Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
”-Se on sitä pienimuotoista hevos-näpräystä.Ei isommilla aloilla onnistu.”
Pinta-aloista se ei ole mitenkään riippuvainen. Ei se myöskään vähäisemmässäkään määrin liity hevoshommiin.
Tuo kanta vain osoittaa olevan valtavat luulot siitä, että isompi savotta ei onnistu mitenkään,kun sen hallitseminen on liian vaativaa.
Noin ajattelevat ihmiset olisivat pillahtaneet itkuun, kun Suomi joutui sotaan. Hirteen he olisivat menneet, kun kuulivat sotakorvauksista .
Vastaavasti todella suuria savotoita on tehty jopa pokasahoilla ja justeereilla sekä hevospeleillä lähikujetus ja loppumatka uittelemalla. Logistiikka saatiin toimimaan, kun se pantiin toimimaan.
Niillä keinoilla Lappiin tehtiin 50 000 hehtaarista ylöspäin olevia avohakkuita, eikä itketty yhtään.
Rukopiikki. Listaappa tosiaan muutama asia, joissa sinä ihailet Venäjää ja RyZZiä. Voit ihan vapaasti omin sanoin kertoa, mitä sinä siinä porukassa pidät aivan ylivertaisena ominaisuutena. Samalla voisit myös pohtia, mistä johtuu, että se maa on noi surkeassa tilassa. Luonnonrikkauksia on kyllä piisalle asti, mutta eivät vaan ole saaneet niitä kunnolla hyödynnettyä, vaikka toisen maailmansodan jälkeen siellä oli Saksalaisia insinöörejä ja Juutalaisia liikemiehiä, niin ei vaan mennyt tieto ja taito perille Iigorin kaaliin.
DA-Trolli JeeZZi ja Kehveli voisivat myös pistää aivosolut töihin.
Metsäkeskuksen kontrollimittauksissa on ollut kaiken lisäksi paha kämmi, mikäli mittaustapa on säilynyt alkuperäisessä mallissa. Siinä hakkuualueelle tehdään pinta-alasta riippuen enemmän ja vähemmän koealalinjoja, jotka kohdistetaan ajouriin nähden poikittain.
Linja ajetaan mielellään aivan suoraan ja sen linjan kummaltakin puolelta lasketaan esim metrin päässä olevat rungot. Niiden läpimitatkin mitataan PPA-n laskemista varten.
Näin runkoluku ym tulee tarkalleen keskiarvon mukaan ja voi olla, että puolet aloista ovat aukoksi pieksetty ja puolet jäänyt koskematta, mutta paperilla (näytöllä) tulos on just hyvä.
Eli ruluku / ha on just, mutta tulos ei MO:n mielialaa hyväile.
Jos mittaustapa on edelleen tuo, niin sillä ei ole mitään virkaa.
Anneli:”eli jonkin verran muita pääpuulajiemme suurempi tiheys enskaan saakka hyvä olla, esim. 2000?”
Mainitsemasi tiheys on Männyn istutustiheys, se on myös tiheys, johon männyntaimikon harvennuksessa pyritään. (Ei mitään uutta auringon alla!)
Teimme MH:n taimikoihin harvennustöitä ja ohje oli tuo. Kysyin, kuten tapana on, että mikä on toleranssi? V= Nolla!
Teimme muutaman satahehtaaria – Tuli kontrolliryhmä. Tulos: Ei moitteen sijaa!
Mopokuskeilla on vain yksi totuus. Koneista kun puhutaan, niin ei ole sellaista mahdollisuutta, että olisi pienempi, taikka isompi. Mopomiesten vaitoehdot ovat vain pieni tai iso. (Taikka helvetin iso)
Viittaa järjenköyhyyteen. Heille on takuulla kalsaritkin vain lyhyitä- tai pitkiä, sopivia ei ole lainkaan. Siksi mopomiehen kalsarit ovat aina niin pitkät, että ei sukkiakaan tarvitse lainkaan.
Vastaan mopokuskille, vaikka hän tivaa vastausta metsänkasvattajalta.
Kasvatushakkuissa työn jäljessä on ongelmana : A. Harvennustiheys, eli ajourien lähellä on ehdottomasti liian harvaa, urien puolivälissä käytännössä koskematonta. B. Ajourat aivan liian leveät, kun kone on renkaan reunasta renkaan reunaan 2,8 metrinen (Kyse on telan ”suorasta osasta”, joka siis koskettaa maata vaikka soratiellä) – Ei uran tarvitse olla kuin neljä metriä leveä. C. Puiden yksilöinti on tehty järjenvastaisesti. Parhaista puista valitaan jäävät rungot. D. Urasuunnittelua ei selkeästi ole tehty lainkaan, vaan on porskuteltu lähinnä miten sattuu. Mopokuskeilla pitäisi koneen runkolukon olla sellainen, että turha mutkittelu ei onnistu, koska mutkassa telat särkee pinnan ja kone painuu.
Talkootyönä pitäisi traktoriyrittäjien tehdä ihan tarpeellista työtä!
Jos ajatellaan, että on ajanmukaiset Traktori, työkone ja kuljettaja, joka tekee ihan reippaalla tahdilla koneella työtä, koituu koneen omistajalle kustannuksia, joilta ei voi välttyä.
Treaktorulle ja varusteille on muodostunut kiinteät kustannukset, jotka on maksettava joka tapauksessa, vaikka ei konetta käytettäisi lainkaan. Sen päälle tulee muuttuvat kustannukset, kuten polttoaine – ja huoltokulut, samoin käytössä syntyvät korjauskustannukset.
Kun vielä kuljettajallekin pitäisi jäädä palkkaa työstään, on kolmenkympin tuntiveloitus jo tappiollista toimintaa.
Pääomakulut ovat myös niitä, joita ei voi millään keinolla ohittaa. Kun pelkät polttoainekulut ja ”öljyhuollot” huomioidaan, niin parikymppiä / tunti löytyy jo niistä kustannuksia.
Yrittäjänä 30 €:n palkkakustannus lienee ihan alarajoilla, jos huolehditaan niistä maksuista ja velvollisuuksista, joita rehellinen yrittäjä joutuu itse kustantamaan.
Näin ollen alle viidenkympin tuntiveloitus edellyttää jo ns pimeän työn tekemistä, eli Verottaja on varmasti kiinnostunut ko toiminnasta.
Visakallo:”Meikäläisen metsiä on kymmenet vuodet harvennuttu kaksi-kolme kertaa ennen päätehakkuuta. Kun olen siitä täällä kertonut, on sanottu, että vähempi riittää.”
Jos hyvää haluaa, niin ei riitä. Konehemmot ja ison ihannoitsijat ovat eri mieltä, mutta he ovatkin oikeasti metsänraiskaajia, joilla ei ole mitään tekemistä metsänhoidon kanssa.
