Käyttäjän Jätkä kirjoittamat vastaukset
-
Berzan kanssa olen taipuvainen epäilemään aloittajan aitoutta. Olisi hän kuitenkin voinut hieman uskottavamman stoorin keksiä.
MHY:llä ei tarvita omaa korjuupalvelua, mutta välityspalvelu kyllä. Silloin MHY:n rooli on koota järkevän suuruisia myyntieriä ja mahdollisesti ohjata urakoitsijat ja myyjät kanssakäyntiin.
Tällöin Puunmyyjä pääsee nauttimaan niistä vähennyskelpoisista laskuista, joita Joovaan niin kovin on kaipaillut. Samoin pääsee ihan oikein pelmuamaan ALV-maksujen kanssa. (Jää metsäfirma nuolemaan näppejään)
Tuo kysyminen on sinänsä ihan Jeessiä, mutta kun asetellaan lukemia, niin ne pitäisi olla joko KAIKKI ALV:llisia, taikka KAIKKI ilman ALV:tä.
Tilanne on vähän sama kuin naapurin paluumuuttaja-ukon kanssa, kun hän juttelee Ruotsin elämästään ( ja norjan) ja sekoittelee sopivasti ja sopimattomasti Kruunuja, markkola ja €uroja.
Kun puukaupasta puhutaan, niin yleensä puun hinta on ilman ALV:a ja silloin pitäisi kaikki muukin olla ilman ALV:a. Puun myyntivero on sitten luku erikseen, eikä sitä tarvitse maksaa kuin kantohinnasta – tietääkseni.
Se vaan ei näytä menevän kaikkien kaaliin, että ALV:n maksaa puun ostaja, sitä EI maksa puun myyjä, hän vain tilittää sen valtiolle.
Olen tähän asti tilittänyt joka vuosi ALV:n enää ei tarvitse, koska alvillinen omaisuus ja toiminta siellä on muiden hommaa.
Lähes kaikissa tuoreemmissa autoissa on jakopäälle asetettu kilometriraja, jonka puitteissa hihna – tai jopa ketju, on vaihdettava. Sen huollon yhteydessä yleensä uusitaan myös ainakin kiristin, ehkä hammaspyöriä ja vesipumppu, joka on monessa autossa aiheuttanut jopa konerikon laakerin pettäessä.
Myös Jakoketjua, kiristimiä ja vesipumppuja suositellaan monessa autossa vaihdettavaksi ennen kuin ne kuluvat loppuun.
Pitää vaan totutella ajatukseen, että kaikkia autoja myös pitää huoltaa, ei vain korjata.
Burl:” Jos ajatellaan vaikkapa, että rungossa olisi tukkiosuutta 14,5 metriä ja sallitut tukkimitat 4,3, 4,9 ja 5,5 metriä (yleensä useampia mittoja), voidaan rungosta tehdä esim. kaksi “55”:sta tai kaksi “49”:ä ja “43”:n. Edellisessä vaihtoehdossa tukkia menee kuituun 3,5 juoksumetriä ja jälkimmäisessä 0,4 metriä.”
Esimerkki on hyvä ja teoriassa hakkuukone on laskeskellut runkomuodon perusteella, miten kannattaisi katkonta suorittaa. Jos kuitenkin on painotettu 55 dm:n tukkien arvoa, niin kone luultavasti arpoo 55:n ekaksi tukiksi, jolloin peli on pelattu.
Onneksi on yleensä käytössä myös muita pituuksia. eli vaihtoehtoja enemmän kuin vain nuo kolme pituutta.
Kun mukaan astuu läpimitat/pituus, taikka Laatutyvi/ läpimitta / pituus, onkin siinä sähköaivot tarpeen. Niin kuin on nähty, joukossa on muutamia, jotka eivät osaa laskea, eikä näkökykykään riitä arvioimaan rungon laatua, joten pakko on vaan luottaa ammattikuskin ja koneen yhteistyöhön.
Runkohinnoittelu, taikka osarunkohinnoittelu poistaisi nuo ongelmat niiltäkin, jotka eivät ole sitä vielä tajunneet.
Laatuvirheet antavat oman mausteensa tuhon keitokseen.
Me olimme kerran kolmen oppilaan kanssa taitokilpailussa, jossa yksi tehtävä oli luokitella n. 15 tukkipölkkyä.
Jokaiselta oppilaitokselta oli myös kolme kilpailijaa: -Tulos tehtävästä = kolme ensimmäistä sijaa!
MHY:n rooli on auttaa ja opastaa metsänomistajia puukaupoissa. Minusta siihen ei kuulu korjuupalvelut tmv. MHY:n ilmoitustaululle voi jokainen puuntuottaja laittaa tiedon leimikostaan ja ostajat valikoivat siitä kiinnostavat kohteet.
Ostajan kanssa voi neuvotella kauppatavasta ja – hinnasta. Jos haluaa tehdä hankintakaupan, saa kyllä MHY:ltä tietoja mahdollisista urakoitsijoista, jos ei ole itsellä kalustoa taikka ostaja ei tarjoa omia urakoitsijoitaan, joille toki metsänomistaja voi maksaa omasta pussistaan ja yrittää kavaltaa ALV-maksuja itselleen siinä kuitenkaan onnistumatta.
Kun kauppa on hoidettu, tietänee metsänomistaja, kuinka hyvin / huonosti kikkailemalla pärjäsi.
Toki on vielä yrittäjiä, jotka voivat tehdä kokonaisurakoita, eli ostaa puut ja toimittaa ne omalla kalustollaan jopa tehtaalle saakka.
Kukaan ei ole kieltänyt metsänomistajaa suorittamasta itse tuollaista toimitusmyyntiä, mutta se vaatii jo ainakin taitoa tiedon lisäksi. Siinä olisi se etu, että saisi kovasti paljon vähennyksiä kikkailla puukaupan kassavirtaan, toivoa vaan sopii, että ei paljoa joutuisi pistämään omistaan, vaan jäisi edes pikkuisen plussalle.
–Toisaalta voisihan sen raaka-aineen hankkia vapailta markkinoilta, puutavarayhtiöltä tai “taivaskanavilta”, tarjontaa on runsaasti ja hintakin on niin edullinen, että voisi ajatella niinkin, että metsänomistajalle on kannattavaa ostaa omat puunsa.”
Kun klapiyrittäjän kannattaa ostaa kuitupuuta raaka-aineeksi, hänen on toki kannattavaa ostaa myös omasta metsästä tuleva sopiva kuitu klapivärkiksi.
Muu tapa olisi jopa lain vastaista ja muistuttaisi perinteistä ”kuormasta syömistä.
Tukin mitoista ja laadusta tietää huomattavan paljon enemmän, kun sahaa niitä sahatavaraksi muutaman vuoden.
Siksi metsäkoulujen opetusvälineinä onkin myös saha ja Tukkien laatuun paneudutaan jokaisen oppilaan sahaamien omatekemien tukkien avulla.
Vasta siellä valkenee syyt, miksi tukin pitää olla sellainen, kuin laatuliitteissä sanotaan.
