Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Onko jonkun saha vielä sellainen, jossa ei ole kaasuttimen lämmitystä? Sehän on ollut iät ja ajat kaikissa Huskuissa, joissa on kahvalämmitys.
Jospa palattaisiin vielä Klanipään Formuloiden renkaisiin. ne ovat tosiaan leveät ja kuivankelin renkaat ovat sileät ja hyvin kitkaominaisuuksin varustettua kumia. Niiden täytyy pitää hyvin kurveissa ja suurissa nopeuksissa. Kuitenkin nekin renkaat tarvitsevat pintapainetta, joka kasvatetaan niille spoilerein ja auton alustan muotoilulla. Siihen liittyy sekin vaatimus, että maavara on tingitty niin pieneksi, että pohja ottaa sileälläkin tiellä toisinaan asfalttiin.
Formulat painuvat niin lujaa asfalttia kohti jo parinsadan vauhdissa, että ne pysyisivät katossa ylösalaisen siinä nopeudessa. Se ei ole renkaiden ansiota.
Sen takia, kun Klanilla on autossaan levikkeet, levitetyt vanteet ja eturenkaatkin yli komesataa milliä leveät lättänät, hän ei voi ajella yli kolmeakymppiä, eikä kaduilla, joissa on hidastetöyssyt.
Kun hän lähtee ajamaan kilpaa jäärata-ajoihin hän on hankkinut sinne uudet – leveät nastarenkaat. Yllätyksenä tulee huomio, että muissa lähtöviivalla olevissa autoissa on 145 milliä kapeat renkaat, joiden profiili on sata %.. Kuinka Klanin käy? Hän sutii lähtöviivalla vielä silloin, kun nopeimmat ovat ensimmäisen kierroksensa kiertäneet.
Ajeleppa sinä vain Formula-ajoja ja pärisytä huulilla moottorin ääntä matkien. Kuitenkaan suomen nopeusrajoituksilla ja normaaleilla teillä ei laillisen kokoiset renkaat joudu pitokykynsä rajoille edes läheskään niin usein, kuin tapahtuisi, jos niissä olisi Formula-renkaat.
Ihmeellisiä kaahaajia, kun teillä renkaat pitäisi olla kuin rata-autoissa, varsinkin, kun Formulakisoja vähänkään seuranneet ovat voineet nähdä – jos äly olisi riittänyt – että vesi renkaan alla vie pidon hyvin nopeasti, jos rengas on leveä ja tasainen. Samoin pito hukkuu heti, kun auto siirtyy vaikkapa vain ”likaiselle” osalle muuten tasaista ja hyväpintaista asfalttia.
Koska usein vedotaan autolehtien koeajoihin ja vertailuihin, niin olisi ollut syytä tajuta myös ne maininnat, joissa on huomautettu matalaprofiilirenkaiden antaneen vertailussa negatiivisen kokemuksen ajomukavuutta ja äänekkyyttä vertailtaessa. Joskus on tunnelmaa moitittu hyvinkin vahvasti. Vanhemman koulukunnan renkaat ovat saaneet jopa kiitosta ajotuntumastaan ja matalasta melutasostaan.
En voi kuin pahoitella Klani, sinun harhaantumistasi lättyrenkaisiin, mutta voin lohduttaa, että ne kyllä kuluvat nopeasti, jos pysyt tiellä ja seuraavia renkaita hankkiessasi voit hyvin tehdä valintasi auton ohjekirjan mukaan. Suosittelen ehdotetuista kapeampaa vaihtoehtoa.
Tanelilla ja metsuriyrittäjällä on reilu kauppa. Nostan hattua molemmille ja muistutan, että kunnon yrittäjä, jollaisia täällä palstalla ei montaa ole, tekee myös tuntipalkalla työtä samalla tahdilla kuin urakalla. Palkanmaksajan toiveiden mukaan.
Kuitenkin tuo palkkausmuoto edellyttää siedettävää työmatkaa, koska siitä Taneli ei taida maksaa aikapalkkaa?
Klani elää ristikudosrenkaiden aikaa, jolloin sivuttaisvoimat väänsivät renkaan kallelleen, kun runko oli ristisiteitten takia melko jäykkä. Sitten tuli teräsvyörengas, joka jäykän vyön ja joustavien sivujen ansiosta pitää kulutuspinnan tiessä kiinni koko leveydeltä. Se, että rengas taipuu sivuttain jopa sentin, ei tunnu normaali maantieajossa vähääkään.
Jeessi tuolla esitti matalaprofiilirengasta, mutta hän kulkee vielä jenkkiautojen rättirenkaita muistellen. Nykyään on – valitettavasti, jo hieman jäämässä 65-sarjan renkaat vähemmistöön ja mennään jopa sarjassa 50, joka on minusta liian kova ja äänekäs ainakin toistaiseksi. Minulla on yhdet sellaiset renkaat odottamassa autonvaihtoaikaa, jolloin minun vaihdokissani on 50-sarjan suvukumit alla. En tykkää niistä. Enkä osta 65 % :sta littosempia niin kauan, kun niitä on saatavana.
wanha on osittain oikeassa, kun on pistämässä konekuskiksi opiskelevaa takaisin kouluun, mutta se ei ole ihan sääntö, eikä se ole ihan poikkeus.
Niin ikävä juttu kuin se onkin, vain reilu puolet koneoppilaista pystyy kehittymään ja sopeutumaan metsäkonekuskiksi. Urakoitsija – jos on pätevä, pistää oppilaan takaisin kouluun, ja vastaavasti toisen hamuaa töihinsä ”ostamalla” hänet kesken koulun töihinsä.
Näyttää kylläkin usein käyvän niin, että se hyvä kuski lähtee parin vuoden viiveellä muihin hommiin, varsinkin, jos on jo hankkinut metsäkoneenkuljetusauton ajokortin. Esim bussikuskiksi halutaan kaveria, joka pärjää monenlaisissa olosuhteissa, vaikkapa tilausajokuskina.
Jos kaveri on kestänyt kuskina viisi – kuusikin vuotta, niin hänellä voisi olla jo evästä niin paljon, että voisi lähteä opiskelemaan opettajan pätevyyttä. Sekään ala ei taida olla liian hyvin palkattu, alussa ei varmaan saa viittäkään tonnia kuukaudessa, mutta ” eipä tarvitse mitään tehdäkkään, eikä osata”.
Sahahuollossa pitäisi AINA koekäyttää saha perusteellisesti, varsinkin, jos kaasuttimella on käyty. Jos kalvosarja on vaihdettu ( Täysin turha toimi) , pitäisi sahalla jopa sahata ja tarkkailla tyhjäkäyntiä ja kuuman sahan käyntiä.
Kaasutin tarvitseisi ilmeisesti myös ultraäänipesun, jos sitä pitää puhdistella. Imupuoli pitäisi tutkia vähintään tarkkaan, tarkempaan kuin kaasutin.
Kyllä Minulle tuli selväksi, että Pomo naureskeli apupojalle, joka oli vasta 2 – 3 vuotta ollut rengasliikkeessä ja jonka Bemarissa pihalla oli niin leveät ja littoiset renkaat, että niillä ajaessa ei kärsinyt ajaa töyssyihin juuri minkäänlaisilla nopeuksilla, kun rengas oli ulkona lokasuojasta ja renkaan ja kaaren välissä tilaa kolme senttiä. Renkaan profiili luokkaa 25 %.
Renkaan levitessä pintapaine pienenee / neliösenttimetri, eli pintapaine on kiloina yhtä suuri, mutta pinta-alan neliösenttiin suhdeluku muuttuu. Märällä tiellä suurempi pintapaine on parempi kuin suurempi kosketuspinta, jossa vesi jää renkaan ja tien väliin.
Autojen ja renkaiden valmistajat noudattavat asiakkaiden mieltymyksiä mm. renkaiden ja pyörien suhteen. Se on ainoa selitys sille, kun ollaan vannekokoa kasvatettu, renkaat litistetty joustamattomiksi ja levennetty jopa hengenvaarallisiksi, josta ainoa näkyvä seuraus on, että ne kuluvat epätasaisesti ja ovat joskus sangen vähäisellä ajolla laittomat ja käyttökelvottomat.
Rengaskauppiaat ja valmistajat hierovat karvaisia käsiään, kun hölmöt asiakkaat maksavat epämukavista, äänekkäistä, turvattomista ja nopeasti pilalle menevistä renkaista kovaa hintaa. Myös pyörän paino on haitaksi autolle ja ajo-ominaisuuksille.
arto:”Oishan tuossa tienannut jotain 270e päivä..Meillä yksi yrittäjä 1 vakinainen (minä) 3 kausivakinaista. Paikallisen mhyn listoilla. Eilen viimein työpäivä. Nyt pääsee nauttimaan joutenolosta.”
artolla teettettynä olisi siis raivaus maksanut noin 500 € / päivä. Ja hehtaari päivässä?
Tuo 16 senttiä / kpl ei vaikuta kovin hyvältä taksalta, palkkaa jäänee n. 10 snt/ taimelle. Se oli kohdallaan varmaan 15 vuotta sitten ja silloinkin taimet piti olla suunnilleen aukolle tuotuna, ei aukon raunassa yhdessä paikassa.
Kun joskus on istutettu putkella kylkivakasta, niin tahti on ollut suunnilleen 200 tainta tunnissa, mutta siihen pitää kyllä jo liikkua, eikä ole aikaa potkia varpaitansa kiviin, vaan istutuskohdat pitää olla suurinpiirtein valmiina.
