Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
kim1:”Jätkä: katso ne video klipit loppuun elikkä osioon 32…”
Videolta 32 ei jäävää puustoa pysty laskemaan Erkkikään.
Se, että kauppa jää auki, ei ole Mo:n, eikä kuskin syy. Osto-Hemmo on lupaillut liikoja.
Metsän edellinen harventaja olisi saatettava vastuuseen. Jos kyse on ollut taimikonhoidosta, olisi se pitänyt ajat sitten uudistaa tai edes täydentää.
Ei kukaan voi hakata sataa mottia/ha metsästä, jossa ei ole mitään otettavaa.
Mopokuskin on ollut turha paskoa housuihinsa.
Kim1:”Videon pätkä antoi tosiaankin miettimisen aihetta..,ehkä jopa suorittava saa vähemmin tuhoa metsässä aikaan kuin tuo kompura äijän käppyrä…
Elikkä videollahan harvennetaan metsää puolipölhöön asentoon,elikkä harvaan väljennyshakkuu asentoon..,mutta hitusen liian tiuhaan päätehakkuuasentoon..,toki kyseisessä kohteessa käytännössä suoraan päätehakkuuasentoon ,koska osapuustosta kuitenkin kuivaa pystyyn…,tykkylumituhot..,jne..
Elikkä tuollaisen manuhakkaajan jäljiltä voidaan puut ajaa pois helposti keskiraskaallakin ajokoneella vaikkapa sivuluisussa..heh”
Elikkä:-Täysin ala-arvoinen arvio Kim 1:ltä. Elikkä:-Videollahan ei näytetty varsinaiseseti metsää lainkaan. Elikkä:- Puita noin aarin alalta – eikä sitäkään.
Elikkä: – Ei pidä arvostella, kun ei ymmärrä asian päälle pätkääkään.
Suoriutuva ei taida käsittää, että Pohjapinta-ala on merkittävästi tarkempi puuston määrää mitattaessa kuin runkoluku.
Jätkä kitisee puiden yksilöinnistä, koska jätkä on nähnyt esim Mopokuskeille järjestetyissä koulutustilaisuuksissa, että moni vuosikausien kokemuksen omaavakaan ei näe metsää puilta. Poistettavia puita valittaessa pitää nähdä Stereonäöllä metsä sellaisena kuin se tulee olemaan harvennuksen jälkeen. Eli parasta on valita vain jäävät puut.
Ajourat tulevat liian leveiksi, kun ensin valitaan poistettavia puita ja sen jälkeen vasta uranreunapuut. Ilmiö syntyi jo silloin, kun leimattiin poistettavat (pystymitalla) Siinä kun hakattiin ajoura, niin pilalle meni monessa kohtaa.
Järjen käyttöä kannattaisi Mopokuskienkin opetella – Jos sitä olisi.
Valtio maksoi ennen ”Lapin lain” perusteella vajaatuottoisiksi hakattujen metsien uudistamiset.
Samoin tehtiin myös täällä Etelässä, mutta perusteet olivat sellaiset, että oikeasti piti metsä vajaaksi hakkaajan joutua ”Vihreän veran ääreen” hakattuaan metsän malliin, jota sanottiin ”Hävityshakkuuksi”. Jos pystyi todistamaan, että”En minä, mutta poijjaat” – olivat metsän hävittäneet, niin pelastui. Nykyään sen hävityshakkuun tekee Mopokuskit, eikä heitä linnaan panna – vankilat olisivat mopokuskeja täynnä, jos lakia luettaisiin ”kuin silloin ennen”
Nostokoukku”-Valtion metsistä ne pahimmat limbot saattaisivat löytyä. Tosin siellä ei taida Metsäkeskus paljon mittailla…..”
Niinkin saattaa olla. MH:lla on ollut sydeemissään Talouskirjat, jotka vastaavat metsäsuunnitelmia yksityismailla. Leimikoden suunnittelu on tehty jo kauvan aikaa niin, että kiertoaika on 16 vuotta. Sitten hakataan sen mukaan kuin on jopa 32 vuotta aikaisemmin päätetty.
Vielä nytkin on kuvioita, joissa männikkö odottelee ensiharvennusta, joka olisi pitänyt tehdä jo viisitoista vuotta sitten. Ja jos talouskirjassa sanotaan, että kuvio on uudistuskypsää, se hakataan, vaikka tilanne olisi mikä.
Metsähallituksen metsät ovat jo hyvän aikaa kuuluneet saman tarkastusjärjestemän piiriin, kuin yksityismetsät. Nykyään metsänkäyttöilmoitukset pitää tehdä, niinkuin ihmisetkin tekevät.
Suoriutuva:”-Kauppasopimuksessa on kuitenkin tietty määrä kuutioita ,joista kauppa on tehty. Heti alkaa poru ,että moto mittaa väärin ,jos kauppasumma jää vajaaksi. Sitten koukataan vaikka lakirajalle ,että kauppa saadaan täyteen. ”
-Johan on selitys. Kertoo täydellisestä vastuun pakoilemisesta, joskin myös ammattitaidon puutteesta kaikilla osa-alueilla.
Nyt ymmärrän,miksi joiltakin syntyy vain sutta ja sekundaa. Ja nämä hemmot syyttävät kaikesta vain ennakkoraivauksen puuttumista.
Tulee mieleen Erään maatalouoppilaitoksen Kasvatushakkuutyömaa, jossa minut oli myyty opettamaan opetuslapsille puunkorjuun pakettia. Eli leimikon suunnittelusta hankintatyön tekoon. Kolmoskehitysluokan männikkö MT:llä – Taajaman kupeessa, jossa varikset olivat polkeneet mäntyjen latvoja taimikosta lähtien.
Tilanhoitaja ja hänen aputyönjohtajansa olivat savotan aloittaneet, eli ottaneet varaslähdön.
Aloitus oli jätetty aivan liian tiheäksi, puut oli poistettu yläharvennuksella ja kaikki tukit olivat raakkeja.
Kun moitiskelin heitä siitä, oli selitys, että pakko saada tukkia, kun kauppasopimuksessa on niin paljon tukkia. Jos tehdään sinun (minun) laatuvaatimusten mukaan, niin eihän tästä tule tukkia lainkaan.
Kun ”leimasimme” pohjapinta-alan mukaiseen tiheyteen sen jo hakatun alan, piti tasan puolet runkoluvusta ottaa vielä pois.
Jaoin ukoille harvennusmallit, annoin relaskoopit ja käskin opetella niiden käyttöä.
