii.
Markkinapuheita ne ovat ja Veijon baarissa tehtyjä työsuorituksia. Normaali metsämaastossa alkaa 2500 kpl / päivässä jäädä haaveeksi joka päivä iskeä. Sen toki muutamana päivänä lyö, mutta kun kuukauden tai kaksi pitää istuttaa, niin alkaa yöunissakin taimet pyöriä.
Toki ammattilainen istuttaa rutiinilla ja hyvin, mutta onhan niitä sellaisiakin istuttajia nähty, jotka ovat korjanneet parin viikon istutuksensa istuttamalla samat taimet uudestaan ja paremmin.
Esim paakun tiivistäminen niin, että se on riittävän syvällä ja lujasti poljettuna sekä suorassa. vaatii kyllä sen, että se osataan ja tehdään joka taimelle.
Kun lähdetään siitä, että metsurin tuntipalkka lienee jossain 12 €:n paikkeilla, niin istutustaksan ollessa 16 snt ja määrän 1000 kpl, niin 160 € 5 -6 tunnissa on jo palkka, joka ylittää Tollon päiväansiot kolminkertaisesti.
