Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Keskipakoisvoima ja pyörintänopeus. Maantiellä rengas pyörii joskus jopa paljonkin lujempaa kuin liikennevaloristeyksessä.
Nykynastarenkaat eivät juurikaan jäitä karhenna. Nastojen pistovoima on aika pieni, eikä niistä ole iloakaan esim risteysalueilta kiihdytellessä.
Suurin haitta niistä syntyy, kun on vauhtia hieman enemmän ja keskipakoisvoima iskee nastaa sulan asfaltin pintaan. Nuo risteysalueet ja bussipysäkkien jarrutus- ja kiihdytysliukkaat ovat raskaan liikenteen hiomia, ei kitkarenkaiden.
Minulla on kokemusta Brigdestonen ja Michelinin kitkoista, jotka on tarkoitettu pohjoismaisiin oloihin. Ne kyllä kepittivät Nokian uutuusnastarenkaat helposti, kaikissa olosuhteissa. Sen lisäksi tuli runsaasti kokemusta Nokian nastarenkaista oppilaitoksen autoissa, joita laitoksen kaikki autot käyttivät.
Jossain vaiheessa oli eräs sahamalli Jonssilla, jossa kerrottiin olevan runkovikaa. Oli kai liian isot puolikkaat siihen roovimäärään nähden.
Minulla vaihdettiin kampikammio – ei auttanut. Vika oli silloin kampikammion läppäventtiileissä, joiden avulla sen teho-painosuhde oli tosi hyvä, mutta nimenomaa joutokäynti temppuili.
Videon lumihankiepisodi toi mieleeni ensimmäisestä sahastani luopumisen. Minulla oli kevyt ja tehokas saha, jonka kauppaan kuului silloin ainutlaatuinen 2 vuoden ilmaiset huollot. Niinpä käytin sahaa huollosaa aika usein, js siellä se putsattiin ja jopa teroitettiin ilmaiseksi.
En kuitenkaan ollut sahan tyhjäkäyntiin tyytyväinen, se kun sammui AINA, kun esim. kaatosahauksessa päästi kaasun ja työnsi puun nurin. Viimeistään se sammui, kun hipaisi kaasuliipaisinta. Säädöt eivät auttaneet ja temppuilu kyrsi minua niiin…
Sitten oli saman kauppiaan uuden edustuksen vuoro ja maahantuojan ”Joulupukki” tuli esittelemään Partner- sahoja. Esillä oli uusi – tarinänvaimennettu Partner R17 saha. Esitin Joulupukille, että saha ei käy tyhjäkäyntiä, kun sen kaataa kyljelleen, hän vatkasi sahaa… se vain käydä putputti. lopuksi hän potkaisi sen menemään kerien rinnettä alas, kun saha pysähtyi, kuului pötpötpöt… Panin ehdolle koneen lumelle arkuuden. Hän polkaisi 70 sentin pakkaslumeen reiän, pani sahan sinne ja peitti lumella (lumi oli oikeaa puuterilunta). Hangesta ei kuulunut mitään, kunnes siihen syntyi pieni aukko, josta kuulio Pötpötpöt…
Kysyin kauppiaalta, paljonko välirahaa? Se oli tuon kauppiaan ensimmäinen Partner-kauppa ja voin vakuuttaa, että se saha oli silloin mullistavan hyvä. Siinä oli mukana talvisarjat, jotka ruuvailin paikoilleen ja sahan hyvä toiminta herätti huomiota alan miehissä.
Hokkaidossa ei varmaankaan käytetty pohjoismaisiin olosuhteisiin kehitettyjä kitkarenkaita.
Euroopassa ainakin käytetään ”Nopean ajon kitkarenkaita”, joiden käyttökelpoisuus suomen oloissa on todettu olemattomaksi. Kuitenkin nuo ”Asiantuntijat”, eli rengaskauppiaat kirkkain silmin niitä myyvät, vaikka niiden pitokyky on täällä lähes kesärenkaiden luokkaa.
Minusta ”kitkarenkaista” ja Kitkarenkaista ei voi puhua samana talvena.
Yleiskoulutusta, jolla tehtäisiin työntekijöitä alalle kuin alalle, ei ole olemassa. Jos sellainen koulutusputki rakennettaisiin, tulisi koulutettava eläkeikään ennekuin valmistuisi.
Kallis, turha koulutus syö kansakunnan voimavaroja. Tehokkainta olisi saada nuoriso välittömästi peruskoulutuksen jälkeen erikoistumiskoulutukseen, jossa täsmäkoulutetaan henkilöitä ammattiin, jossa löytyy soveliaita, pysyviä työpaikkoja.
On tietenkin hienoa olla koulutettavana kymmenen vuotta ja saada siitä jonkun tittelin, mutta kun siitä ei heru ”ikiteekkarille” korkeaa vakanssia, jossa hyvällä palkalla saisi ketkutella osan päivää ja lopun aikaa viisastella pubissa kaltaistensa seurassa, niin nämä ”äidinkullat” sortuvat puitokemisteiksi ja huume-hemmoiksi kuollen nelikymppisinä ja tullen haudatuiksi pahviarkussa.
Noissa autolehtien rengastesteissä on hiuksenhienoja eroja arvosteluperusteissa, mutta yleensä ottaen yksi yhteinenkin piirre niissä on: Kun laitetaan vaikkapa kymmenen yleisimmin myytyä rengasta järjestykseen, on järjestys TM:n ja Tuulilasin testeissä erilainen.
Kuitenkin yleensä viisi kärjessä olevaa on lähes samat merkit, eikä ykkösen ja viitosen välillä ole suurtakaan eroa lopullisessa pietemäärässä.
Jos ”voittajalla” on 8,9 pistettä ja viitosella 8,4 pistettä, jää kiinni lähinnä makuasioista, mihin järjestykseen kuluttaja haluaa renkaat panna.
Välttämättä se kymmeneskään rengas ei ole huono, vaikka sille onkin saatu vain 7,6 pistettä kokoon.
Renkaiden hintaa pitäisi myös verrata, mutta samalla tulisi verrata myös kulutuskestävyyttä.
Pääkallokelien takia ei pitäisi pelkästään päätöksiään tehdö, ne ovat suhteellisen harvinaisia ja oikein hyvä pito kaljamalla, jossa on vesi päällä, merkinnee heikompia ominaisuuksia muilla osa-alueilla.
Kuskasin kerran traktoria kuorma-autolla, jossa oli, niinkuin tapana on kesärenkaat ja tie aivan kaljamalla. Eteenpäin mentiin – lipsuteltiin siten, että oikean puolen renkaat ottivat tukea aurauspalteesta. Jos auto siirtyi hieman tien keskustaan päin, luisui se nopeasti takaisin reunaan. matkaa oli noin 85 km, joten jännitystä riitti sekä mennessä, että tyhjänä takaisin tullessa. Voisi melkein väittää, että oli hartiat jumissa.
Eipä taideta monessakaan Euroopan maassa sallia nastarenkaiden käyttöä.
Suomessa on ilmeisen kehnoimmat tiet ainakin talvella, vaikka monet kuvittelevat lumen pittämilläkin teillä pärjäävänsä VAIN nastarenkailla.
Vai onkohan vaan niin, että suomessa on keskimäärin Euroopan SURKEIMMAT kuskit?
Vai vaikuttaakohan tuohon se, että meillä on vanhimmat autot?
Kyllä minä olen sitä mieltä, että vika on korvien välissä, eikä kalustossa.
”Tänäkin talvena olisi tullut monta rokulipäivää , jos ei olisi nastoja alla. Kun kupera tie on peilijäässä laidasta laitaan ja märkä , ei kitkoilla ole noille teille mitään asiaa.”
-Melko kehnot ajotaidot arvelee omaavansa hän. Parempi on siirtyä talvella potkukelkkaan. Jääkenkä toiseen kavioon, niin voi ajella rajoitusten mukaan.
”-Tarkoittaako Tolopainen , kun paperi/sellutehtaalla tehdään kuormaa junaan/ autoon. Tuotteella joku hinta lastattuna. Tuskin se niin menee .kuin metsässä ,että omana työnä lastaus puolta halvempaa, kuin lastausurakoitsijan tekemänä.”
Omana työnä tehty hankintapuun lastaus ja käsittely on suorastaan ilmaista todellisiin kustannuksiin verrattuna.
Eiköhän peperi/sellutehtaalla myydä tuotteet jopa ostajamaan satamaan toimitettuna, eli lastaus – kuljetus – ahtaus ja laivakuljetus ovat hinnassa mukana.
Toki lastaus junaan /autoon voi olla ja onkin jonkun yrityksen vastuulla, samoin rautatiekuljetus jne.
